1 / 45

Luukasvaimet patologin kannalta

Luukasvaimet patologin kannalta. IAP - Syyskokous 18.10.2002. Luukasvaimet. Malignit harvinaisia, < 0,5% kaikista maligneista kasvaimista Benignien lukumäärä ja insidenssi ei tiedossa koska suuri osa oireettomia Uusi WHO luokitus ilmestynyt 10/2002. Luutuumori tiimi.

dennis
Download Presentation

Luukasvaimet patologin kannalta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Luukasvaimet patologin kannalta IAP - Syyskokous 18.10.2002

  2. Luukasvaimet • Malignit harvinaisia, < 0,5% kaikista maligneista kasvaimista • Benignien lukumäärä ja insidenssi ei tiedossa koska suuri osa oireettomia • Uusi WHO luokitus ilmestynyt 10/2002

  3. Luutuumori tiimi • Ortopedi -kliiniset tiedot/löydökset • Radiologi -natiivi-rtg ja TT • Onkologi -mm. preoperatiiviset hoidot • Geneetikko -mm. tyyppi translokaatiot • …ja Patologi -tarvitaan aina

  4. Kansainvälinen yhteistyö • SSG (Skandinaviska sarkomgruppen) • Keskusrekisteri, jonne kerätään kliiniset tiedot, PAD ym. Yli 4000 tapausta kerätty • Kolutus, yhteiset hoitoprotokollat ja tieteellinen yhteistyö • Patologien peer-review ryhmä • EURAMOS 2003- • Eurooppalais-amerikkalainen osteosarkoomahoitoprotokolla

  5. SSG peer-review ryhmän tehtävät • Tarkistaa rekisteritietojen paikkansapitävyys • Tarkistaa luokittelu • Yhtenäistää diagnostiikka • Toimia koulutusfoorumina

  6. SSG peer-review • > 1000 tapausta käsitelty, pääosin pehmytkudoskasvaimia • 30% tapauksista diagnoosi muuttui • 20% sarkooman klassifikaatio muuttui • 2% gradeeraus muuttui • 2% toinen maligni diagnoosi • 2% näyte ei diagnostinen • 4% benigni diagnoosi

  7. Rustokasvaimet • Osteokondrooma • Kondrooma • Enkondrooma • Periosteaalinen • Kondromyksoidi fibrooma • Kondroblastooma • Kondrosarkooma

  8. Osteokondrooma • Usein oireeton, tavallisin luukasvain • Radiologiassa tyyppillinen ”luupiikki” • Kypsyessään muodostaa eksostoosin • Pinnalla ns. Rustohattu • Voi malignisoitua -kondrosarkooma • Esiintyvät multippeleina ja familiaarisina, EXT1 ja EXT2 mutaatiot

  9. Kondrooma • Tavallisesti oireeton, sivulöydös • Käden/jalan luut, pitkät putkiluut • Kädessa usein patologinen fraktuura • Radiologia ei aina spesifi/diff. dg. myös mm. kondrosarkooma • Multippelit Ollierin tauti ja Maffuccin tauti • Maligni transformaatio 20-30%

  10. Kondrooma • Runsas solukkuus ja atypia sallittu: • Käden ja jalkaterän pienten luiden kondroomissa • Periosteaalisessa kondroomassa • (Synoviaalisessa osteokondromatoosissa)

  11. Kondrosarkooma • Tavanomainen KS • Dedifferentoitunut KS • Mesenkymaalinen KS • Kirkassoluinen KS

  12. Kondrosarkooma -tavanomainen • 70% kaikista kondrosarkoomista • Aikuisten kasvain 30v.- • Paineoireita, kipua, patologinen fraktuura • Yleensä hitaasti kasvavia • Penetratiivinen kasvutapa (luupalkkien väliin ja ympärille) • Gradeerataan I-III

  13. Kondrosarkoomien gradeeraus • Perustuu kasvaimen solukkuuteen, atypiaan ja kasvutapaan = subjektiivinen • GI ja G2 tavallisimmat, G3 harvinainen • G1 erittäin hyvä prognoosi • G3 huono prognoosi • Toistaiseksi ei hyviä molekyylitason markkereita erottamaan ”hyvät” ja ”huonot” G2 kasvaimet

  14. Kondrosarkooma - dedifferentoitunut • Kaksi toisistaan selvästi erottuvaa kasvainkomponenttia • Korkealle erilaistunut G1-tasoinen KS sekä sukkulasoluinen ei rustoa tuottava pleomorfinen sarkooma, tarkasti toisistaan erottuvina • Ei spesifiä sytogenetiikkaa

  15. Ongelmia rustokasvain diagnostiikassa • Kondrosarkooman gradus • Kondrooma vs Kondrosarkooma G1 • Kondroblastinen osteosarkooma vs Kondrosarkooma • Kondroidinen kordooma vs Kondrosarkooma • Synoviaalinen kondromatoosi vs Kondrosarkooma

  16. Kondrooma vs. Kondrosarkooma G1 • Lokalisaatio: pienten luiden (käsi/jalka) tuumorit ylensä benignejä, vaikkakin solukkaita ja sisältävät myös atyyppisiä soluja. Pitkien putkiluiden muutokset suspekteja • Radiologia • Ikä • Kasvutapa: Kondrosarkooma ympäröi luupalkkeja • Yksiselitteisiä molekyylitason markkereita ei ole (vielä) käytettävissä. P53 mutaatioita usein G2-G3 KS, mutta ei G1 kasvaimissa

  17. Luuta muodostavat kasvaimet • BENIGNIT • Osteidi osteooma • Osteoblastooma • MALIGNIT • Osteosarkooma • Useita alatyyppejä

  18. Osteidi Osteooma • Tavallisesti nuorilla (10-25 v.) • Yleisin lokalisaatio femur (60% alaraajassa) • Kipu, ASA-testi • Tarkkarajainen, keskellä nidus • Epäkypsää osteidia ja osteoblasteja • Diff. dg. osteoblastooma ja osteosarkooma

  19. Osteoblastooma • Kaikenikäisillä, tavallisin 10-30 v. • Tavallisin lokalisaatio nikama, mutta voi esiintyä kaikkialla luustossa • Kipu • Epäkypsää osteidia, osteoblasteja ja jättisoluja; ei kypsymisgradienttia • Diff dg Osteosarkooma, osteidi osteooma, kondroblastooma

  20. Osteosarkoomat • Tavanomainen • Osteoblastinen, kondroblastinen, fibroblastinen • Telangiektaattinen • Pienisoluinen • Par- ja periosteaalinen • Matalan maligniteettiasteen sentraalinen

  21. Osteosarkooma -tavanomainen • Nuorten (5-20 v.) tauti, alle 10 tapausta/v. • Pitkät putkiluut (metafysialue) • Kipu, palpoitava muutos, patologinen fraktuura • Radiologia usein tyypillinen • Epäkypsää osteidia, atyyppisiä osteoblasteja, mitooseja, nekrooseja • Aina korkea maligniteettiaste

  22. Osteosarkooma -tavanomainen • Dg perustuu aina biopsiaan • Molekyylitason spesifejä muutoksia ei ole • Potilaille pre-operatiivinen sytostaattihoito 12 viikkoa • Leikkauspreparaatista määritetään sytostaattivaste, jonka perusteella päätetään jatkohoidosta ja jolla prognostinen merkitys

  23. Sytostaattivaste • Eri menetelmiä • Tavallisin < 90% vs > 90% nekroosissa • Ongelmatapauksia paljon, ja tulkintavaikeuksia. Mikä on ”elävä solu”? • Tulisi keskittää, etenkin uuden EURAMOS-projektin alkaessa, koska vastemääritys koko projektin tärkein tutkimuksen kohde

  24. Osteosarkooma -harvinaiset • Korkean maligniteettiasteen: • Telangiektaattinen OS • Pienisoluinen OS • Pinnallinen korkean maligniteettiasteen OS • Keskikorkean maligniteettiasteen: • Periosteaalinen (kondroblastinen)

  25. Telangiektaattinen OS • Veritäytteinen, usein patologinen fraktuura • Histologisesti verionteloita, jättisoluja ja atyyppisiä kookastumaisia kasvainsoluja. Osteidia huomattavan vähän. • Diff.dg Aneurysmaattinen luukysta !

  26. Pienisoluinen OS • ”Small round blue cell” kasvain, kasvainosteidia voi olla niukasti • Diff.dg • Lymfooma • Immunohistokemia • Ewingin sarkooma/PNET • Ewing/PNET translokaatiota ei OS !

  27. Periosteaalinen OS • Keskikorkea maligniteettiaste • Luun pinnalla, voi infiltroida • Ei spesifejä sytogeneettisiä muutoksia • Tavallisesti runsaasti rustoista matriksia • ”kondroblastinen”

  28. Osteosarkooma -matalan maligniteettiasteen • Parosteaalinen osteosarkooma ja korkealle erilaistunut sentraalinen osteosarkooma • 15-35 vuotiailla, kipu • Sukkulasoluinen, vähän osteidia mutta kypsää luuta • Ei merkittävää atypiaa, mitooseja niukasti

  29. Osteosarkooma (matalan maligniteettiasteen) • Diff. Dg: dysplasia fibrosa, reaktiivinen ossifikaatio • Kromosomi 12 amplifikaatio usein osoitettavissa, mm. VGH menetelmällä • Mm. SAS, CDK4 ja MDM2 geenimonistumaa • Hoito: Leikkaus, ei solusalpaajaa

  30. Ewingin sarkooma/PNET • Alle 10 tapausta/vuosi • Yleensä 5-15 vuotiaat • Epämääräiset oireet, kipu, kuume • Radiologia ei spesifi -diff.dg mm osteomyeliitti • Diff.dg ”small round blue cell” kasvaimet; lymfooma, pienisoluinen OS ja mesenkymaalinen KS. Myös osteomyeliitti

  31. Ewingin sarkooma/PNET • Immunohistokemia: • CD99 (Mic-2) +++ (ei spesifi!!), NSE +/-, CK +/-, MAP-2 +/-, Vimentiini +++, LCA -, CD20-, CD3-, CD5- • t(11;22)(q24;q12) spesifi, ja osoitettavissa ainakin 85% tapauksista • sytogenetiikka • rt-PCR • FISH -myös parafiinileikkeistä

  32. Ewingin sarkooma/PNET • Potilaille pre-operatiivinen sytostaattihoito 9-12 viikkoa • Leikkauspreparaatista määritetään sytostaattivaste, jonka perusteella päätetään jatkohoidosta ja jolla prognostinen merkitys

  33. Sytostaattivaste Ewing/PNET • Aikaisemmin <90 vs >90% • Picci-menetelmä • G3 ei laisinkaan vitaalia kasvainta • G2 vain mikroskooppisia (ei yli 10x) • G1 makroskooppista kasvainta

  34. Sytostaattivaste Ewing/PNET • 118 tapauksen sarja, jossa 5 v. DFS • G3 95% • G2 68% • G1 34% • G1 vasteen potilaille intensifioitu post-operatiivinen onkologinen hoito

  35. Hematopoeettiset kasvaimet • Myelooma • Elektroforeesi • CD 138 +, kappa, lambda jne. • Lymfooma • Primaari luun lymfooma tavallisesti B-soluinen diffuusi suurisoluinen (92%). Sytoplasma usein runsas. • Diff.dg osteomyeliitti

  36. Vaskulaariset kasvaimet • Hemangiooma • Angiosarkooma • Epiteloidi hemangioendoteliooma (matala maligniteettiaste) • Tavanomainen angiosarkooma

  37. Jättisolukasvain • Benigni, paikallisesti aggressiivinen kasvain • 20-45 vuotiailla • Radiologia ei spesifi • Osteoklasti-tyyppisiä jättisoluja, joiden välissä monotoninen pyöreätumainen solukko (vars. neoplastinen solukko)

  38. Jättisolukasvain • Aikaisemmin gradeerattiin G1-G3, tästä luovuttu, koska gradus ei korreloi kliiniseen käyttäytymiseen • Diff.dg: aneurysmaattinen luukysta ym jättisoluja sisältävät leesiot • Hoitona leikkaus; voi uusia ja vaatia radikaalia kirurgiaa • Metastasoi harvoin

  39. Aneurysmaattinen luukysta • Benigni kystinen muutos, jossa veren täyttämiä onteloita • Oireena kipu, patologinen fraktuura • Neoplastinen (?), kromosomi 17 muutoksia • Radiologinen ja PAD diff.dg. : jättisolutuumori

  40. Tavallisia kliinispatologisia ongelmia • Leikkausmarginaali • Gradeeraus • Jättisolut • Reaktiiviset ”tuumorimiaset muutokset”

  41. Leikkausmarginaalit • Intralesionaalinen -resektio kasvaimen läpi • Marginaalinen -kasvainta ympäiröivää reaktiivista kudosta myötäilevä • Laaja -reaktiivisen kudoksen ulkopuolella, mutta ei kompartektomia • Radikaali -kompartektomia

  42. Luutuumoreiden gradeeraus • Osteosarkoomat • Korkean maligniteettiasteen • Perinteinen OS, pienisoluinen ja telangiektaattinen OS • Keskikorkea maligniteettiaste • Periosteaalinen OS • Matalan maliginteetiasteen • Parosteaalinen OS, Low grade central OS • Ewing/PNET • Aina korkean maligniteettiaasteen kasvain • Kondrosarkoomat • G1-G3 • Jättisolukasvain • Ei gradeerata

  43. Jättisolut • Osteoklastin kaltaisia jättisoluja löytyy mm: • Jättisolukasvaimesta • Aneurysmaattisesta luukystasta • Kondroblastoomasta • Reparatiivisesta granuloomasta • Hyperparatyreoosi ruskeasta kasvaimesta • Fibrous dysplasiassa

  44. Neoplasia vs. ei-neoplastinen • Osteomyeliitti • Kallus • Pseudoartroosi • Hyperparatyreoosin ”Ruskea tuumori” • Jättisoluinen reparatiivinen granulooma

  45. Viimeinen viesti • Malignit luukasvaimet harvinaisia • Vertaa aina radiologiseen/kliiniseen kuvaan • Tietyissä kasvaimissa molekyyli-patologiasta suurta apua diagnostiikassa • Tuorenäyte usein parempi • Aina saa konsultoida!

More Related