Ympäristö hyötyy suomalais-venäläisestä maataloustutkimuksesta

1. Ympäristö hyötyy suomalais-venäläisestä maataloustutkimuksesta Johanna Logrén MTT Mikkeli Kasvintuotannon tutkimus Mikkelin tiedepäivä 13.4.2010

2. MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mikkelissä • MMM:n alainen tutkimuslaitos, toimii 14 paikkakunnalla, noin 800 työntekijää • Kv-toimintaa ovat mm. EU:n tutkimus- ja kehityshankkeet, MTT:n kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta ohjaa tutkimusta • MTT Mikkeli osa Kasvintuotannon tutkimuksen yksikköä, työntekijöitä 27 • Tutkimusaloja erityisesti luonnonmukainen tuotanto ja kestävät tuotantojärjestelmät koko elintarvikeketjussa • Tutkimusohjelmia: Fossiilisesta uusiutuvaan, Muuttuva ilmasto ja maatalous, Vesistöystävällinen maatalous, Geenivarojen kestävä käyttö

3. Yhteistyötä 1990-luvun alusta lähtien: Karjalan tasavalta, Leningradin, Murmanskin ja Kaliningradin alueet Maatalouden alalla EU:n ja Suomen intressi erityisesti Itämeren suojelu Ympäristöön liittyvän Venäjä-toiminnan kolme perustyyppiä: Viljelymenetelmien kehittäminen – ympäristönäkökohdat aina mukana (Maatalouden neuvonnan kehittämisen ohjelma Luoteis-Venäjällä 2007-2009) Maatalouden ympäristönsuojelua tukevien materiaalien laatiminen (Codes of Good Agricultural Practice for the Leningrad Oblast and the Republic of Karelia (Crop husbandry) Ympäristöongelmiin keskittyvät tutkimus- ja kehityshankkeet, tärkeimpänä teemana lannankäsittely (Towards Enhanced Protection of the Baltic Sea from Main Land-based Threats: Reducing Agricultural Nutrient Loading (BaltHazAR) MTT Mikkelin Venäjä-yhteistyö Suomen lähialueet Luoteis-Venäjällä (Google Maps)

4. Toiminta aina yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa • Taustatuki alue- ja paikallisviranomaisilta • Tutkimuskumppaneita mm. Pietarin maatalousyliopisto, Petroskoin valtionyliopisto, Vavilov-instituutti, Venäjän maatalousakatemian tutkimuslaitokset ja koeasemat koko Luoteis-Venäjän alueella • Yhteistyötiloja kaikilla alueilla: suuret karjatilat, kanalat, sikalat, pienviljelijät • Suomalaisia yhteistyökumppaneita mm. ProAgria-keskukset, SYKE, LUT, MAMK

5. Lannankäsittely Luoteis-Venäjän maatalouden suurin ympäristöhaaste Karjanlantavarasto, Metsäpirtti/Karjalan kannas

6. Analyysi ongelmien taustoista: historia, teknologia, lainsäädäntö, politiikka • Tuotannon rakenne: • Kotieläintuotanto Neuvostoliiton perintönä alueellisesti keskittynyttä (erityisesti Leningradin alue) • Suurilla karjatiloilla lannanlevitysala erittäin suuri → eri resursseja levittää lantaa tarkoituksenmukaisesti • Suursikaloilla ja –kanaloilla ei välttämättä ole maata ja/tai omaa rehuntuotantoa lainkaan, rehu tuodaan alueen ulkopuolelta → ongelmana syntyvän lannan ja sen ravinteiden hyödyntäminen • Vanhentunut tuotantoteknologia:heikkokuntoiset tai puuttuvat lantasäiliöt ja jätevesijärjestelmät → ympäristöriskit

7. Lainsäädäntö: tiukkoja terveys- ja hygienialähtöisiä normeja joiden valvonta vaikeaa. Samalla esim. lannan talvilevitystä ei ole yksiselitteisesti kielletty. Valvonta: Ei riippumatonta ympäristöviranomaista, niukat resurssit, päästömaksuissa tehdään kompromisseja, sanktiot rikkomuksista vähäisiä Ympäristöseuranta: säännöllinen ja kattava monitorointi puuttuu – maatalouden ravinnekuormasta lähinnä laskennallisia arvioita Maatalouspolitiikka: suuria kotieläintuotantoyksiköitä suositaan, ympäristötukijärjestelmää ei ole Asenteet: maatalouden päästöt pieni ongelma moneen muuhun verrattuna Maisema Aunuksessa

8. Tutkimustietoa lantaongelman ratkaisemiseksi • Ravinnetaseiden ja ravinnehuuhtoumien selvittäminen, ympäristön kannalta kriittisimpien tilojen tunnistaminen (SYKE+MTT) • Erityisesti Leningradin alueella huomattava ravinneylijäämä • Suurista lantamääristä huolimatta ravinteiden kulkeutuminen Itämereen pelättyä vähäisempää • Lannan käsittelymenetelmien parantaminen ja prosessointimahdollisuuksien selvittäminen • Lannan ravinteiden hyödyntäminen nurmiviljelymenetelmiä kehittämällä • Lannan jatkokäsittely: kompostointi, separointi, kuivaus, poltto jne. • Lannan energian ja ravinteiden hyödyntäminen biokaasutuotannossa ja lannoitteiden valmistuksessa → Arvioitavana ratkaisujen kustannustehokkuus, soveltuvuus käyttökohteeseen ympäristövaikutukset, lopputuotteiden markkinat

9. Myönteisiä tulevaisuudennäkymiä • Monet maitotilat uudistavat tuotantoteknologioitaan ml. lannankäsittely • Leningradin alueen kanaloissa meneillään lannan jatkojalostuskokeiluja • Kansainvälinen kiinnostus Itämeren suojeluun suuntaa resursseja Venäjälle • Luonnonmukaiset viljelymenetelmät kiinnostavat sekä tuottajia että kuluttajia • Tutkimusinstituutit ovat kiinnostuneita kehittämään maatalouden ympäristöohjauksen välineitä → osaksi maataloustukea? • Suomessa edessä samantyyppisiä haasteita (tilakoon kasvu, lietelannan hyödyntäminen nurmituotannossa) → mahdollisuuksia yhteistyöhön Megregan tilan uusi navetta ja rakenteilla oleva lantasäiliö, Aunus

10. Venäjä-yhteistyö on parhaimmillaan antoisaa ja palkitsevaa! johanna.logren@mtt.fi