Kansallinen digitaalinen kirjasto – missä mennään?

1. Kansallinen digitaalinen kirjasto – missä mennään? Keskuskirjastokokous 29.1.2009 Kristiina Hormia-Poutanen

2. Kansallinen digitaalinen kirjasto 2008−2011 • Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston sekä koulutus- ja tiedepolitiikan osaston yhteishanke • Kansallinen digitaalinen kirjasto tarkoittaa: • yhteistä asiakasliittymää kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietovarannoille • kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisten aineistojen digitointia • sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisun kehittämistä • osaamisen lisäämistä

3. Yhteinen asiakasliittymä 2008-2011 Digitoitava aineisto Taustajärjestelmät Kirjastot Arkistot AV-arkistot Museot Digitaaliseen muotoon syntyvä aineisto Pitkäaikaissäilytysjärjestelmä 2008-2010 Kansallinen digitaalinen kirjasto -kokonaisuus

4. Seurantaryhmä Ohjausryhmä Saatavuusjaosto Tekninen asiantuntijaryhmä Pitkäaikaissäilytysjaosto Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät

5. Oppilaitoskirjastot Kunnalliset arkistot, muut julkishallinnolliset arkistot sekä muut arkistot Maakuntakirjastot sekä muut kunnalliset kirjastot Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Yksityisarkistot Korkeakoulujen kirjastot Kansallisarkisto + maakunta-arkisto = Arkistolaitos Kansallinen digitaalinen kirjasto Erikoiskirjastot Kansalliskirjasto Järjestöt Museovirasto/ Suomen kansallismuseo Ministeriöt Valtion taidemuseo Valtakunnalliset erikoismuseot Korkeakoulut Luonnontieteellinen keskusmuseo Aluetaidemuseot Valtion virastot ja tutkimuslaitokset Muut museot Verkostot Maakuntamuseot Kunnat

6. Asiakasliittymä – kehittämisen lähtökohdat • Asiakaslähtöisyys – asiakkaiden tarve • Nopea ja tuloksellinen tiedonhaku • Integroitavuus tiedontarvitsijan prosesseihin • Arkkitehtuuri • Käyttöliittymän ja taustajärjestelmien erottaminen toisistaan • Integroituminen muihin kansallisiin infrastruktuureihin • Tutkimuksen infrastruktuurit • FinELib, Arkistolaitos, Museovirasto, Kansalliskirjasto • Muistiorganisaatioiden järjestelmäarkkitehtuuri • Monipuolinen ja laaja digitaalinen aineisto • Europeana-yhteistyö

7. Vaiheistus 2008-2011 • Yhteisen tahtotilan muodostus 2008 • Valmisteluvaihe 2008-2009 • Vaativuusmäärittelyt (toiminnallinen, tekninen) • Tutustuminen ohjelmistoihin • Hankinta • Pilottivaihe 2009-2010 • Eri muistiorganisaatioita edustava pieni pilottiryhmä • Pilottien valinta – kevät 2009 • Tuotantojärjestelmän rakentaminen alkaa 2010 • Tuotantojärjestelmän ylläpito 2011-

8. Muistiorganisaatioiden yhteinen asiakasliittymä Poliittis-hallinnollinen toimintaympäristö Tahtotila Yhteinen asiakas- liittymä- palvelu Analyysit Analyysit Miksi? Kenelle? Mitä? 2008 Asiakastarpeista lähtevät tietosisällöt Toimiva infrastruktuuri Asiakkaat: Muisti- organisaatiot Odotukset ja haasteet Odotukset ja haasteet Toiminta-ympäristön muutosvoimat ja niiden vaikutukset Perustamisvaihe Toteutussuunnitelma, järjestelmäratkaisut Pilotointi Hallintomalli- ja rahoitusratkaisut 2009 ”Asiakkaan asiakkaat”: Hakupalvelun käyttäjät Miten? Toimeenpanosuunnitelma 2010 Tuotantojärjestelmän rakentaminen ja käynnistys

9. Tiedonhaku Relevantit hakutulokset Nopea, helppokäyttöinen ja selkeä Monipuoliset hakutoiminnot Tuo alkuperäisen dokumentin esille Ei hukkaa tietoa Arkkitehtuuri Avoimet rajapinnat Metadata haravoitavissa taustajärjestelmistä Integroitavissa asiantuntijoiden työskentely-ympäristöihin Käyttäjän tunnistaminen Räätälöitävyys Personointi Anonyymi/ guest user Toimintatapa Muistiorganisaatioiden yhteistyö etenee Saa aikaan muutoksia toimintakulttuurissa Saa aikaan mitattavia taloudellisia säästöjä Hauska ja elämyksellinen Varmuus elinkaaresta Yhteisöllinen – mahdollistaa käyttäjien osallistumisen tiedon tuottamiseen Asiakkaiden ja muistiorganisaatioiden odotuksia

10. Asiakasliittymä kansallisen digitaalisen kirjaston infrastruktuurissa Asiakasliittymä (viitetietoa ja/tai kokoteksti) Metadatan indeksointi Haravointi Taustajärjestelmät Aineistojen hankinta, kuvailu, hallinta Käyttäjien tekemät kuvailut Kirjastot Arkistot Av-arkistot Museot

11. Yhteisluettelokansallisen digitaalisen kirjaston infrastruktuurissa Yhteinen asiakasliittymä (viitetietoa ja/tai kokoteksti) Haravointi Taustajärjestelmät Muut luettelot Kansallinen yhteisluettelo Tutkimuksen julkaisujärjestelmät Sosiaalisetverkko- ympäristöt Kuvailun tehostaminen Metadatan uudelleenkäyttö Kirjastojärjestelmien yksinkertaistaminen

12. Vaihe 1 Paikalliset räätälöitävät käyttöliittymät (voidaan integroida kirjaston web-sivulle) Asiakasliittymä Indeksit Haravointi Arkistot Digi-arkistot (julkaisu-arkistot, Digitalia) Museot Muut järjestelmät (oppimis-ympäristöt) MetaLib - Monihaku SFX-linkitys koko-teksteihin (artikkelit ja e-kirjat) Paikalliset kirjasto-järjestelmät Taustajärjestelmät Omistetut aineistot Lisensioidut e-aineistot

13. Kansallisen digitaalisen kirjaston infrastruktuuri Kysy-ja ontologiapalvelut Tutkimuksen infrastruktuurit Käyttäjäntunnistus Maksujärjestelmät Yhteinen asiakasliittymä (viitetietoa ja/tai kokoteksti) Haravointi Taustajärjestelmät Kirjastot Arkistot Av-arkistot Museot

14. Tiedonhaku Haku Hakutulosten käsittely Käyttöliittymät Kytkennät muihin palveluihin (GoogleBooks, Refworks etc.) Käyttäjän tunnistus Metadatan liikkuvuus(arvostelut, tagit) Palvelut Lainojen uusiminen Varaukset Saatavuustiedot Jäljenteiden/ kuvien tilaus Maksut Kysy kamuilta Tagit, arviot, tähdet Ulkopuolelta saatava rikastava data Kirjahylly/ostokset palaute Asiakasliittymän kaksi elementtiä - tiedonhaku ja verkkopalvelujen tarjonta

15. Asiakasliittymän hankinta ja pilotoinnin valmistelu • Tarjouspyyntöaineiston kokoaminen • Toiminnallinen ja tekninen vaatimusmäärittely (valmis 3/2009) • Hankintamenettely • Tarjouspyyntö (painoarvot) • Hankinnassa käytetään konsulttiapua • Miksi pilotoidaan? • Testataan valitun ohjelmiston toiminnallisuutta käytännössä • Saadaan kokemusperäistä tietoa tarvittavasta työaikapanoksesta (paikallinen ja keskitetty) • Showcase • Pilotointi • Kriteerit pilotoinnille (kevät 2009) • Pilottiorganisaatioiden valinta • Kustannukset

16. Mahdollisuuksia Tarkoituksenmukainen työnjako kansallisella tasolla nykyisissä ja uusissa palveluissa Järjestelmäarkkitehtuurin muutos Asiakaslähtöisyys Toimintatapojen tarkistus Tehokkuus Osaamisen jakaminen ja kehittäminen