110 likes | 248 Views
Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen, jatkotutkimuksen suuntaviivoja (2009-2011). Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi Ammattikasvatuksen tutkimuskeskus Tampereen yliopisto. “Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ).
E N D
Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen, jatkotutkimuksen suuntaviivoja (2009-2011) Petri Nokelainenpetri.nokelainen@uta.fi Ammattikasvatuksen tutkimuskeskus Tampereen yliopisto
“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) • Kolmivuotinen, vuosina 2009 - 2011 toteutettava ”Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” –tutkimusprojekti (AVE, Actualizing Vocational Excellence) jatkaa MoVE –projektin työtä laajentamalla nuorten huippuosaajien persoonallisuuspiirteiden kartoitusta (elämänhallinta, ammattietiikka, innovatiivisuus ja yrittäjyys) ja täydentämällä tutkimusasetelman koskemaan työelämän nuorilta työntekijöiltä vaatimia taitoja. 1 47
“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) • Tutkimuksen yhtenä peruslähtökohtana ovat Opetushallituksen perustutkintojen perusteissa mainitut elinikäisen oppimisen avaintaidot: • (1) Oppiminen ja ongelmanratkaisu, (2) Vuorovaikutus ja yhteistyö, (3) Ammattietiikka, (4) Terveys, (5) Turvallisuus ja toimintakyky, (6) Aloitekyky ja yrittäjyys, (7) Kestävä kehitys, (8) Estetiikka, (9) Viestintä- ja mediaosaaminen, (10) Matematiikka ja luonnontieteet, (11) Teknologia ja tietotekniikka sekä (12) Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. 1 47
“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) • AVE – projektin päätutkimuskysymykset ovat: • Miten ammattitaitokilpailuvalmennukseen osallistuneet nuoret poikkeavat toisistaan monilahjakkuusteorian vahvuusalueiden, motivaation, itsesäätelyn, vuorovaikutus ja yhteistyötaitojen, ammattietiikan, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden osalta? • Miten ammattitaitokilpailuvalmennukseen osallistuneiden nuorten osaamisen hyödyntäminen toteutuu työelämässä? 1 47
“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) • MoVE –projektissa tehtyä tutkimusta syvennetään laajentamalla tutkimusasetelma koskemaan seuraavia tekijöitä: • Nuorten ammatillisten huippuosaajien elämänhallinta (yhdessä työskentely, konfliktitilanteiden käsittely, esim. Dweck, 2000). • Nuorten ammatillisten huippuosaajien moraalinen ajattelu (ammattiin liittyvät eettiset kysymykset, esim. Juujärvi, Myyry & Pesso, 2007). • Nuorten ammatillisten huippuosaajien innovatiivisuus ja yrittäjyys. • Nuorten ammatillisten huippuosaajien osaamisen kohdentuminen ja toteutuminen työelämässä. 1 47
“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) • MoVE –projektin tutkimusasetelmaa täydennetään seuraavilla tekijöillä: • Tarkasteltavien koulutusalojen/kilpailulajien lukumäärän ja kattavuuden lisääminen (edeltävässä tutkimuksessa haastateltiin vain neljän lajin edustajia). • Tutkimusotosten kasvattaminen (edeltävässä tutkimuksessa oli kolmekymmentä haastattelua ja kolmekymmentä kyselylomakevastausta). • Kontrolloivana tekijänä aineistoa kerätään myös sellaisilta nuorilta, jotka eivät ole osallistuneet ammattitaitokilpailuvalmennukseen. 1 47
“Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen” -jatkotutkimus (2009 - ) • Tutkimuksen ensimmäinen päätutkimuskysymys pyrkii antamaan ajantasaisen kuvan nuorten huippuosaajien elinikäisen oppimisen avaintaidoista, pois lukien terveys, turvallisuus ja toimintakyky sekä viestintä- ja mediaosaaminen. • Tutkimus osoittaa miten ammattitaitokilpailuvalmennukseen osallistuneet ja osallistumattomat nuoret eroavat toisistaan tutkittavien persoonallisuuspiirteiden osalta. • Toinen päätutkimuskysymys tarkastelee, miten nuoret ammatilliset huippuosaajat menestyvät työelämässä (erityiskompetenssien hyödyntäminen) verrattuna niihin opintonsa päättäneisiin jotka eivät ole ammattitaitokilpailuvalmennukseen osallistuneet. 1 47
1 47
Lisätietoja petri.nokelainen@uta.fi MoVE (2007 – 2008) http://www.uta.fi/aktkk/projects/move AVE (2009 – ) http://www.uta.fi/aktkk/projects/ave 1 47
Lähteet Campbell, J. R. (1996). Developing cross-national instruments: Using cross-national methods and procedures. International Journal of Educational Research, 25(6), 485-496. Day, E. A., Arthur, W., & Gettman, D. (2001). Knowledge structures and the acquisition of a complex skill. Journal of Applied Psychology, 86, 1022-1033. Dweck, C. S. (2000). Self-Theories: Their role in motivation, personality and development. New York: Psychology Press. Ericsson, K. A., Krampe, R., & Tesch-Römer, C. (1993). The role of deliberate practice in the acquisition of expert performance. Psychological Review, 100, 363-406. Gagné, F. (2004). Transforming gifts into talents: the DMGT as a developmental theory. High Ability Studies, 15(2), 119-147. Gardner, H. (1983). Frames of mind. New York: Basic Books. Gardner, H. (1999). Intelligence reframed: multiple intelligences for the 21st century. New York: Basic Books. Gould, D., Dieffenbach, K., & Moffett, A. (2001). Psychological talent in Olympic medal winning athletes. US Olympic Committee Sport Science and Technology Final Grant Report. Colorado Springs, CO. Greenspan, D. A., Solomon, B., & Gardner, H. (2004). The development of talent in different domains. In L. V. Shavinina & M. Ferrari (Eds.), Beyond knowledge (pp.119-135). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates, Inc. Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. (2001). Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo, WSOY. Heller, K., & Lengfelder, A. (2000, April). German Olympiad study on mathematics, physics and chemistry. Paper presented at the annual meeting of American Educational Research Association, New Orleans, USA. Juujärvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. (2007). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Jyväskylä: Gummerus. Nokelainen, P. (2008). Modeling of Professional Growth and Learning: Bayesian approach. Acta Universitas Tamperensis 1317. Tampere, Finland: Tampere University Press. 1 47
Lähteet Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2002). Modeling Student’s Motivational Profile for Learning in Vocational Higher Education. In H. Niemi & P. Ruohotie (Eds.), Theoretical Understandings for Learning in the Virtual University (pp. 177-206). Hämeenlinna, Finland: RCVE. Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2009). Non-linear Modeling of Growth Prerequisites in a Finnish Polytechnic Institution of Higher Education. Journal of Workplace Learning, 21(1), 36-57. Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2009, April). Characteristics that Typify Successful Finnish World Skills Competition Participants. Paper presented at the annual meeting of the American Educational Research Association, San Diego, USA. Nokelainen, P., Ruohotie, P., & Korpelainen, K. (2008, September). Modeling of Vocational Excellence (MoVE) - A Case Study of Finnish World Skills Competition Participants. Paper presented at the European Conference on Educational Research, Gothenburg, Sweden. Nokelainen, P., Tirri, K., Campbell, J. R., & Walberg, H. (2007). Factors that Contribute or Hinder Academic Productivity: Comparing two groups of most and least successful Olympians. Educational Research and Evaluation, 13(6), 483-500. Pillay, H. (1998). Adult learning in a workplace context. In P. Sutherland (Ed.), Adult Learning: a Reader (pp. 122-136). London: Kogan Page. Ruohotie, P., Nokelainen, P., & Korpelainen, K. (2008). Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen: Teoreettiset lähtökohdat ja mittausmalli. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 10(1), 4-16. Tirri, K., & Nokelainen, P. (2007). Comparison of Academically Average and Gifted Students' Self-Rated Ethical Sensitivity. Educational Research and Evaluation, 13(6), 587-601. Tirri, K., & Nokelainen, P. (2008). Identification of multiple intelligences with the Multiple Intelligence Profiling Questionnaire III. Psychology Science Quarterly, 50(2), 206-221. Wu, W., & Chen, J. (2001). A follow-up study of Taiwan physics and chemistry Olympians: The role of environmental influences in talent development. Gifted and Talented International, 16(1), 16-26. Zimmerman, B. J. (1998). Developing self-fulfilling cycles of academic regulation: An analysis of exemplary instructional models. In D. H. Schunk & B. J. Zimmerman (Eds.), Self-Regulated Learning: From Teaching to Self-Reflective Practice (pp. 1─19). New York: The Guilford Press. 1 47