Lapin historian luentosarja kevät 2013

1. Lapin historian luentosarja kevät 2013 16 h + syventävä kotitentti Matti Enbuske

2. Valtava kirjallinen mielenkiinto vuosisatojen ajan • Usean valtakunnan intressit • Keskuksen ja periferian näkökulma • Eri väestöryhmiä • Luonnonrikkaudet • Riista ja kala • Metsä • Vesivoima • Kaivokset • Matkailu

3. Johdatusta • Saamelaiset <-> valtio • ILO 169 • Yhteispohjoismainen saamelaissopimusluonnos 2005 • YK:n ihmisoikeusjulistus 2007, kannanotot 2010-luvulla • Teemalla vahva kiinnekohta nykyaikaan • ->”maiden palauttaminen” • Alkuperäiskansa, Suomen perustuslaissa §17 • ”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.” • Myös muut väestönosat Lapissa • ”Lappalainen” = lapinkylän jäsen, maksoi veroa • ”saamelainen” = kansan oma nimitys itsestään Nykyaikana eri käsitteistä ongelma omistuskysymyksessä

4. Historiallinen Lapin alue • Ruotsin Lapit muotoutuivat keskiajalla • Kemin Lappi ”nuorin” • Uumajan, Piitimen, Luulajan, Tornion, Kemin • Myös Koutokeino kuului Ruotsiin v:een 1751 saakka • Eteläsaamelainen alue (Jämtlanti, Härjedalen) myöhäinen • Lapit muodostuivat lapinkylistä • Talvikylä ”hallinnollinen keskus” • Veronkanto, kirkonmenot, markkinat, käräjät

5. Historiallinen Lappi alueena Rannikon suurten jokien keskuspaikkojen mukaan muodostettiin Lapit • Noudattelivat jo pitkään kauppaa harjoittaneiden birkarlien intressipiirejä • Kuitenkin Lappien välillä kielellisiäkin eroja! • Keskusvalta antoi birkarleille Lappien hallintovallan todennäköisesti 1270-luvulla • Varsin tyypillistä pohjoiseurooppalaista valtakehitystä • Hallitseminen persoonan kautta, valtakuntien yhtenäistäminen

6. Tornion ja Kemin Lapit • -Tornion Lappi keskiaikainen • -Siggevaara, Tingevaara, Rounala, Suonttavaara, Koutokeino, Aviovaara, Teno, Utsjoki • ”Enontekiö” 1500-luvulta. Nimi: ”suurten jokien syntysija” • 2 kylää: Suonttavaara ja Rounala • V. 1642 Peltojärvi siirrettiin Kemin Lapista Tornion Lappiin ja Enontekiöön • Erit. Tornion Lappi birkarlien hallinnoima • kruunun edusmiehinä verotus ja kauppa, 1600-luvun alkuun • Kemin Lappi hallinnollisena kokonaisuutena myöhäinen, 1400-l loppu

7. Lapinkylät ja rajat • Keskenään sovitut rajapaikat niin kauan kuin lapinkyläjärjestelmäkin • Vouti Olof Burman 1580-luvulla mainitsi rajapaikkoja, jotka oli määritelty ”vanhoina aikoina” = birkarlien nautintarajoja • RAJAPAIKKOJA - EI VARS. RAJALINJOJA • Erityisesti 1600-luvun puolivälin jälkeen käräjäasioina • Toisen lapinkylän poissulkeva merkitys • Kuten talonpoikaispitäjät muualla

8. Historiallisen Lapin aluekehityksestä (Suomi) • 1751 Strömstadin rauhansopimus: Koutokeino, Aviovaara Norjaan • Lisäpöytäkirja (lappe-kodisilli) • 1809 Enontekiön itäosa ja Utsjoki Suomen Lappiin • 1838 Lapinmaan kihlakunta, johon myös Muonio liitettiin Ylitornion pitäjästä • Kuolajärvi 1776 Kemijärven seurakuntaan • -> irtaantui Lapinmaasta virallisesti • 1685 muodostettiin Kuusamon kirkkopitäjä • Kittilässä kirkko rakennettu 1607-1610 (?) • Sodankylään 1689 • Inariin 1646-48

9. Alueellinen muotoutuminen • 1775 Oulun lääni • -heterogeeninen alue • Hallintohistoria oli jakautunut (eri osasista kursittiin) • Eri väestöryhmiä • Taloudelliset ja elinkeinolliset intressit eri osissa aluetta erilaiset • Kirkollinen hallinto yhdisti (Turun hiippakuntaa, ei Tornionlaakso) • (identiteetin kannalta?) • 1809 muutos • Korosti läänin hajanaisuutta, Tornionlaakso ja Lappi mukaan • Yhtäältä pyrittiin luomaan yhtenäisyyttä (alueellisia instituutioita, seurat, erit. Oulun läänin talousseura, sanomalehdet) • Toisaalta muotoutui maakunnallisia alueita (epäm. rajat!)

10. Alueellinen muotoutuminen • 1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi tietoinen alueellisuuden muokkaaminen (paikallistasolla syntyvää) • Maakuntahengen innoittamana Pohjanmaa jakautui • Myös kielikysymys (ruotsinkielinen osa) • Kansallishengen vaikutuksesta maakuntahengen luominen 1800-luvun lopulta lähtien • <- koululaitoksen kehittyminen ja sivistystason vahvistuminen, kulttuurintuntemuksen paraneminen, samaistumisen tiedostaminen • Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Peräpohjola, Lappi

11. Vuonna 1936 perustettiin Lapin lääni • Aloitti 1938 • Pääkaupungiksi Rovaniemen kauppala • Kaupungiksi vasta 1960

12. Alueellinen muotoutuminen • MIKSI? • Henkiset tavoitteet (sivistystason kohottaminen), taloudellisten intressien ajaminen, edunvalvonta (”lobbaus”) • Lujittaa kansakuntaa • Maakuntaliitot 1920-luvulta lähtien (institutionalisoitumista) • Valtionhallinto, kuntahallinto • LAPPI periferiaa -> yhtenäistää henkisesti ja aineellisesti talonpoikaiseen Suomeen

13. Lappi: Miten ja miksi Periferia?

14. Ideologinen muutos 1800-luvun lopulla • Ideologia kansakunnasta ja sen kehityksestä kansallisvaltioksi synnyttivät Suomessa periferian • Periferiasta potentiaalinen kansallinen resurssi -Edellytti tietysti keskusta

15. Mitkä tavoitteet periferialle? • Raaka-aineresurssi • Metsätalouden nousu (<- tervantuotanto) • Liikenneväylät • Vesivarannot • Väestöresurssi • Asuttamistoimet: periferia sitouttaa alkutuotantoon • Matkailu: lääninhanke 1910-luvulla • Vihtori Lähde: Peräpohjolan ja Lapin lääni (1918) • Ideologinen tarve yhdistää reuna-alue kansakuntaan • Resurssit saatava palvelemaan kansakuntaa = liikenneolojen kohentaminen keskeinen menetelmä

16. Lappi: Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi?

17. Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi • Etnisiteetti on yhdistynyt alkuperäkysymykseen • Alkuperäiskansojen historiaan on liitetty saumattomasti myös kolonialismi • Erit. yhteiskuntatieteissä, jossa ei varsinaisesti tutkita historiaa -> myös saamelaiset kolonialismin uhreja historiassa • Teoreettinen viitekehys on alkanut tuottaa Lapista omaa historiaansa, jolla ei ole välttämättä yhtymäkohtia todelliseen, vallinneeseen menneisyyteen

18. Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi • ’kolonialismi’? • Käsitteeseen liittyy läheisesti kolonisaatio • =siirtoasutus, siirtokunta, uudisasuttaminen • Osa imperialismia • Valtion mahdin kasvattamista vieraiden alueiden valloittamisella ja niiden saattamisella siirtomaa-asemaan • 1400-luvulta II maailmansodan jälkeiseen aikaan • Luonnonvarojen hyödyntäminen • ’Dekolonisaatio’ • Puretaan kolonialismin ajan instituutioita ja rakennetaan alkuperäiskansan omien instituutioiden pohjalta yhteiskunta

19. Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi • Kulttuurintutkimuksessa erit. Edward W. Said • Imperialismi jatkuu yhä poliittisina, ideologisina ja sosiaalisina käytänteinä • kulttuurikolonisaatio • Lapin historian on katsottu olleen siirtomaahistoriaa • Asukkaita alistettu varsin häikäilemättä • Luonnonvaroja riistetty piittaamatta asukkaista • Siirtomaa-asutus vyörytetty Lappiin

20. Myytti Lapin asutuksesta • v. 2000 Harle & Moisio (Missä on Suomi): • ”Lapin asuttamista voi verrata Amerikan asuttamiseen, olkoonkin, että Lapin tapauksessa siirtolaiset tulivat ’saman’ valtakunnan sisältä.” • Saamelaiset joutuneet väistymään suomalaistalonpoikien valloituksessa • Johtanut vahvaan näkemykseen kolonialismista • Lähinnä ”mielen kolonisaatiota” -kielen ja oman kulttuuriperinnön väheksymistä ja jopa kieltämistä -entä kirkko?

21. Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi • Toisaalta myös: ”etelän herrojen” ja suuryhtiöiden häikäilemätön Lapin luonnonresurssien hyödyntäminen • =valtiollistettu ryöstötalous, luonnonvarojen liikakäyttö =energiatalous, kaivokset, metsät, matkailu • Perinteisen poronhoidon harjoittamiselle vaikeuksia, koska saamelaiset menettäneet elintilansa

22. MiKsi lapin asutuskehitys on nähty kolonialismina?

23. Lapin asutushistorian perusteesi • Suomalainen asutushistoria on ymmärretty agraarina kiinteän tila-asutuksen kehityksenä • ”vapaan suomalaisen talonpojan kohti kansallisvaltiota kehittynyt historia” • Ei sovi Lappiin

24. Asutushistorian tutkimusmetodeista • Suomalainen asutushistorian tutkimus on ollut määrällis-maantieteellistä maatalouskulttuurin asutushistoriaa Tosin myös Ruotsissa perinteisesti Lapin asutushistoriaa on lähestytty talonpoikaisen uudisasutuksen näkökulmasta Kehitysajatteluun sitoutunutta: -keräilytaloudesta maatalouteen ja vähitellen teollistuneeseen yhteiskuntaan

25. On herännyt kysymys etnisestä identiteetistä lapissa

26. Etninen identiteetti • Etninen identiteetti on tunne kuulumisesta johonkin tiettyyn väestöryhmään • Olennaista on itseidentifikaatio • mm. juuret, kieli, kulttuuripiirteet (antropologian ja sosiologian määrittelyissä) • LudgerMüller-Wille: Etniset rajat muuttuvat jatkuvasti ja siksi myös etniset identiteetit. Tämä inhimillinen piirre tukee kulttuurista diversiteettiä • Oma määrittely ja toisten tekemä määrittely

27. Kysymys etnisestä identiteetistä • Etninen identiteetti koetaan ongelmana, kansallinen identiteetti itsestäänselvyytenä ja ongelmattomana • Etniseen ryhmään kuuluvalta ”toiselta” edellytetään ryhmän ”aitoja” piirteitä (usein stereotyyppisiä) • ”aito saamelainen” • suomalainen?

28. Monenlaisia näkemyksiä etnisestä identiteetistä • Anthony Smith: kansakunnat tarvitsevat etnisen ytimen ja nationalismilla juuret aiemmissa etnisissä yhteisöissä • Thomas Hylland Eriksen: ei ole olemassa katkeamatonta yhteyttä esimoderneista yhteisöistä moderneihin kansallisiin yhteisöihin • Eric Hobsbawm: etnisyys voidaan liittää protokansakuntien syntyyn mutta etnisyydellä ei ole historiallista suhdetta modernin kansallisvaltion synnyssä • -> syytä miettiä etnisyyttä kulloisinakin aikakausina

29. Kysymys etnisestä identiteetistä • Etnisen identiteetin rinnalla mutta erillään on puhuttava vähemmistön identiteetistä • Valtasuhde enemmistö ja vähemmistö -> 1. valtion suhde vähemmistöön, jonka lisäksi 2. paikallisyhteisön taso: etninen identifikaatio vuorovaikutussuhteessa 3. etnisen erilaisuuden merkitys enemmistölle 4. vähemmistön eliitti, joka pyrkii ohjaamaan ryhmää

30. Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi • ILO:n yleissopimus n:o 169 koskien itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja (1989) • Miksi kv. työjärjestön sopimus? • 1944 Philadelphian julistus: • Kaikilla oikeus työhön, sanan- ja yhdistymisvapaus ja taistelu puutetta ja köyhyyttä vastaa kehitysmaissa • -> 1957 ILO n:o 107: • Alkuasukkaiden ja heimoasteella elävien väestöryhmien suojelua ja sulauttamista

31. Mistä lapin primitiivisyys juontaa juurensa?

32. Lappalaisten primitiivisyyden historia • Erityisesti antropologisen ajattelun vahvistama • Kulttuurievolutionismi • Primitiivisestä yhteiskunnasta kehitytään sivilisaatioon • Metsästäjistä siirrytään paimentolaisuuteen ja edelleen kehitytään maatalouskulttuuriin • Vielä 1960-luvun oppikirjoissa lappalaiset primitiivisiä paimentolaisia • ”alkukansaa” Ei kuitenkaan kovin pitkä historiallinen ajattelu

33. Lappalaisten primitiivisyyden historia • Schefferus: • Lappalaiset lähtöisin suomalaisista ja tulleet Aasiasta mutta vähitellen karkoitettu yhä pohjoisemmas • Suurvalta-ajan Ruotsi -> gööttiläinen historiankirjoitus • Olof Rudbeck: Atlantica -teossarja 1600-l:n loppuvuosina • Lappi osa Ruotsin loistavaa menneisyyttä • 1700-luvun jälkipuolella tieteellisen tutkimuksen nousu -> surkastutti saamelaiset sekä sivistys-henkisiltä ominaisuuksiltaan että elinkeinollis-taloudellisissa näkemyksissä

34. Lappalaisten primitiivisyyden historia • Sven Lagerbring (1707–1787) : Swea rikes historia • lappalaiset yksi suomalaisista heimoista • kehitysero • Henrik Gabriel Porthan (1739–1802) : • Erotti suomalaiset ja lappalaiset toisistaan • Lappalaiset oli alistettu (pirkkalaiset!) ja karkotettu yhä pohjoisemmas • Pyrki nostamaan suomalaiset sivistyskansaksi • -> 1800-luvulla ”porthanialainen” linja • Mm. M. A. Castrén (1813–1852) • Jakob Fellman

35. Lappalaisten primitiivisyyden historia • Kansallisvaltion rakentaminen 1800-luvun jälkipuolelta lähtien • Lappi jäi osittain ”ulkopuolelle”; Toiseus ja primitiivisyys, mukaan liittyi myös rotuajattelu • Saamelaisista Lapin museaalinen kansa • Vielä 1960-luvulla: kollektiivinen rauhan kansa joka on elänyt luonnon kanssa harmoniassa • -> alkukansa -> alkuperäiskansa, joka rajautui tuolloiseen saamelaisuuteen • Esim. antropologit: Pyyntiyhteisössä ei yksilö omistanut ekologisia resursseja • Varsinkin 1980-luvulta omistusoikeuden olemassaolo poliittiseksi päämääräksi

36. Tutkimushistoriasta • Porthan – Castrén – kansallinen historiankirjoitus • Väinö Voionmaa: ”muinaisaikain kierteleviä lappalaisia” • T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset I–II (1948) • Lappalaiset osaksi Suomen ”valtiokansakuntaa” • Väinö Tanner 1929 • Antropogeografisia tutkimuksia Petsamon alueella • Erit. poronhoitokulttuurin leviämisestä • Kemin Lapin talvikyläjärjestelmä oli jopa kivikaudelta peräisin ja Petsamon kolttasaamelaisten kyläjärjestelmä • Näkemys yhä mm. Kustaa Vilkunalla (1971) • Säilyttää puhdas vanha museaalinen kulttuurimuoto

37. Tutkimushistoriasta • Helmer Tegengren 1952 • Metsäsaamelainen kulttuuri hävisi Kemin Lapista suomalaisen uudisasutuksen levittäytyessä • Peuranpyynti loppui talonpoikaisen suomalaisasutuksen tultua • Alkuperäiset saamelaiset katosivat • Pentti Virrankoski 1973 • ”vedenjakajalla” • Moderni Lapin-tutkimus

38. Mitä lapin asutuskehityksessä todellisuudessa Tapahtui?

39. Varhainen asutus -Jääkauden ajan refugioilta sulavaa jäänreunaa seurasi pyyntiväestöä pohjoiseen -n. 9500 eKr. etelän suunnasta noussut Komsan kulttuuri Jäämeren rannikkoalueelle -idästä Pohjois-Puolan Swidryksi -> Luoteis-Venäjän Kundan kulttuuri -> kaakkois-itäinen Suomi n. 9500 eKr. -> Enontekiön – Inarin korkeudelle asutusrintama n. 7500 eKr. etelästä -Kaunisvaarasta yli 10 0000 vuotta vanhoja löytöjä! Mitä väestöä tulijat olivat? -> määritelläänkö kielellisesti vai geneettisesti? -vakiintunut käsitys: suomalais-ugrilaista kieltä eli suomalais-saamelaista kantakieltä URALILAINEN KANTAKANSA

40. Varhainen asutus • Metsäpeuran mukana väestöllis-kielellis-kulttuurillista muutosta kivikauden loppupuolella • Pyyntimenetelmien innovaatioita sekä keramiikan ja metallinvalmistuksen tekniikoita • Sisämaan ja rannikon kulttuurit • Vakiintunut näkemys: saamelaiset polveutuvat kantaväestöstä, suomalaiset geneettisesti indoeurooppalaisista mutta omaksuneet kantakielen • Nyt: ei välttämättä päde; geneettisesti suomalaiset ja saamelaiset muotoutuneet vähitellen eri väestöpopulaatioista • ”Äidit lännestä ja isät idästä” • Erityisesti isälinjat eli Y-kromosomaaliset linjat suomalaisilla ja saamelaisilla samankaltaiset • Ovatko erot maantieteellisiä vai geneettisiä on hyvin vaikea sanoa • Mihin aikavaiheeseen geneettiset muutokset ajoittuvat?

41. Varhainen asutus • Saamelainen etnogenesis muodostui rautakaudella (1. vuosituhannella) • Ylä-Lapin eristyneisyys geneettistä eriytymistä, vrt. itäsuomal. <-> länsisuomal. geeniperimä • Ruotsalaiset ja slaavit lähempänä geneettisesti kuin itä- ja länsisuomalaiset • Saamelaiset myös kytkeytyneet Pohjolan hallinnollisiin prosesseihin varhaishistoriassa

42. Miten saamelainen etnogenesis muodostui?

43. Varhainen asutus • Myöhäiskivikaudella (4000 – 3000 eKr.) Suomen alueella jakaantuminen kahteen kulttuuripiiriin: sisämaan ja rannikon kulttuurit • Sisämaan kulttuuri ~saamelaisuuden esivaihe • Christian Carpelan: kolme kulttuuripiiriä: • Eteläinen, pohjoinen ja pohjoisfennoskandinen ”protosaamelaisia kulttuureja” • Puhtaasti pyyntikulttuuria: peura, majava, riista, kala • ”ei evolutionistista”: maataloudelle ei tarvetta mutta esim. raudanvalmistus opittiin 6. vs:lla eKr. eli aiemmin kuin rannikkokulttuurissa

44. Varhainen asutus • Metsäpeurat elävät suht. pienissä laumoissa suuren osan vuodesta, talvella isompina laumoina • Tyypillistä: uskollisuus perinteisille kulkureiteille Metsäpeuran pyynti keskeinen elinkeino metsäseutujen Lapissa mutta myös erätalonpojille • Pyyntipaikasta myös funktionaalinen kokonaisuus: • vuomen • seita (Ibmelin kuva) • leiripaikka • varastot -> myös pyyntimaista muodostui väistämättä suht. vakiintuneita sukujen kesken

45. Varhainen asutus • Sisämaan kulttuurin väestö kutsui itseään balttilainasanalla šämä sápmi hämä • Euroopassa ’finni’ (Tacitus 98 jKr.) <- <finþan> ’find’ kulkiessaan tavata joku • Ehkä ’hvein -> esim. engl. ’fen’ -> kven • Ajanlaskun alun jälkeen Pohjois-Fennoskandian ja Sisä-Suomen väestö jakaantui eri kieli- tai murrealueisiin • Kulttuurillis-elinkeinollis-kielellinen ero jyrkkeni myös ”hämäläisten” kanssa • N. 300-luvulla jKr. muotoutui varhaissaamelainen kulttuuri

46. Varhainen asutus • Joskus 700–800-luvulla tapahtui voimakas muutos varhaissaamelaisessa kulttuuripiirissä • Todennäköisesti turkiskauppa • -> muotoutui saamelainen kulttuuri • Ante Aikio: • Pohjoisessa on ollut ennen saamea varhaisempi kieli =tuntematon • Protosaamelainen kieli levisi Karjalan ydinalueelta Laatokan-Äänisen seudulta kohti pohjoista (Petri Kokko) • Paleo-Lapin geenejä ja kulttuuria + suomalais-ugrilainen kieli • ” -> saamelainen etnisiteetti

47. Varhainen asutus • (Suur)poronhoitoa ei ollut vielä 1500-luvulla • Lapissa oli ”metsälappalaisia” ja ”tunturilappalaisia” • Venäjän puolella oli ”Metsä-Lappi” ja ”Villi-Lappi” • Pyyntiyhteisöjen organisoitumiseen kyliksi vaikuttivat • Sisäiset elinkeinolliset ja sosiaaliset järjestelmät (sukuyhteys) • Riitit ja seremoniat, luonnonuskonto • Vrt. siejdde-kivet -> siita • Ulkoapäin tullut paine • Yhtäältä tarve puolustaa, toisaalta hallinto-organisaation tulo • Carpelan: ei asuttuja talvikyliä ennen 1500-lukua

48. Lapin asutus 1500-luvulla • Kustaa Vaasa • Määrätietoinen toiminta birkarlien vallan kaventamiseksi 1520-l:lta lähtien • Sekä kauppaa, verotusoikeutta että hallinnollis-oikeudellista valtaa pois • Liittyi osana koko valtakuntaa koskeneeseen reformipolitiikkaan • =keskusvallan lujittaminen aiempaan hajanaiseen aatelisvaltaan nähden • Veronkanto- ja valvontakoneiston vahvistaminen • Vahva kuningasvalta

49. Lapin asutus 1500-luvulla • Yksi vallan lujittamisen apparaatti oli asutustoiminta • Siinä KV noudatti keskiaikaista mallia ja erityisesti Sture-kauden politiikkaa • Telgen statuutti 1328: vapaasti asumaan Helsinglannin pohjoisosaan -noudatti 1280 Mauno Ladonlukon määräystä • 1340 Telgen statuutti, Maunu Eerikinpoika: • Jokaisella kristityllä ja rahvaalla oli mahdollisuus asettua asumaan Helsinglannin ja Ångerman lapinmaihin: • ”och huar och enom som ther vthi byggia och boo wele frijtt loff att winna sig ägor, att taga för sig, och sina Erfuingom” • Kenenkään ei ollut lupa estää lappalaisia (”Lappa”) metsästyksessään • Lapinmaat sidottiin oikeudellisesti ja hallinnollisesti Helsinglantiin, Helsinglannin lakiin ja kuninkaan valtaan 1300-l • Eerik Pommerilainen 1410-luvulla

50. Lapin asutus 1500-luvulla • Kustaa Vaasa antoi lähes identtisen määräyksen kuuluisassa 1542 julistuksessaan Norlannin asukkaille: ”att sådana äger, som obygde liggie, höre Gud, oss, och Swerigis Crone till, och ingen annen” • = lavea säädös, jossa millään pitäjällä, kylällä tai tilalla ei ollut oikeutta kieltää erämaiden tai metsien asuttamista, kun se ei koskenut heidän omia tilojaan, niittyjään tai karjalaitumiaan • Kuten Maunu Eerikinpoika: myös suojelu lappalaisille (”Lappene”) heidän asuinsijoillaan