1 / 29

Realismin ja naturalismin romaani

Realismin ja naturalismin romaani. I Realismi ajattomana ilminII Realistinen romaani historiallisena lajina (1800-luvun realismi)III Realistinen diskurssi romaanissa (strukturalismin ja jlkistrukturalismin realismiksitys)IV Naturalistinen romaani historiallisena lajina (1800-luvun realism

elise
Download Presentation

Realismin ja naturalismin romaani

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Realismin ja naturalismin romaani Riikka Rossi, FT, Tutkijatohtori Helsingin yliopisto, Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos

    2. Realismin ja naturalismin romaani I Realismi ajattomana ilmiönä II Realistinen romaani historiallisena lajina (1800-luvun realismi) III Realistinen diskurssi romaanissa (strukturalismin ja jälkistrukturalismin realismikäsitys) IV Naturalistinen romaani historiallisena lajina (1800-luvun realismi)

    3. I Ajaton realismi Realismi= todellisuudenkuvaus Mimesis: kreik. jäljittely – kysymys teoksen ja maailman välisestä suhteesta Platon: runous jäljittelee aistimaailman katoavaisia ilmiöitä, ideoiden epätäydellisiä kopioita Aristoteles: taideteos kuvaa sitä ”mitä saattaisi tapahtua” – mimesis vs. poiesis Aristoteles: mimesis kognitiivisena kykynä

    4. I Ajaton realismi Erich Auerbach: Mimesis. Todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa. (1946) Todellisuudenkuvauksen tyylit: Antiikissa ja Raamatussa kaksi realismin peruslinjaa: ”syvätaustaisuus” ja ”etualaisuus” (yleinen historiallinen tausta ja yksityiskohtainen kuvaus) Stiltrennung – tyylijako: alhainen ja ylevä tyyli erillään moderniin realismiin saakka Teleologisuus: realismi huipentuu 1800-luvulla, kun tyylit sekoittuvat (Stilmischung) - Zola: Germinal (1885): ”vakava” arjen kuvaus

    5. I Ajaton realismi Georg Lukįcs ja marxilainen näkökulma: Balzac ja ranskalainen realismi (1965, Probleme des Realismus III) Realismin ja naturalismin suhteen määrittely Tyypin käsite (tyyppi edustaa yhteiskunnan eri voimia) – Kadonneet illuusiot (1843), Lucien de Rupembré Lukįcsin esteettinen ihanne: naturalismi epäonnistuu yhteiskunnallisuuden kuvauksessa Balzacilla todellisuudentajua, Zola hukkuu detaljeihin ja ”tilastolliseen keskimääräisyyteen”

    6. I Ajaton realismi Lukįcs: Wider den missverstandenen Realismus (1958) => pamfletti modernistista romaania, ”dekadenttia avant-gardea” vastaan Lukįcsille (ja Bahtinille) romaanilajin ydin ihmiskuvassa ”Mikä on ihminen?”

    7. II Realistinen romaani historiallisena lajina Realismin periodi 1820-1870 Realisteja: Stendhal, Balzac, Flaubert, Tolstoi, Sand Ranska: Mercure franēais du XIXčme sičcle (1826): la littérature du vrai, toden kirjallisuus Venäjä: Vissarion Belinski – tyypin käsite 1850-luku: Gustave Gourbet; Champfleury: Le réalisme (1857); Duranty: Le réalisme (1856-1857), Flaubert: Rouva Bovary (1857)

    8. II Realistinen romaani historiallisena lajina Champfleury 1853: ”Realistinen taide on vaatimatonta taidetta, taidetta, joka karttaa turhia tyylin koristeluja, tonkii ja tutkii luontoa kuten työläiset etsivät vettä porakaivolla” Duranty 1857: ”Todellisuudelle uskollista yhteiskunnallisen ympäristön ja ajankohdan kuvausta” Stendhal (1783- 1842) ja Balzac (1799-1850) Balzac: Inhimillinen Komedia: ”Tutkielmia tavoista”; romaanisarja tutkimus yhteiskunnan lajeista ja ihmistyypeistä (vrt. kasvilajit)

    9. III Realismi diskurssina ”Teoreettinen realismi” Mimesis ja referentiaalisuuden ongelma Strukturalismi ja jälkistrukturalismi, ”antimimeettinen” suuntaus Saussuren ajatus kielestä systeeminä ja kielifilosofinen keskustelu Roland Barthes, Philippe Hamon, Michael Riffaterre Ei jäljittely, vaan representaatio; mimesis vs. semiosis

    10. III Realismi diskurssina Roland Barthes: ”L’Effet de réel”, (1968) suom. ”Toden tuntu” Philippe Hamon: ”Un discours contraint”, ”Rajoitettu diskurssi” (1973) (eng. On Major Features of the Realist Discourse) Michael Riffaterre: Fictional Truth (1990): ”Kertomuksen totuus on kielellinen ilmiö” Miten teksti saa lukijan uskomaan, että se jäljittelee todellisuutta?

    11. Toden tuntu Ajallinen jatkumo, johdonmukainen henkilökuvaus Ankkurointi historiaan ”Kuljen ohitse Runebergin patsaan, käännyn Eroittajalle ja seuraan Bulevaardikatua samaa tietä, jota olin tullut eilen illalla. ”Hufvudstadsbladetin” kirjapainossa käy kone ja paperilaukareita lentelee.” Aho, Yksin

    12. Toden tuntu Metonymisyys: ”Asuinrakennus oli matala ja pieni. Tavallinen mies ylettyi kädellä räystääseen, ikkunat seiniä pitkin kasvavan heinäisen penkereen tasalla, niin että näytti siltä kuin talo olisi ollut maan sisään vajoamassa. Sammalta kasvoi katto, nurkkalaudat olivat irvollaan, ikkunat vinossa köyröttivät ja lasit olivat sameat ja moniväriset, aivan kuin olisi niitä hienovärisellä sateenkaarella hangattu.” Pakkala, Vaaralla (1891) ”In medias res” ”Gervaise oli odottanut Lantieria kahteen asti aamulla. Vilusta väristen, seistyään vain yöpuvussa avonaisen ikkunan ääressä, hän oli heittäytynyt vuoteelleen ja nukahtanut levottomana, kasvot kyynelistä märkinä.” Zola, Ansa (1877)

    13. Toden tuntu Intertekstuaalinen rinnakkaistarina (esim. Papin tytär (1885) vs. Runebergin Hanna (1832)) Yksityiskohtainen kuvaus “Tämä paasikattoinen talo oli tien ja kujan välillä, joka päättyi joen rantaan. Sen huoneiden permannot olivat eri korkealla, niin että siellä helposti kompastui. Kapea eteinen eroitti keittiön ruokasalista, jossa rouva oleskeli pitkin päivää, istuen olkituolilla ikkunan ääressä. Lähelle valkeaksi maalattua seinälaudoitusta oli asetettu riviin kahdeksan mahonkituolia. Vanhalla pianolla, jonka yläpuolella riippui ilmapuntari, oli suunnaton kasa laatikoita ja pahvilippaita. Kaksi korukuteisilla päällyksillä varustettua nojatuolia oli molemmin puolin keltamarmorista, Ludvig XV:n tyylistä kamiinaa. Keskellä sen reunustaa oleva pöytäkello oli Vestan temppelin muotoinen; -- ja koko huoneisto haiskahti homeelle, sillä lattia oli matalammalla puutarhaa.” Flaubert: ”Yksinkertainen sydän” (1877)

    14. IV Naturalistinen romaani historiallisena lajina Naturalismi 1870-1900 Naturalismin ”isä” ja liikkeen apostoli Émile Zola (1840-1902) Edeltäjiä: Jules & Edmond Goncourt, Gustave Flaubert Ihanteena tieteellisyys (Darwin, Hippolyte Taine, Prosper Lucąs, Claude Bernard, Pohjoismaissa George Drysdale)

    15. Zola ja kokeellinen romaani Le roman expérimental, Kokeellinen romaani (1880): naturalismi kirjoittamisen metodi, kirjailija toimii tiedemiehen tavoin Havainnointi ja tieteellisen ”kokeen” suorittaminen Ympäristön, yksilön ja perimän välisen kausaliteetin selvittäminen, determinismi

    16. Zola ja kokeellinen romaani ”Tarkkailija esittelee tosiasiat sellaisena kuin hän on ne havainnut, asettaa lähtöpisteen, perustaa vankan maaperän, jolla henkilöt toimivat ja ilmiöt kehittyvät. Sitten paikalle saapuu kokeilija, joka suorittaa kokeen, eli pistää henkilöt liikkeelle tiettyyn tarinaan, näyttääkseen siinä tosiasioiden perättäisyyden sellaisena, kuin tutkimuksessa olevien ilmiöiden determinismi vaatii.” Zola, Kokeellinen romaani 1880

    17. Émila Zola ja kokeellinen romaani ”Toistan: en tiedä jalompaa tehtävää enkä laajempaa sovellusta. Olla hyvän ja pahan herrana, säädellä elämää, säädellä yhteiskuntaa, ratkaista ajan myötä kaikki sosialismin kysymykset, luoda oikeudenmukaisuudelle vahva perusta, kun kokeen avulla ensin ratkaistaan rikollisuuden ongelmat.” Kokeellinen romaani 1880

    18. Zola ja perinnöllinen rappio Les Rougon-Macquart (1871-1893) – perinnöllinen sukurappio ”Faucheryn pakinan otsikkona oli ”Kultakärpänen” ja siinä kerrottiin tytöstä, jonka esi-isät neljässä tai viidessä polvessa olivat olleet juoppoja. Hänen verensä oli perinnöllisesti turmeltunutta, kurjuuden ja alkoholin pilaamaa, ja hänessä se oli kehittynyt hermostuneeksi naiselliseksi rappioksi. Hän oli kasvanut laitakaupungilla, Pariisin kaduilla, ja kookkaana, kauniina ja muhkeana kuin kukka lantaläjällä hän kosti niiden mierolaisten ja hylkiöiden puolesta, joiden jälkeläinen hän oli. Hänen mukanaan se mädännäisyys, jonka annettiin hapattaa rahvasta, levisi nyt ylhäisöön ja turmeli sen.” Zola: Nana 1880

    19. Kokeellinen romaani käytännössä Yhteiskunnan, elinolosuhteiden ja perimän determinoiva vaikutus – yksilö ajautuu passiivisesti tuhoon Zola: Les Rougon-Macquart (1871-1893) perinnöllisen rappion kuvaus Pohjoismainen kirjallisuus: yhteiskunnan vaikutus

    20. Naturalistinen romaani Suomessa Perinteinen käsitys: 1880 ja 1890- luku: realismin periodi Realismin ja naturalismin vaikutteet Suomeen yhtä aikaa (Zola, Tolstoi, Dostojevski, Flaubert, Ibsen; Brandes ja Pohjoismaiden vaikutus) Kuopion piiri: Juhani Aho, Minna Canth, Kauppis-Heikki, Arvid Järnefelt; Teuvo Pakkala; Suomenruotsalaiset naturalistit K.A. Tavaststjerna ja Ina Lange Realismin käsite käyttöön: muiden Pohjoismaiden malli, George Brandesin teoriat; naturalismi arveluttava käsite (nationalistinen kritiikki, Venäjän vaikutus)

    21. Suomalaisia ohjelmanjulistuksia Aho: ”Realistisesta kirjallisuudesta sananen” (Kaiku 1885): ”Realistinen kirjallisuus on, niinkuin jo nimikin osoittaa, tosioloihin perustuva. Se tahtoo kuvauksia tehdessään asettua luonnollisen elämän pohjalle, ottaen siitä aineeseen niin hyvät kuin huonotkin puolet” Canth 1888: ”Nykyaikainen romaani pyrkii tutkimaan ihmissielua, oppia ymmärtämään tunteiden ja intohimojen kehityksen, sielun perinnölliset ja muut taipumukset, ulkonaiset olosuhteet, niiden ynnä ruumiinrakennuksen sekä terveyden vaikutusmäärän”

    22. Naturalistisen romaanin ydinteemat: arki ja entropia Rappio eli entropia (Michel de Serres, Baguely); naturalismin aikakauden termi Termodynamiikka ja energian kierto Naturalistiset romaanit kuvauksia rappiosta hajoamisesta, tuhoutumisesta, illuusioiden hukatuista elämistä, tasapainottelusta optimismin ja pessimismin välillä

    23. Entropian poetiikkaa Dynaaminen – biologinen ihmiskäsitys, naisen ruumiin tuhoavat seuraukset, ihmisen aktiivisuus rappion prosessissa (”Sämre folk”) Traaginen – naturalismin ihminen passiivisena ajopuuna ja olosuhteiden uhrina (Elsa) Staattinen – psykologisempi ja filosofisempi suuntaus, sisäinen hajoaminen ja depressio (Papin rouva)

    24. Harmaa arki ”Elämää sellaisena kuin se on”, ”kappale elämää” Zola: tavoitteena kuvata ”jokapäiväisen elämän kiertoa”, ”elämän perinpohjaista keskinkertaisuutta” (vrt. ”epätodelliset juonet”, poikkeuksellinen ja seikkailullinen) Poikkeusyksilöstä ”tavallisen” ihmisen kuvaukseen (Auerbach - kansan vakava ja traaginen kuvaus) - ”työläisnainen” – arkisen hahmon arkkityyppinä Ihmisen kuvaus jokapäiväisissä tilanteissa (realismin metonymisyys => toden tuntu) ”Mikrohistoriallinen” perspektiivi – esim. Zolan La Débācle (suom. Sota) Arkiset tilat (”ruokapöytäkohtaukset”); kieli: Ansan murre, Flaubertin kliseet

    25. Harmaa arki ”Maheu kärsi eniten. Ylhäällä nousi lämpö aina kolmennkymmeneen viiteen asteeseen, ilma ei kulkenut, hengenahdistus kävi kuolettavaksi ennen pitkää. Nähdäkseen paremmin hänen oli täytynyt kiinnittää lamppunsa naulaan pään kohdalle. Lamppu kuumensi hänen päälakeaan, sai veren kiehumaan. Mutta eniten kärsimystä hänelle tuotti kosteus. Yläpuolella olevasta kalliosta, joka oli vain muutaman senttimetrin päässä hänen kasvoistaan, tihkui vettä; suuria yhtämittaisia ja nopeita pisaroita tippui itsepäisen säännöllisesti aina samaan paikkaan. Turhaan hän väänteli kaulaansa ja käänsi niskaansa: ne iskivät kasvoihin, läsähtelivät ja poksahtelivat yhtämittaa. Neljännestunnin kuluttua hän oli likomärkä ja samalla kauttaaltaan hiessä. Tippa, joka ahdisteli itsepäisesti hänen silmäänsä tuona aamuna, sai hänet päästelemään karkeita kirouksia. Hän ei kuitenkaan halunnut keskeyttää työtään, vaan antoi kivelle valtavia iskuja, jotka saivat koko hänen ruumiinsa tärisemään.” Zola: Germinal (1885)

    26. Harmaa arki ”Sietämättömimpiä olivat kuitenkin ateriahetket alakerran pienessä huoneessa, missä uuni savutti, ovi kitisi, seinät hikoilivat, lattian laatat huokuivat kosteutta. Koko elämän katkeruus tuntui olevan katettuna hänen lautaselleen, ja lihakeiton höyryyn nousi hänen mielensä perukoilta lisää tympeitä tuulahduksia. Charles söi hitaasti; Emma nakersi pähkinää tai piirteli ajankulukseen veitsen kärjellä raitoja vahakankaaseen kyynärpää pöytään nojaten.” Flaubert: Rouva Bovary (1857)

    27. Naturalistinen vs. realistinen romaani Millainen arki? Naturalismin ”harmaa arki”, ”banaali”, ”arkinen arki”, ”yhteiskuntakriittinen arki” Realismi ja naturalismi ”purkavana” projektina: banalisoi kiehtovan balzaclaisen realismin, tuo tragedian ylevästä hovimaailmasta kansan pariin, rikkoo idyllin sublimoidun arjen ja avaa sen modernin maailman uhkille ja ristiriidoille, kuvaa kansanihmistä vakavasti (vrt. folklore, groteski ja koominen arki) Mihail Bahtin: ”Forms of Time and Chronotope in the Novel” (The Dialogic Imagination. 1975/1982)

    28. Naturalistinen vs. realistinen romaani Naturalismin ihmiskuva perustuu arjelle – Naturalismin arki vs. ”seikkailuaika”; idyllin esimodernin, sublimoidun arjen purkaminen (sublimointi vs. banalisointi) Bahtin: kirjallisuuden lajit ”tiedostamisen muotoja”, niissä kiteytyy aina jokin ihmis- ja maailmankuva; lajit ”ideologioita”, tapoja ymmärtää todellisuutta Arki naturalismin kronotooppina

    29. Naturalistinen romaani vs. aateromaani Aateromaani ”teesiromaani”- opettavaisuus, pyrkimys vakuuttaa lukija tietyn opin oikeellisuudesta Tolstoin ja Järnefeltin romaanit, Zolan ”Evankeliumit” (Hedelmällisyys, Totuus, Työ) Isänmaa: kehitys- ja aateromaani ”Hän on valmis taas työhön - työhön niille, jotka häntä tarvitsevat; valmis antamaan kaikki, mitä hänellä on parainta, mitä hänellä on hienointa, mitä hänellä on syvintä itseä, – tälle armaalle kotikansalle, tälle kotoiselle isänmaalle”

    30. Venäläinen vs. ranskalainen realismi Rikos ja rangaistus (1866) – kääntymys- ja kehitysromaani (naturalistisia motiiveja) Zola: Ihmispeto (1890) – perinnöllinen rappio rikollisuuden selittäjänä ”Tärkeintä on, että nyt alkaa uusi vaihe, että olen tullut elämän ratkaisevaan käännekohtaan, huudahti hän samassa – mutta olenko minä valmistunut uuteen vaiheeseeni?” Dostojevskin vaikutus modernistiseen romaaniin

More Related