190 likes | 325 Views
Kyösti Lempa Tahkonkatu 12 as 2 24100 Salo kyosti.lempa@pp.nic.fi. Suomalaiset orapihlajat ( Crataegus ) . Kaksi lajia: tylppäliuska- ja suippoliuskaorapihlaja Pääosin Turunmaan saaristossa ja Ahvenanmaalla. Taantuvia lajeja ilman lain suojaa. Lajeista. Lähde: LEGAAMBIENTE.
E N D
Kyösti Lempa Tahkonkatu 12 as 2 24100 Salo kyosti.lempa@pp.nic.fi Suomalaiset orapihlajat (Crataegus)
Kaksi lajia: tylppäliuska- ja suippoliuskaorapihlaja Pääosin Turunmaan saaristossa ja Ahvenanmaalla. Taantuvia lajeja ilman lain suojaa Lajeista
Orapihlajan vaihtelun lähteet • Partenogeneettinen lisääntyminen • Vaatii mekaanisen ärsykkeen • Jälkeläiset emon kaltaisia • Myös Rosa canina -meioosin kaltaista periyttämistä • Risteymiä • Yleisesti kahden suomalaisen lajin esiintymisalueella • Polyploidiaa • Malli: risteymä-->triploidi-->apomiksis Lähde:Talent & Dickinson 2005 Can. J. Bot.83: 1268-1304
Orapihlajan ploidia-asteet 2n=34 Di-, tri- ja tetraploideja Lähde:http://www.botany.utoronto.ca/faculty/dickinson/CRATAEGUScytology1.HTML
Risteymien kohtalo • Hybridejä 15% orapihlajaesiintymistä (Missouri, Yhdysvallat) • Hybridiesiintymät usein pieniä ja epävakaita. Lähde: Phipps 2005 Annals of Missouri Botanical Gardens
Suomalaiset lajit • Tylppäliuskaorapihlaja • Crataegus monogyna Jacq. • Di- ja tetraploideja (2n=34 ja 2n=68). • Orat 0.7-2 cm • Korvakkeet pitkulaisia, ehytlaitaisia • Lehtiruoti 20-25 mm, kalju • Lapa 3-5 cm • Parijakoinen-pariosainen, tyvi suippo • Hedelmä munanmuotoinen-soikea
Suomalaiset lajit • Suippoliuskaorapihlaja • Crataegus rhipidophylla Gand., C. curvisepala Lindman • Di-, tri- ja tetraploideja (2n=34, 2n=51 ja 2n=68) • Kuten C. monogyna, mutta korvakkeet sahalaitaisia. • Hedelmä munanmuotoinen-suippo
Tylppäliuskaorapihlaja, Houtskär, Sundholm Lähde: TY Kasvimuseo. Kimmo Syrjänen/Houtskär, Sundholm
Tylppäliuskaorapihlaja, Taivassalo Lähde: TY Kasvimuseo. Kalevi Alho/Taivassalo
Suippoliuskaorapihlaja, Houtskär, Sundholm Lähde: TY Kasvimuseo. A.V. Auer/Houtskär, Sundholm
Suippoliuskaorapihlaja, Jomala Lähde: TY Kasvimuseo. E. Kari /Jomala Ahvenanmaa
Suippoliuskaorapihlaja, Rosala, Hamnholmen Lähde: TY Kasvimuseo. Kimmo Syrjänen /Hamnholmen, Rosala
Tylppäliuskaorapihlaja, Tähtitorni, Turku Lähde: TY Kasvimuseo. Ulla Nordman/Tähtitorni Turku 1921
Orapihlajaesiintymien tulevaisuus • Ennusteet huonot • Kasvupaikat umpeutuvat • Liikenteen ravinnepäästöt • Karjanhoidon taantuminen • Rakentaminen
Orapihlajaesiintymien tulevaisuus • Orapihlajien lisääntymisstrategiat eivät sovinopeasti muuttuviin olosuhteisiin • Suvuton ja osittain suvuton lisääntyminen hallitsevat • Pieniä erillisiä populaatioita
Orapihlajaesiintymien tulevaisuus • Metsähallituksella Mälhamnissa orapihlajien turvakoti • Elinkykyisen esiintymän luominen vaatisi laajempaa ponnistusta • Saaristomeren populaatioihin lisää muuntelua Ahvenanmaalta, Ruotsista ja Viron saarilta?