Kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen

1. Kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen Antti Isoviita International Business -koulutusohjelma, ValkeakoskiHAMK University of Applied Sciences Bolognan vanavedessä -seminaari Kansainvälisyys korkeakoulujen tutkinnoissa – monta reittiä samaan päämäärään Tiistai 21.3.3006 Turun yliopisto, Educarium, Sali Edu 1, Assistentinkatu 5

2. Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta • Yhteistutkintojen (joint degrees) kehittäminen asetettiin yhdeksi eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tavoitteeksi Prahan julkilausumassa toukokuussa 2001. • Bolognan prosessiin osallistuvien maiden opetusministerit päättivät Berliinin kommunikeassa 19.9.2003 tukea ”aktiivisesti yhteisiin tutkintoihin johtavien opinto-ohjelmien kehittämistä ja niiden laadun asianmukaista varmistamista”.

3. Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta… • Myös Euroopan komissio tukee yhteistutkintoihin johtavia yhteisiä opinto-ohjelmia. • Lukuvuonna 2004-05 käynnistettiin Erasmus Mundus –maisteriohjelmat, joiden on määrä johtaa • yhteistutkintoon • kaksoistutkintoon tai • useampaan tutkintoon

4. Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta… • Yhteistutkinto-ohjelmista on laadittu kansainvälinen selvitys. • Ohjelmia on jo useimmissa Euroopan maissa, mutta määrä ei vielä ole kovin suuri. • Eniten ohjelmia on kauppatieteissä, oikeustieteissä ja hallintotieteissä. • Maiden sisällä ja välillä on eroja siinä, montako tutkintotodistusta opiskelija saa.

5. Määritelmät • Kaksoistutkinto (double degree)tarkoittaa vähintään kahden korkeakoulun yhdessä kehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa, joka johtaa vähintään kahteen tutkinto-todistukseen–käytännössä yhteen jokaisessa yhteistyökorkeakoulussa. • Yhteistutkinto-sana (joint degree) tarkoittaa vähintään kahden korkeakoulun yhdessä kehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa, joka johtaa yhteen tutkintotodistukseen. • Käytännössä eurooppalaisessa keskustelussa kattaa kummankin koulutusohjelmatyypin.

6. Ajankohtainen tilanne Suomessa • Suomalaisissa korkeakouluissa on yhteistutkinto-ohjelmiavielä varsin vähän. • Muutamat tiede- ja ammattikorkeakoulut ovat mukana kansainvälisissä ohjelmissa, jotka johtavat kaksoistutkintoihin (double degrees). • Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä kattaaainoastaan suomalaiseen korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen.

7. Opetusministeriön suositukset • Opetusministeriö pitää yhteistutkintojen kehittämistä tärkeänä osana korkeakoulujen kansainvälistymistä. • Ministeriö pitää tärkeänä, että suomalaiset korkeakoulut kehittävät aktiivisesti yhteistutkinto-ohjelmia virallisesti tunnustettujen, laadukkaiden ulkomaisten korkeakoulujen kanssa.

8. Opetusministeriön suositukset… • Minkään maan viralliseen tutkintojärjestelmään kuulumattomien yhteistutkintojen asema on kansallisella ja kansainvälisellä tasolla epäselvä. • Opiskelijan oikeusturvan varmistamiseksi yhteistutkinnot pitää järjestää siten, että opiskelijan saama tutkinto kuuluu ainakin yhden maan viralliseen tutkintojärjestelmään. • Jos ohjelma ei johda virallisesti tunnustettuun tutkintoon, se on ilmoitettava ennakolta selvästi opiskelijoille ennakkomateriaalissa.

9. Opetusministeriön suositukset… Korkeakoulujen on varmistettava yhteistutkinto- ohjelmia kehittäessään seuraavat asiat: • Tarkat kirjalliset sopimukset • koulutusohjelman laajuus • opiskelijaksi ottaminen • opiskelijan asema siihen liittyvine oikeuksineen • tutkintotodistuksen myöntäminen • kunkin korkeakoulun velvollisuudet • ohjelman rahoitus

10. Opetusministeriön suositukset… • Yhteistutkinnot perustuvat korkeakoulujen yhdessä tekemään huolelliseen OPS-työhön. • Kaikki yhteistutkinto-ohjelmaan osallistuvat korkeakoulut ovat oman maansa asianomaisten viranomaisten virallisesti tunnustamia tai akkreditoimia. • Asianmukaisesta laadunvarmistuksesta huolehditaan ja laatukriteereistä sovitaan ennakolta kirjallisesti korkeakoulujen välillä.

11. Opetusministeriön suositukset… • Varsinaisesta tutkintotodistuksesta käy selvästi ilmi, että opiskelija on osallistunut yhteistutkinto- ohjelmaan. Suoritetut opinnot kirjataan selkeästi tutkintotodistuksen liitteeseen. • Tutkintotodistuksen myöntävä korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkinto täyttää sille asetetut kriteerit. • Kaikki yhteistutkinto-opiskelijat suorittavat merkittävän osan opinnoistaan ainakin yhdessä ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa.

12. Opetusministeriön suositukset… • Ulkomaisissa yhteistyökorkeakouluissa suoritetut opinnot tunnustetaan täysimääräisesti osaksi kotimaassa suoritettavaa tutkintoa. • Jokainen osallistuva suomalainen korkeakoulu antaa tutkintotodistuksen niille opiskelijoille, joille se on myöntänyt tutkinnonsuoritusoikeuden.

13. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon • Miksi yhteistutkinto? • yhteistutkinnon ja koulutuksen tarve • lisäarvo olemassa oleviin tutkintoihin • muu yhteys olemassa oleviin tutkintoihin • yhteistutkinnon tavoitteet • yhteydet opetukseen, tutkimukseen ja työelämään • hyöty yksikölle/korkeakoululle • ohjelman kesto ja jatkuvuus

14. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 2. Yhteistyökumppanit ja yhteistyö konsortion ja korkeakoulun sisällä • tunnustetut/viralliset/akkreditoidut korkeakoulut; korkeakoulun/yksikön oikeus myöntää tavoitellun yhteistutkinnon tasoisia (ja/tai ammatillisesti /akateemisesti suuntautuneita) tutkintoja • yhteistyökumppaneiden määrä • yhteistyökumppaneiden laatu (kunkin vahvuus, osaamisalueet ja erikoistuminen; opetustarjonta)

15. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… • kokemukset aiemmasta yhteistyöstä • yhteistyön, vastuiden ja viestinnän organisointi • yhteistyö suomalaisen korkeakoulun sisällä (esim. laitos/tiedekunta/opintohallinto/kv. asiat: varmista tarvittava tuki ohjelmalle ja sen akateemiset ja hallinnolliset resurssit) • oman korkeakoulun säännöksiä ja määräyksiä tulee noudattaa esim. OPS, opiskelijavalinta, tutkintojen suorittaminen ja tutkintohallinto

16. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… • ohjelman kieli ja yhteistyön hallintokieli • varmistettava korkeakoulun sisäinen yhteistyö myös yhteistyökorkeakouluissa (yhteistyön ei tule olla ”yhden kontaktin varassa”) • ohjelmalla on yhteinen johto-/ohjausryhmä tai vastaava, jonka asemasta, tehtävistä, oikeuksista ja kokoonpanosta sovitaan

17. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 3. Ohjelman resurssit • rahoitus ja sen jatkuvuus • ulkopuolinen rahoitus ja kunkin korkeakoulun vastuu ulkopuolisen tai erillisrahoituksen päätyttyä • budjetointi (mm. opetus, koordinointi, hallinto, kokoukset, matkat, markkinointi, rekrytointi, tilojen ja laitteiden käyttö, opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus) • opetuksen ja tutkimuksen (henkilö)resurssit • opiskelun ja opetuksen tukipalvelut, hallinnon ja ohjauksen (henkilö)resurssit

18. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… • opiskelijavalinnan ja rekrytoinnin (henkilö)resurssit • ohjelman kehittämisen ja arvioinnin(henkilö)resurssit • muut resurssit: esim. kirjastot, välineet, tilat • opiskelijoilta mahdollisesti kerättävät maksut; avoin ja yhtenäinen käytäntö konsortion sisällä

19. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 4. Sopimukset • ohjelman laajuus • opiskelijaksi ottaminen, opiskelijan asema ja oikeudet • tutkintotodistuksen myöntäminen • kunkin korkeakoulun velvollisuudet • ohjelman rahoitus ja rahaliikenteen hoito • yhteinen johto-/ohjausryhmä • laadunvarmistus • irtisanomismenettely (ehdot, aikataulu ja opintonsa aloittaneiden oikeuksien turvaaminen) • minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan riitatapauksissa.

20. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 5. Opiskelijavalinta 5.1. Valintaperusteet • yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset(pohjakoulutus, kielitaito, työ- tai harjoittelukokemus) • muut vaatimukset ja valintatavat(hakulomake, suositukset, motivaatiokirjeet, haastattelu, valintakoe) • koskevatko kaikki valintaperusteet kaikkia ohjelmaan hakevia vai ovatko valintaperusteet korkeakoulu-/yksikkökohtaiset

21. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 5.2. Valintamenettely • haku- ja valintamateriaali • haku- ja valintaprosessin organisointi (sovittava ja sovitettava eri korkeakoulujen aikataulut) • sovittava kuka valitsee opiskelijat • opiskelijakiintiö kussakin korkeakoulussa

22. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 5.3. Opiskelijan ”status” • opiskelijan kotikorkeakoulun määrittäminen • opiskelijan asema oikeuksineen muissa ohjelmaan osallistuvissa korkeakouluissa • oikeus kuulua ylioppilas-/opiskelijakuntaan • opiskelijoilla oltava tieto omasta ”statuksestaan” kussakin osallistuvassa korkeakoulussa

23. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 6. Tutkintoon johtavan koulutusohjelman sisältö ja rakenne • Yhteistutkintoon johtavan koulutusohjelman järjestäjillä tulee olla riittävästi tietoa osallistuvien maiden • korkea-asteen koulutuksesta • säädöksistä • tutkintorakenteesta

24. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 6.1. Opetussuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä • kuinka paljon olemassa olevaa ja uutta opetusta • ohjelman sisältö, kaikille yhteinen pakollinen osuus; valinnaisuus • ohjelman laajuus, opintopisteet • ohjelman tuottama jatko-opintokelpoisuus • ohjelman mahdollisesti tuottama ammatillinen kelpoisuus/ammattipätevyys kussakin maassa

25. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… • ulkomaiset opinnot ja niiden hyväksilukeminen; paljonko tutkintoon voi/pitää sisältyä ulkomailla suoritettuja opintoja ja missä vaiheessa opintoja • kaikkien yhteistutkinto-opiskelijoiden tulee suorittaa merkittävä osa opinnoistaan ainakin yhdessä ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa ja siellä suoritetut opinnot tunnustetaan täysi-määräisesti osaksi kotikorkeakoulun tutkintoa. • ohjelman tavoitteet; määritellyt oppimistulokset ja niiden yhteys kansallisiin ja eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen; tietojen, taitojen ja kompetenssien määrittely

26. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… • millä tavalla varmistetaan oppimistulosten saavuttaminen • mahdollisuus opiskella kansallisia kieliä, kieliopinnot • ohjelmaan sisältyvästä työharjoittelusta sopiminen (kesto, missä, ohjaus, opintopisteet) • opinnäytetyön laajuus, ohjaus ja arviointi; säädökset osallistuvissa maissa ja korkeakouluissa

27. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 7. Opetuksen ja oppimisen järjestäminen • Akateeminen ja hallinnollinen vastuutaho ja –henkilö. 7.1. Liikkuvuuteen liittyvät kysymykset • opettajaliikkuvuus ja opiskelijaliikkuvuus • organisointi, dokumentointi, rahoitus, kolmansien maiden opiskelijoiden viisumi- ja oleskelulupa-asiat • opiskelijoiden ja opettajien vastaanottoon, asumiseen, orientaatioon ym. liittyvät kysymykset

28. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 7.2. Opetusmuodot ja -tavat, opiskelija-arviointi • monimuoto, virtuaali, luennot, seminaarit, harjoittelu. • opettajien kielitaidon tason varmennus • korvaavat tavat suorittaa opintoja, tenttien uusintamahdollisuudet • opiskelijoiden arvioinnin kriteerit ja arviointi-asteikko (kansalliset tai korkeakoulu-/ yksikkökohtaiset säännöt

29. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 7.3. Opintojen ohjaus • opintojen suorittaminenja valinnaisuus • opiskelijoiden etenemisen seuranta • sopimus ja tiedotus, kauanko ohjelmassa voi opiskella • HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma)

30. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 8. Tutkinto, tutkintotodistus ja sen liite (Diploma Supplement) • tutkinnon asema kunkin maan kansallisessa koulutusjärjestelmässä • tutkinto kuuluu ainakin yhden ohjelman järjestämiseen osallistuvan maan viralliseen tutkintojärjestelmään • yksi vai useita todistuksia; allekirjoittajat • tutkintotodistuksen sisältö: oleellisimpien asioiden (mm. yhteistutkinto-ohjelmaan osallistumisen) tulisi käydä ilmi tutkintotodistuksesta; suoritetut opinnot ja lisä-informaatio kirjataan tutkintotodistuksen liitteeseen

31. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… • tutkintotodistuksen myöntävä korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkinto täyttää sille asetetut kriteerit • jokainen suomalainen korkeakoulu antaa tutkintotodistuksen niille opiskelijoilleen, joille se on antanut tutkinnonsuoritusoikeuden • tutkintotodistuksen voi antaa vain sellaisesta tutkinnosta, jonka myöntämiseen ko. korkeakoululla on oikeus

32. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 9. Ohjelmaa koskeva informaatio ja ohjelman markkinointi: esitemateriaali, www-sivut • osallistuvien korkeakoulujen yhteinen ja kunkin korkeakoulun oma markkinointi • kenelle informaatio ja markkinointi suunnataan • opiskelijarekrytointipohja; halutaanko tietynlaisia opiskelijoita, esim. pääsääntöisesti yhteistyökorkeakouluista ja/tai tietyiltä alueilta • informaation oikeellisuuden varmistaminen

33. Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon… 10. Laadunvarmistus, ohjelman seuranta ja arviointi • kaikki osapuolet kattava laadunvarmistus-järjestelmä (sis. itsearvioinnin ja mahdollisesti tähän listaan (kohdat 1-9) sisällytettyjä asioita • opiskelija- ja työelämäpalautejärjestelmä • ENQA-raportti: Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area (www.enqa.net) -- sis. suositukset korkeakouluille, joita voi hyödyntää myös yhteistutkintojen laadunvarmistuksessa

34. HAMKin yhteistutkintokumppanit • IB:llä on sopimuksia 5 oppilaitoksen kanssa: • IT Tralee, Irlanti (vuodesta 1999) • FH Deggendorf, Saksa (vuodesta 2003) • ESC Saint-Etienne, Ranska (vuodesta 1999) • University of Derby, UK (vuodesta 1999) • Beijing Technology and Business University (BTBU), Kiina (vuodesta 2004) • Puutarhatalous: HAS den Bosch University of Professional Education, Hollanti (vuodesta 2000) • Rakennustekniikka: Vitus Bering, Tanska (vuodesta 2000)

35. Miksi HAMKilla on yhteistutkinto näiden yliopistojen kanssa? • yhteistyöyliopistot sijaitsevat Suomelle tärkeissä kauppakumppanimaissa • ennestään pitkä, hyvä yhteistyö ja hyvät henkilökohtaiset suhteet • luonnollinen kehitysaskel syventää yhteistyötä • yhteneväiset opetussuunnitelmat • myös näillä yhteistyöyliopistoilla on englanninkielinen koulutusohjelma

36. Yhteistutkintojen lisäarvo HAMKissa • syventää kansainvälistymistä • kilpailuetu muihin vastaaviin koulutusohjelmiin • mahdollisuus hyvään urakehitykseen • opiskelijalla on mahdollisuus parantaa kilpailukykyään työmarkkinoilla • monipuoliset työnsaantimahdollisuudet • usean maan kieli- ja kulttuuriosaaminen • usean maan yritys- ja muut yhteistyökontaktit • eri maissa erilaiset opetusmetodit • helppo löytää töitä, kun saa kaksi tutkintoa

37. Yhteistutkintojen lisäarvo HAMKissa… • tavanomaista vaihtoa pidempi, laajempi, syvempi ja antoisampi oppi ja kokemus • osittain paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet • esim. partnerin maisteri- ja MBA-ohjelmissa • opintojen monipuolistuminen • useita vaihtoehtoja opiskelijalle • eri korkeakouluissa erilaisia vahvuuksia • kaksi tutkintoa eri maissa nopeasti

38. Yhteistutkintojen periaatteet HAMKissa • noin kahden vuoden opinnot (sis. työharjoittelu) kotikorkeakoulussa • 3. opiskeluvuosi toisessa oppilaitoksessa • suurin osa pääaine- ja sivuaineopinnoista tällöin • vastaanottava oppilaitos hyväksilukee kotikorkea-koulun opinnot ja ohjaa opiskelijan opintojaksoille • vain yksi päättötyö/opinnäytetyö • aihe ja vaatimustaso hyväksytään molemmissa • molemmista korkeakouluista tutkintotodistus

39. Yhteistutkintojen haasteita HAMKissa • vaativa: opiskelija, henkilöstö, yhteistyö (sis./ulk.) • tunnetaan perusteellisesti partnerit jaOPSit • luottamus ja yhteensovittaminen • jatkuva yhteydenpito – useat toimijat • Learning Agreement ja siitä poikkeamiset • opiskelijat eivät aina tiedä, mitä heiltä vaaditaan • sopimuksissa otetaan ennakolta huomioon • pedagogiset seikat (opintojaksot, opetustavat..) • hallinnolliset, organisatoriset ja juridiset seikat • taloudelliset seikat • kulttuurilliset seikat

40. Yhteistutkintojen kehittämiskohteita • opiskelijavalinta (määrä, markkinointi, tapa…) • erilainen opiskelukulttuuri eri kouluissa • hyväksiluku- ja korvaavuuskäytänteet • korvaavat tavat suorittaa opintoja • opinnäytetyön arviointi ja kypsyysnäyte • opettajien liikkuvuus ja sen kustannukset • kolmansien maiden opiskelijoiden liikkuvuus • opiskelijoiden ja opettajien osaaminen • henkilöresurssit (opetus, ohjaus, yhteydenpito) • eri toimijoiden yhteistyö korkeakoulun sisällä • arviointi ja laadunvarmistus Think Globally, Act Locally – Together we’re strong