Hyvinkään Seurafoorumi 8 .10.2012

1. Hyvinkään Seurafoorumi8.10.2012

2. Hyvinkään liikuntasuunnitelmaHaastattelut ja seurakysely Katsaus hyvinkääläiseen liikuntaan ja urheiluun seurojen näkökulmasta Anton Ahonen, Jyväskylän yliopisto

3. Miksi? • Selvitys liikuntasuunnitelman tekemistä varten • Mikä on vallitseva tilanne? • Minkälaisena tilannetta pidetään? • Minkälainen tilanteen haluttaisiin olevan? Saavutettavat edut Todenperäisyys Osallistuvuus Mielipiteiden kirjo

4. Mitä on tehty? Haastattelut Seurakysely Asiakirja-analyysi Visio Kokonaiskuva Liikuntasuunnitelma Aikaisemmat seurakyselyt

5. Esityksen kulku • Perustiedot tutkimusmenetelmistä • Liikuntaedellytykset • Toimijoiden yhteistyö • Talousnäkökulmat • Projektin viimeiset kuukaudet

6. Perustietoja tutkimusmenetelmistä Seurakysely Haastattelut Asiakirja-analyysi

7. Seurakysely • Tarkoituksena seurojen toimintaedellytysten ja kehitysehdotusten kartoittaminen • Seuran toiminta • Seuran talous • Yleiset liikuntaedellytykset • Tyytyväisyys ja odotukset • Yhteistyö Tutkimusjoukko: Hyvinkääläiset urheiluseurat Otos: 31 seuraa Vastausprosentti: 37%

8. Otoksen tunnusmerkit • Otoksessa monenlaisia seuroja • Jäsenmäärä välillä 20~1500 • Lähes kaikki rakennetut liikuntapaikat edustettuina • Seurojen orientaatio laaja • Kilpaurheilu, harrasteurheilu, luontoliikkuminen… • Junioriseuroja ja senioriseuroja

9. Haastattelut • Eri toimijoiden näkemykset ja odotukset vallitsevasta tilanteesta • Intressiryhmät • Virkamiehet • Kaupunginvaltuutetut • Liikunnanopettajat • Seurojen edustajat • Liikuntayrittäjät Yksilöhaastatteluja: 13 Ryhmähaastatteluja: 10 Yhteensä haastatteluihin osallistuneita: Noin 45 henkeä Haastattelujen otos Virkamiehet 8 Valtuutetut 4 Seurat 25 Yrittäjät 3

10. Asiakirja-analyysi • Kirjallisen materiaalin välittämä kuva kokonaisuudesta • Suunnitelmat • Selvitykset • Strategiat • Tilastot • Tukee muita tiedonhankinnan menetelmiä Muutama esimerkki käytetyistä materiaaleista Kaupungin palvelustrategia Kaupunkistrategia Kaavoituskatsaus 2012 KuVala:n käyttötaloussuunnitelma Hyvinkään jalankulku- ja pyöräilytutkimus… jne

11. Liikuntaedellytykset Liikunnan tyypit Väestöryhmät Seurojen arviot

12. Liikuntaedellytykset • ”Perusasiat kunnossa, mutta yksityiskohdista löydetään puutteita” • Kehityshalukkuutta löytyy ja puutteet kannattaakin nähdä ennemmin haasteina • Loppujen lopuksi tilanne on Hyvinkäällä hyvä

13. Hyöty- ja arkiliikunta • Kauttaaltaan positiivinen käsitys • Johtotähtenä pyörätieverkosto 215 km (reilu neljä metriä jokaista hyvinkääläistä kohden) • Kehitysalueet liittyvät lähinnä pieniin asioihin • Hyvinkäätä koskien tehty useita liikkumistapatutkimuksia • Yhteenvetona: lihasvoimin liikkuminen Suomen keskiarvossa tai hieman yleisempää

14. Terveys- ja kuntoliikunta • Haastatelluilla kenties korkeimmin arvostettu liikuntatyyppi • Syynä terveyden ylläpitäminen ja suuret terveydenhuollon kustannukset • Huomioidaanko riittävästi?

15. Kilpaurheilu • ”Tuloksellisesti pinnalla, mutta kuitenkin taantumassa” • Vahva kasvattajapaikkakunta • Tärkeä hengenkohottaja seuroissa • Esimerkki junioreille • Seuratoimijoiden motivoija • Imago- ja tunnettavuustekijät kaupungille?

16. Liikuntaedellytykset • Yleiset edellytykset arvioidaan paremmiksi kuin seuran edellytykset • Yleisistä edellytyksistä 87 prosenttia seuroista antoi vähintään hyvän arvion • Seurakohtaisissa arvioissa suurempaa hajontaa • Vahvuustekijöitä haastatteluissa • Ulkoilureitistö • Aktiivinen seuratoiminta

17. Seurojen mainitsemat pos/neg asiat Positiiviset Negatiiviset Puutteellinen varustelu (32%) Harjoitustilojen vähyys (29%) Ongelmat harjoitusvuoroissa (16%) Aikuisten liikuttaminen (7%) Muu (7%) • Harjoitusvuorojen maksuttomuus (42%) • Riittävät suorituspaikat (32%) • Ulkoilureitistö (22%) • Monipuoliset harrastusmahdollisuudet (13%) • Yhteistyö kaupungin kanssa (13%)

20. Seurojen kehitysehdotukset ja odotukset Odotukset Arviot Kehitysehdotukset

21. Seurojen antamat kehitysehdotukset Merkittävimpänä seuran käyttämän suorituspaikan kunnostamiseen tai uuden rakentamiseen liittyvät ehdotukset Yleinen liikuntakasvatus kielii huolestumista kuntalaisten vähäiseen liikunnalliseen aktiivisuuteen Harjoitusvuoroja lisää, parempaan aikaan, paremmalla rytmityksellä ja suuremmalla joustavuudella

23. Muutokset seurojen odotuksissa vuosien 2006 ja 2012 välillä • Odotusten keskinäinen järjestys on muuttunut • 2006 • Taloudellinen tuki • Liikuntapaikkojen rakentaminen • Liikuntapaikkojen hoito • 2012 • Liikuntapaikkojen hoito • Taloudellinen tuki • Liikuntapaikkojen rakentaminen

24. Liikuntapaikkojen koettu tarpeellisuus • Tarpeellisimpina pidetyt liikuntapaikat • Liikuntasalit ja –hallit • Ulkoilualueet • Kuntoradat • Vähiten tarpeellisina pidetytliikuntapaikat • Tekojääkentät • Jäähalli • Uimarannat

25. Liikuntapalvelujen koettu tarpeellisuus • Koettu tarpeellisuus erittäin korkealla tasolla • Suurin arvo: Liikuntapaikkojen hoito (93%) ja seurojen taloudellinen tukeminen (93%) • Pienin arvo: Liikuntapaikkojen varaaminen (83%)

28. Toimijoiden yhteistyö

29. Seuran ja kaupungin yhteistyö • Seuroista 77% pitää yhteistyötä hyvänä tai erinomaisena • Arvio on parantunut huomattavasti viimeisen 20 vuoden aikana

30. Yhteistyön haasteet • Kuka koordinoi yhteistyötä • Kaupunki? • Seurat hoitavat keskenään? • Ketkä ovat toimijoita • Kaupunki? • Seurat? • Yritykset?

32. Liikuntatapahtumien järjestäminen on mahdollisin yhteistyömuoto seurojen ja kaupungin välillä Terveysliikunnan edistäminen tulee vahvasti esille Maahanmuuttajien ja ikääntyneiden suhteen mahdollisuuksia näkee yli puolet seuroista Pienimmät mahdollisuudet ovat liikuntapaikkojen rahoittamisessa

33. Yhteistyön kehittäminen Yhteydenpitoa pidetään kaikkein tärkeimpänä Tiedottaminen

34. Seurojen arvio omasta toiminnasta Seuroista 60 prosenttia antoi itselleen arvosanaksi kahdeksikon Kiitettävän arvion antaneiden määrä on kasvanut ja kuutosten määrä vähentynyt huimasti Suurimmat haasteet seurojen toiminnassa ovat valmentajien puute ja talkootyön väheneminen Varainhankinta nähdään haasteeksi ja uutena on tullut jäsenistön ikääntyminen

35. Seurojen keskinäinen yhteistyö • Yleisempää kuin puheista voisi päätellä • 74% tekee yhteistyötä toisen hyvinkääläisen seuran kanssa • 67% on yhteistyössä ulkopaikkakuntalaisen seuran kanssa

36. Seurat ovat eniten kiinnostuneita yhteistapahtumien järjestämisestä toisen seuran kanssa Päättäjiin vaikuttaminen ja yhteinen koulutus ovat myös korkealla

37. Talousnäkökulmat Seurojen talous Liikuntapalvelujen talous

38. Seurojen talous • Otoksen budjettien vaihteluväli suuri – kuitenkin lähes kaikki seurat toimivat nollatuloksella • Luottamus on hyvä seuratalouteen, sillä 84% seuroista uskoo taloutensa pysyvän ennallaan tai paranevan • Seurojen tuloissa ja menoissa suuria rakenteellisia eroja – yleistyksien tekeminen hankalaa Otoksen seurojen jakautuminen budjetin mukaan Alle 10 000 €: 33% 10 001-40 000 €: 37% Yli 40 000 €: 30%

39. Seurojen tulot • Seuroista puolten tulot ovat alle 23 500€ ja 25% osalta alle 4600 euroa • Ylivoimaisesti tärkein tulonlähde on jäsenmaksusaatavat (41% kaikista tuloista) • Toiminta-avustusten osuus vähäinen (n. 4%)

41. Seurojen menot • Suurimmat kulut aiheutuvat kilpailutoiminnasta ja liikuntapaikkamenoista • Mikäli seuralla on henkilöstökuluja, niin niiden osuus on useimmiten suuri (<40%) • Suuri vastausmäärä vaihtoehtoon ”Muut menot” kertoo vaikeudesta luokitella menoja

43. Liikuntapalvelut talouslukuina • Talous: ”hiipuva, mutta säästäväinen” • Määrärahat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2009 • Tarkoittaa tosiasiassa taloudellisten resurssien pienenemistä • Toimintakate vakautettu vuoden 2009 jälkeen • Keinoina samanaikaiset menojen leikkaamiset ja toimintatuottojen kasvattaminen

45. Toiminta-avustukset Merkitys seuroille Jakoperusteet Seuratukien kansallinen vertailu

46. Toiminta-avustukset • Seura-avustuksia pidetään tarpeellisina, mutta vain noin puolet seuroista on tyytyväisiä nykyiseen tukitasoon • Tärkeimpänä avustuksena pidetään tilojen maksuttomuutta, joka on korvannut nuorten toiminta-avustuksen tärkeimpänä

47. Toiminta-avustukset • Seuroista 80 prosenttia on ilmoittanut tilojen maksuttomuuden vähintään toiseksi tärkeimmäksi avustukseksi • Arvioissa keskittymistä ääripäihin • Toimitila-avustuksessa hajonta on suurin seurojen välillä • Tapahtuma-avustuksen tärkeys kasvanut melko paljon kuudessa vuodessa

49. Miten seurat jakaisivat avustukset • Yleisimmin ehdotettu jakoperuste on seuran liikuttamien ihmisten määrä kokonaisuutena (45%) • Nykyisiä jakoperusteita pitää hyvinä 32% seuroista • Seura-aktiivisuuden ja urheilullisen menestyksen yhdistelmä (19%) • Lajin kalleus harrastajille (10%) • Muut (10%)

50. Mitä seuraavaksi? Projektin toiseksi vaikein vaihe edessä – Itse suunnitelman tekeminen Mikä on vaikein? Paraskaan liikuntasuunnitelma ei ole mitään ilman sitoutuneita kuntalaisia