1 / 72

Sisältö Sivu Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys , työssäolo, määräaikaisuus 3

Sisältö Sivu Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys , työssäolo, määräaikaisuus 3 Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus 17 Työurien pidentäminen 22 Palkat 31 Palkansaajien verotus 38 Koulutus 44 Yrittäjyys 55 Kuntauudistus 59 Järjestäytyminen 65

nasnan
Download Presentation

Sisältö Sivu Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys , työssäolo, määräaikaisuus 3

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Sisältö Sivu Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus 3 Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus 17 Työurien pidentäminen 22 Palkat 31 Palkansaajien verotus 38 Koulutus 44 Yrittäjyys 55 Kuntauudistus 59 Järjestäytyminen 65 Julkaisu on osoitteessa www.akava.fi/akavaaka Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, 2012 ISBN 978-952-5628-59-3 Helsinki 7.9.2012

  2. Sijoittuminen työmarkkinoille Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypilliset työt ovat yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 % ja valtiolla joka kymmenes. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %. Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan erityisasiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Vuoden 2010 lopussa työttömänä oli 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli yhteensä 42 viikkoa. Noin 5 800 korkeasti koulutettua oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012.Vastavalmistuneiden työllisyys Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyystilanne oli hyvä vuonna 2010. Korkeakoulututkinnon suorittaneista 62 % oli pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypillisissä työsuhteissa tai yrittäjänä työskenteli 22 %. Joillakin aloilla työn vaativuus oli koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Sen sijaan useilla professioaloillatyötehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi. Syksy 2012 Akavaaka

  3. Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 Akavalaiset (400 000) Koko työvoima (2 640 000) • Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. • Sukupuoli ja ikä ovat yhteydessä työllisyyteen. Epätyypillinen työ on yleistä nuorilla naisilla. • Osa-aikaeläkkeellä olevat nostavat osa-aikatyötä tekevien osuutta 58 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 23.5.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  4. Työlliset työnantajan ja iän mukaan 2011 Korkeasti koulutetut (623 000) Kaikki työlliset (2 423 000) • Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 % ja valtiolla 13 %. • Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %. • Yrittäjyys oli yleisintä 50 vuotta täyttäneiden miesten keskuudessa. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19.6.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  5. Palkansaajien ammattiryhmät iän mukaan 2011 Kaikki palkansaajat (1 838 000) Akavalaiset (345 000) • Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. • Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan asiantuntijatehtävät. • Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19.6.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  6. Akavalainen työvoima ELY-keskuksittain 2011 • Uudenmaan ELY-keskuksenalueella asuu 162 000 akavalaista. • Joka kolmas akavalainen, noin 126 000, asuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19.6.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  7. Määräaikaisuus 2011 Kaikki palkansaajat Akavalaiset Ikäryhmä Koulutusaste Työnantaja Ammattiryhmä • Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. • Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. • Määräaikaisen työsuhteen kesto oli 42 %:lla vuoden tai alle vuoden, 35 %:lla vuodesta kolmeen vuoteen ja 23 %:lla yli kolme vuotta. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  8. Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2010Vuoden 2010 työttömien lukumäärät suluissa (67 000) Perusaste Kaikki Keskiaste (111 000) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (224 000) (34 000) (12 000) Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste • Vuoden 2010 lopussa oli työttömänä 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. • Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut 1994–2010 1,1 %-yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 %-yksikköä. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilastot 15.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  9. Työttömien määrän muutos 2001–2012 Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Kaikki • Heinäkuusta 2001 heinäkuuhun 2012 kaikkien työttömien määrä vähentyi 46 500 henkilöllä, 15 prosentilla. • Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi 14 400 henkilöllä, koulutusasteen mukaan 53–91 prosentilla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne 31.7.2012 23.8.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  10. Työttömät, joilla korkeakoulututkinto, heinäkuu 2012 • Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on pysynyt lähes samana useimmissa ryhmissä verrattuna edelliseen vuoteen. • Insinöörit ovat suurin korkeasti koulutettujen työttömien ryhmä. • Lääkäreiden työllisyystilanne oli heinäkuussa 2012 varsin hyvä. Ilman lomautettuja, tilanne 31.7.2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 23.8.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  11. Laaja työttömyys tutkinnoittain • Kun työttömien lukumäärään lisätään erilaisten työllistämistoimien piirissä olevat ja työttömyyseläkeläiset, laaja työttömyysaste oli alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla 6 %, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla 5 % ja tutkija-asteen suorittaneilla 4 % lokakuussa 2011. • Kaikkien palkansaajien laaja työttömyysaste oli 11,5 prosenttia lokakuussa 2011. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö 19.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  12. Työttömien määrän kehitys 2007–2011 iän mukaan • Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 25–34-vuotiaisiin. • Työttömien määrä on noussut 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Tilanne elokuussa 2011; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.10.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  13. Työttömyyden kesto Korkeasti koulutetut* Muut kuin korkeasti koulutetut • Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 42 viikkoa huhtikuussa 2012 . • Korkeasti koulutetuista n. 5800 oli olluttyöttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012. Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 5.9.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  14. Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen koulutusaloittain Ylempi korkea-kouluaste yhteensä • Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyys oli kohtuullisen hyvä vuonna 2010. • Miesten ja naisten tilanteet poikkeavat toisistaan. Naisista 20 % oli määräaikaisessa kokoaikatyössä ja 19 % muutoin pois työelämästä, esim. perhevapaalla. Vastaavat osuudet olivat miehillä 13 % ja 3 %. *) Mm. tutkintoon johtava koulutus, perhevapaa Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille 11.10.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  15. Korkeakoulutuksen hyöty maistereille Työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuus Oliko korkeakoulutus työn edellytyksenä Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä • Joillakin aloilla työn vaativuus on koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi. Ongelmallisimmat alat ovat maatalous-metsätieteellinen, humanistinen ja terveystieteet. • Sen sijaan useilla professioaloilla, kuten lääketieteen, farmasian ja psykologian aloilla, työtehtävät koetaan jopa liiankin • vaativiksi. Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille 11.10.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  16. Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus Kokoaikatyötä tekevien akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä oli 40,7 tuntia. Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas, johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides. Akavalaiset tekivät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran, 7 tuntia. Akavalaisista 7 % ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 14 % akavalaisista. Työ kuormittaa henkisesti ylempiä toimihenkilöitä enemmän kuin muita työntekijäryhmiä. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen kokee työssään kiirettä melko usein tai hyvin usein. Syksy 2012 Akavaaka

  17. Akavalaisten viikkotyöaika 2011 • Kokoaikatyötä tekevillä akavalaisilla keskimääräinen viikkotyöaika oli päätyössä 40,7 tuntia. Joka neljännen akavalaisen työviikko venyi yli 43 tunnin. • Eniten työtunteja kertyy yksityisellä sektorilla ja valtiolla sekä johtajilla tai ylimmillä virkamiehillä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  18. Vähintään 48 tuntia viikossa työskennelleet 2011 Kaikki palkansaajat Akavalaiset Työnantaja Ammattiryhmä • Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas akavalainen, akavalaisista johtajista ja ylimmistä • virkamiehistä joka viides. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  19. Ylitöiden tekeminen 2011 Akavalaiset Työnantaja Kaikki palkansaajat Sosioekonominen asema • Kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. • Akavalaisista 7 % ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Tutkimusviikolla joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes • yhden työpäivän verran - 7 tuntia. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 14 % akavalaisista. • Kaikista palkansaajista ylitöitä teki 18 % ja korvaamattomia ylitöitä 3 %. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011 26.6.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  20. Työn henkinen rasittavuus Kiireen kokeminen • Työ kuormittaa henkisesti enemmän ylempiä toimihenkilöitä kuin muita työntekijäryhmiä. • Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. • Joka toinen yrittäjä ja ylempitoimihenkilö kokee työssään kiirettä melko tai hyvin usein. Lähde: Työterveyslaitos, Työ ja terveys -haastattelututkimus 2009 15.11.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  21. Työurien pidentäminen Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi.  Yli 60-vuotiailla korkeasti koulutetuilla työllisyysaste oli noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin muilla palkansaajilla. 58–62-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaissairaana 7 %, koko samanikäisestä väestöstä noin joka viides.  Vuonna 2011 työuraan perustuvalle vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,5 vuotta. Joka kolmas eläkkeelle siirtynyt henkilö jäi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 52-vuotiaana. Tämän vuoksi kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,8 vuotta. Mielenterveyden häiriöt ovat korkeasti koulutettujen yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Työssä jaksamista parantavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Akavalaisista opiskelijoista suurin osa pitää työhyvinvoinnin parantamista ja joustavampia mahdollisuuksia yhdistää työ- ja perhe-elämä ensisijaisina keinoina pidentää työuria. Syksy 2012 Akavaaka

  22. Akavalaisten suunnittelema eläkeikä • Vuoden 2005 työeläkejärjestelmäuudistus on tuottanut tavoitteena olleen muutoksen. Akavalaiset suunnittelivat vuonna 2001 jäävänsä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Noin 10 vuotta myöhemmin suunniteltu • eläkkeelle siirtymisikä oli noussut kahdella vuodella ja oli 63,2 vuotta vuonna 2010. • Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi. Lähteet: *) Akavan työmarkkinatutkimukset **) Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto ***) Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 16.11.2010 Syksy 2012 Akavaaka

  23. Työllisyysaste iän mukaan 2011 Korkeasti koulutetut Koko väestö • Yli 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste oli noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin koko samanikäisellä • väestöllä. • Korkeasti koulutetuista joka kymmenes oli työvoiman ulkopuolella, koko väestöstä joka neljäs. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 6.6.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  24. Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2011 55–59-vuotiaat 60–64-vuotiaat • Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä. • Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2000 23 % ja vuonna 2011 42 %. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000-2011 6.6.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  25. 30–67-vuotiaiden toiminta 2011 30–57-vuotiaat: 58–62-vuotiaat: 63–67-vuotiaat: • Ikäryhmässä 58–62-vuotiaat korkeasti koulutettujen pääasiallinen toiminta poikkeaa selvästi muista. Koko väestössä • joka viides oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas, korkeasti koulutetuista vain 7 %. Vastaavasti koko väestöstä 46 % oli työllisiä, korkeasti koulutetuista 61 %. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 6.6.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  26. Työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan 2009, 2010 ja 2011 • Vuonna 2009 normaalille vanhuuseläkkeelle siirtyi ensimmäistä kertaa enemmän henkilöitä kuin työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeelle. • Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, vuotta: 2009 2010 2011 • Vanhuuseläke 63,4 63,5 63,5 • Työttömyyseläke 60,3 60,9 61,7 • Työkyvyttömyyseläke 52,1 52,0 52,1 • Kaikki 59,5 59,6 59,8 Lähde: Eläketurvakeskus 13.7.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  27. Työuraan perustuvalle työkyvyttömyyseläkkeellesiirtymisen syyt 2000 ja 2011 • Vuosina 2000 ja 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi n. 23 000 henkilöä • 29 prosentilla työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyteen liittyvä sairaus vuonna 2011. Lähde: Eläketurvakeskus 13.7.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  28. Kuinka akavalaiset jaksaisivat työssä pitempään • Työssä jaksamista helpottavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely Syksy 2012 Akavaaka

  29. Akavalaisten opiskelijoiden näkemyksiä ensisijaisista keinoista pidentää työuria Työhyvinvoinnin parantaminen Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työ- ja perhe-elämää Osa-aikaeläkemahdollisuudet ja joustavuus uran loppuvaiheessa Nopeampi siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen Nopeampi valmistuminen korkeakoulusta Välivuosien vähentäminen toisen asteen ja korkeakouluopintojen välillä Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto En osaa sanoa • Työhyvinvoinnin parantaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen saavat akavalaisten opiskelijoiden • keskuudessa laajinta kannatusta keinoina pidentää työuria. • Vähiten kannatusta saa vanhuuseläkkeen ikärajan nosto Lähde: Akavan opiskelijoiden jäsenkysely 2012 5.9.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  30. Palkat Akavalaisten kokonaiskeskiansio vuonna 2010 oli 4 050 euroa, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat 80 % miesten palkoista. Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes alle 2 420 ja joka kymmenes yli 5 930 euroa kuukaudessa. Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa. Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät huonosti eurooppalaisessa palkkavertailussa. Heidän bruttopalkkansa on 84 % Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työtä tekevien palkasta. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %. Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissaasiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla. Syksy 2012 Akavaaka

  31. Kokonaisansiot 2010 Kokonaisansioiden hajonnat 2010 (ilman tulospalkkioita) Desiili 10 2 420 Desiili 90 5 930 3 590 mediaani Akavalaiset Kaikki palkansaajat 1 940 4 500 2 720 • Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa vuonna 2010. • Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili 10) alle 2 420 ja joka kymmenes (desiili 90) yli 5 930 euroa kuukaudessa. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 24.11.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  32. Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2010 Yksityinen Valtio Kaikki Kunta • Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa. • Valtion ja yksityisten työnantajien palveluksessa olevien alkupalkat olivat lähes yhtä suuret. Yksityisellä sektorilla keski-ikäiset ansaitsivat enemmän, mutta uran loppupäässä ansiot olivat taas samaa tasoa. Näiden sektoreiden palkkaprofiili on muuttunut, koska yliopistojen henkilökunta siirtyi valtiolta yksityiselle sektorille vuoden 2010 alusta. • Kunnissa akavalaisten palkkataso on alhaisin muihin sektoreihin verrattuna kaikissa ikäryhmissä. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 25.11.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  33. Kokonaisansiot koulutusasteen mukaan 2010 • Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010. • Ansiot nousevat koulutuksen myötä. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 25.11.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  34. Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011Länsi-Eurooppa = 100 • Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti. Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan. • Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %. • Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Globaljobvalueframework of Watson Wyatt • Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers • Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 RemunerationPlanningReport • 14.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  35. Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011Länsi-Eurooppa = 100 • Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. • Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla. • Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Globaljobvalueframework of Watson Wyatt • Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers • Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 RemunerationPlanningReport • 14.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  36. Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2012 Sairauspäiväraha 4 469 2 922 (taite) Ansiopäiväraha (työttömyyspäiväraha) 2012 3 428 Ansiopäiväraha 2011 702 867 • Ns. taitteet leikkaavat päivärahoja. • Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee 1.1.2012, mikä kasvattaa myös ansiopäivärahaa. • Sairauspäiväraha pysyy vuonna 2012 lähes vuoden 2011 tasolla. • 4 100 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on n. 2 000 ja sairauspäiväraha n. 2 500 e/kk. 1.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  37. Palkansaajien verotus Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsevat neljänneksen Suomen palkkasummasta ja maksavat palkansaajien maksamista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %. 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 29 %, 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 34 %. Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta menee veroihin lähes 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja  lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää  6 100 euron. Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista. Keskipalkkaisella verotus on sen sijaan lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. Syksy 2012 Akavaaka

  38. Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2010 • Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. • Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat neljänneksen palkkasummasta ja maksavat veroista ja maksuista kolmanneksen. • Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %. Mukana vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansiot ylittivät 12 302 euroa vuodessa. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2010 27.6.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  39. Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2011 ja 2012 Rajaveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus tulonlisäyksestä Tuloveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus veronalaisesta tulosta • Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. • Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta verot vievät 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää  6 100 e. 13.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  40. Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita 2012 Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden %-yksikön muutoksen hinta, milj. euroa • Kaikkien portaiden veroprosentin yhden %-yksikön muutoksen kustannus on 465 milj. euroa. • Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 78 milj. euroa. • Pääomatuloveroprosentin (30 %) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 58 milj. euroa. Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto 13.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  41. Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011 A k a v a l a i s t e n t u l o j a k a u m a 75 50 25 05 95 Esimerkiksi 50 %:lla akavalaisista vuositulot ylittävät 49 000 euroa Suomi Muut Länsi-Euroopan maat Kaikkien palkansaajien tulojakauma 25 75 05 50 95 • Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. • Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. • Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana.           Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 12.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  42. Palkansaajien tuloveroaste 4 720 e/kk ansaitsevilla 2011 Yhden hengen talous, vuositulo 59 000 euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011 12.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  43. Koulutus • Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaista on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. • 39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen (ml. alin korkea-aste) tutkinnon. Tällä osuudella Suomi sijoittuu keskivaiheille OECD-maiden joukossa. • Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % 1985–2009. • Vuonna 2005 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 %:lla oli korkeakoulututkinto vuonna 2010. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 %:lla oli AMK-tutkinto vuonna 2010. • Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2010. • Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. • Lähes joka kymmenes korkeasti koulutettu palkansaaja osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. • Akavalaisten näkemyksiä ammattitaidosta ja itsensä kehittämisestä: • 90 % kokee, että työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. • 14 % kokee, etteivät työkiireet vaikeuta millään tavoin oman ammattitaidon uudistamista. • 30 % kokee, ettei itselle sopivaa täydennyskoulutusta ole tarjolla. • 10 % kokee, että oma osaaminen on vanhentunutta eikä vastaa enää työelämän tarpeita.   Syksy 2012 Akavaaka

  44. 25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1975–2010 • Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaista on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. • Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähde: Tilastokeskus 13.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  45. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2009 25–64-vuotiaat 25–34-vuotiaat 55–64-vuotiaat • 39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille. • Korkein osuus on Japanissa (56 %). Lähde: OECD, Education at a Glance 2011 15.9.2011 Syksy 2012 Akavaaka

  46. Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö • Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % vuosina 1985–2009. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämät KOTA-, AMKOTA- ja Vipunen-tietopalvelujärjestelmät 3.7.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  47. Vuosina 2005–2006 korkeakouluopintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen kulku vuoteen 2010 mennessä Yliopisto-opiskelijat yhteensä* AMK-opiskelijat yhteensä** • Vuonna 2005 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 %:lla oli korkeakoulututkinto vuonna 2010. • Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 %:lla oli AMK-tutkinto vuonna 2010. *Vuonna 2005 opintonsa aloittaneet opiskelijat, **vuonna 2006 opintonsa aloittaneet opiskelijat Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 7.8.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  48. Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2010 Oppilaitos (suluissa kaikkien opiskelijoiden määrä) (47 000) (225 000) (139 000) (169 000) • Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2010. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 4.7.2012 Syksy 2012 Akavaaka

  49. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 2005–2011 Yliopistot Ammattikorkeakoulut Lähteet: Tilastokeskus, koulutustilastot, Opetusministeriön ylläpitämät AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 5.7.2012 Syksy 2012 Akavaaka

More Related