1 / 29

Suomen teatterihistoria

Suomen teatterihistoria. Näyttelijävetoisesta teatterista johtokuntavetoiseen teatteriin, 1751–1872. Swenska Comoedien. Tukholman Swenska Comoedien lakkautettiin 1754, kun ranskankielinen hoviteatteri sai monopolin.

duncan
Download Presentation

Suomen teatterihistoria

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Suomen teatterihistoria Näyttelijävetoisesta teatterista johtokuntavetoiseen teatteriin, 1751–1872

  2. Swenska Comoedien Tukholman Swenska Comoedien lakkautettiin 1754, kun ranskankielinen hoviteatteri sai monopolin. Petter Stenborg ja Peter Lindahl perustivat kaksi kiertueteatteria toimimaan Ruotsin maaseudulla. Stenborgin ryhmä esiintyi 1760-luvulla Turussa. Lindahlin teatteri jatkoi toimintaansa vuosikausia, johto siirtyi sukupolvenvaihdoksessa vävypoika C. G. Seuerlingille.

  3. Carl Gottfried Seuerling (1727–95) Saksassa syntynyt, Ruotsiin kotiutunut näyttelijä Kiersi Ruotsia miltei 40 v ajan ja loi kaupunkeihin teatterikulttuuria Leski Margaretha Seuerling johti teatteria ja jäi valtakunnan jakauduttua 1809 Suomeen Suomi siis konkreettisesti peri kustavilaisen teatterin!

  4. Seuerlingin esitystapa Seuerlingin ohjelmistoon kuului saksalaisia, ruotsalaisia ja ranskalaisia uusklassisia näytelmiä. Esitystapa oli 1800-luvun katsannossa vanhanaikainen.

  5. Uusklassismi -levisi 1700-luvulla Ranskasta Pohjolaan -aiheet antiikista, tarkat kaavat näytelmien rakenteelle, runomittojen käyttö -assosioitiin 1800-luvulla aateliston ylivaltaan, tuomittiin konservatiiviseksi ja kaavamaiseksi sievistelyksi -komedioissa järkeilevä henkilöhahmo edustamassa kumoamatonta järjestystä -musiikkikomedia suosituin lajityyppi

  6. Romantiikka -hallitsi 1800-luvun alkupuoliskolla -vastaliike uusklassismille: säännöt romukoppaan, subjektiivisen rönsyilyn ja mielikuvituksen, tunteen ja vaiston ylistys -seikkailutarinat, sadut, melodraama -dualismi henki/aine, luonto/sivilisaatio jne. -porvarillinen komedia (Scribé)

  7. Carl Gustaf Bonuvier • Ruotsalaissyntyinen, Suomeen asettunut näyttelijä ja teatterinjohtaja • Otti Seuerlingin seurueen johtoonsa ja esiintyi Finska Theatern -nimellä 1813–27 • Ohjelmistossa Kotzebue ja Iffland • Rakennutti 1817 Turkuun teatteritalon • Seurueessa suomalainen Maria Silfvan

  8. Johann Arnold Schultz • Liivinmaalla syntynyt, Suomeen asettunut saksankielinen näyttelijä ja teatterinjohtaja • Esiintyi saksaksi 1824–36 etelärannikon kaupungeissa • Näyttelijät Baltiasta • Ohjelmistossa F. Schiller ja A. von Kotzebue sekä uudet romanttiset musiikkinäytelmät (C.M. von Weber, G.Meyerbeer)

  9. Carl Wilhelm Westerlund • Ruotsalaissyntyinen, Suomeen asettunut näyttelijä ja teatterinjohtaja, vaimo suomalainen Maria os. Silfván • Otti Bonuvier’n teatterin johtoonsa 1830–41 • Kiersi ympäri Suomea monipuolisella ohjelmistolla • Seurue jatkoi ilman johtajaansa vuoteen 1854 asti

  10. Näyttelijät seuraelämän ammattilaisina • Westerlundit asettuivat Ouluun, jossa pitivät Seurahuonetta, johon kuului teatteri, hotelli, ravintola ja panimo • Seurueen myöhem-mistä johtajista Billingit pitivät Mikkelissä ja Mineurit Loviisassa majataloa

  11. Teatteritalojen verkko • Kiviteatterit Viipuri 1834, Turku 1837 • Seurahuoneita rakennettiin eri kaupungeissa 1820–70-luvulla; niissä ravintolan lisäksi yleensä myös teatteri

  12. Helsingin teatteritalo 1830-luvulla

  13. Helsingin teatteritalo 1830-luvulla

  14. Helsingin teatteritalo 1830-luvulla

  15. Helsingin teatteritalo 1830-luvulla

  16. 1840-luvun murros • Tukholman teatterit Turussa ja Helsingissä • Teatterikritiikki ja -keskustelu Suomessa • Suomalaisia näytelmäkirjailijoita: N.H.Pinello, F.Berndtson, Z.Topelius, P.Hannikainen, O.R.Frenckell • Suomalaisen teatterin idea syntyy

  17. Pierre ja Fredrik Deland • Ruotsalaisia näytteli-jöitä ja teatterinjohtajia, tekivät pitkiä vierailuita Turkuun ja Helsinkiin 1843–51 ja 1860–61 • Muita vierailijoita olivat Olof ja Sara Torsslow • Ohjelmisto sama kuin Tukholmassa; myös suomalaisnäytelmiä

  18. ”Seuranäyttämöbuumi” • 1840- ja 50-luvun vaihteessa eri puolilla Suomea harrastajateatteriesityksiä • Esiintyjinä säätyläiset ja koululaiset, lipputulot hyväntekeväisyyteen • Pikkunäytelmät ruotsiksi ja suomeksi • Toivottiin kotimaista näyttelijäkuntaa

  19. Zacharias Topelius (1818–98) • Helsinkiläinen toimittaja, innokas teatterikirjoittaja 1842–60 • Kotimaisen teatterin ideoija • Kirjoitti ruotsin kielellä • Näytelmä- ja librettokirjailija, tuotanto 1850-luvulla, romanttiset historialliset ja satunäytelmät • Myöh. historian professori

  20. Edvard Stjernström • Ruotsalainen teatterinjohtaja, Suomessa 1850–53 ”Finska Sällskapet” Turku-Helsinki-Viipuri • Taustalla Suomen teatterikeskustelu • Krimin sota keskeytti • Uudisti Ruotsissa ohjaustaiteen 1860-l

  21. Johan Roos • Ruotsalainen kiertue-teatterinjohtaja 1840-60-luvulla, usein Suomessa • Suomen kiertueella 1852–55 esiintyi ”suomalaisena” • Kriittinen vastaanotto • Tytär Jenny Roos (oik.) seurueen primadonna

  22. Fredrik Cygnaeus (1807–81) • Kansallisen teatterin ideoija ja aloitteen-tekijä 1850- ja 60-l • Vaati suomalaisia aiheita (Kalevala) ja näyttelijöitä ja tuki suomen kieltä • Estetiikan professori, K. Bergbomin ja A. Kiven opettaja

  23. Helsingin Nya Teatern • Pääkaupungin teatteritalo 1860–63 ja 1866– • Sai ensimmäisenä teatterina Suomessa valtionapua • Piti palvella koko maata, fennomaanien mukaan palveli Helsingin ruotsinkielistä sivistyneistöä, joka sitä ylläpiti • Johtajana 1874 asti kauppias Nikolai Kiseleff (vas.) • Teatterin nimi muuttui 1887: Svenska Teatern

  24. J. J. Wecksell (1838–1907) • Runoilija ja näytelmä-kirjailija, romanttinen historiallinen draama Daniel Hjort (1862) on suomalaisen näytelmäkirjallisuuden vanhin ”klassikko” • Kirjoitti ruotsiksi • Tuli mielisairaaksi

  25. Aleksis Kivi (1834–72) • Suomenkielisen kirjallisuuden ensimmäinen klassikko • Loi tuotantonsa 1860-luvulla, esitettiin 1870-luvulta alkaen • Kullervo, Nummisuutarit • Seitsemän veljestä -romaanin dramatisoinnit 1898 lähtien • Nousi 1900-luvun alussa kansalliskirjailijaksi Runebergin rinnalle

  26. Fritiof ja Charlotta Raa • Ruotsalaisia näytteli-jöitä, Helsingin Nya Teaternin tähtiä 1860- ja 70-luvun vaihteessa • Suomalaisen taide-draaman tulkkeja • Fritiof Raan kuolemaa 1872 seurasi ”maansuru” • Charlotta Raa-Winterhjelm tuki suomenkielistä kulttuu-ria ja oli Suomalaisen Teatterin ensimmäinen primadonna 1870-l

  27. August Westermark • Helsingin Nya Teaternin näyttelijä • Johti 1870–72 kiertueteatteria ”Unga Finska Teatern”, jonka näyttelijät olivat suomalaisia ja joka esiintyi ruotsiksi ja suomeksi • Suomea puhuvat näyttelijät kiinnitettiin 1872 Suomalaisen Teatterin ydinjoukoksi

  28. Westermarkin näyttelijöitä:Aurora ja August Aspegrén, A. Korhonen

More Related