Lev t omassa ty tavassa ja olla vaikuttava tietoisuustaidot terapiassa

1. Lev�t� omassa ty�tavassa ja olla vaikuttava � tietoisuustaidot terapiassa Ratkesp�iv�t Helsinki 20.3.2010 Tapio Malinen www.tathata.fi

2. Tietoisuustaito (tietoinen ja hyv�ksyv� l�sn�olo) on taitoa tarkastella - aistihavaintoja - kehon tuntemuksia - ajatuksia, mielikuvia - tunteita nykyhetkess�, arvostelematta ja kiintym�tt�. Tietoisuus tulee tietoiseksi itse itsest��n.

3. Miksi tietoisuustaidot ovat t�ll� hetkell� ajankohtaisia? 41,4% amerikkalaisista terapeuteista tekee �tietoisuustaitoterapiaa� osan ajastaan (Simon, 2007). Id�n ja l�nnen kohtaaminen > kontemplatiiviset ty�tavat tieteellisen tutkimuksen kohteena. Esim. Mind and Life Institute. Yhteiskunnassa t�ll� hetkell� sek� runsaasti vapautta ett� lis��ntyvi� sopeutumisvaatimuksia. 60- ja 70-lukujen �henkiset etsij�t� ovat nykyisin senioriterapeutteja. Kyse ehk� ns. transteoreettisesta k�sitteest�, joka selitt�isi kaikkea tuloksellista terapiaa. Neurotieteiden nykyinen kehitys > mielen harjoittaminen muuttaa aivojen neuraalisia ratoja (Siegal, 2007 ja 2010)

4. Tietoisuustaito ja neurofysiologia Alustavan tutkimusn�yt�n mukaan tietoisuustaito kytkeytyy aktivaatioon aivokuoren etummaisilla alueilla. N�m� alueet ovat yhteydess� eri l�hteist� tulevan informaation integraatioon, tarkkaavuuden, tunteiden, vuorovaikutuksen s��telyyn ja toiminnan ohjaukseen (Siegel, 2007 ja 2010).

5. Tietoisuustaitojen vaikuttavuudestatehdyt tutkimukset krooninen kipu vakavaan somaattiseen sairastumiseen liitty� stressi (esim. sy�p�) toistuva masennus p�ihderiippuvuus ep�vakaa persoonallisuus ahdistuneisuus, paniikki- ja sy�mish�iri�t parisuhteen ongelmat (Grossmann ym. 2004)

6. Uusi pupu vanhasta hatusta/vanha pupu uudesta hatusta Perimystiedon ketju Buddhalainen filosofia ja mietiskelyperinne - dukkha, anicca, anatta - sam�dhi/anapanasati ja vipassana � �Buddhalaiset� psykoanalyytikot: Jung, Epstein, Stern, Rubin, Safran, Bobrow � Kolmannen aallon kongnitiiviset terapiat - MBSR, MBCT, DBT, ACT � Postmodernien terapioiden todellisuus-/ min�-k�sitys ja tietoisuustaidot

7. Tietoisuustaitojen metateoria El�m� on jatkuvassa muutoksessa oleva ilmi�iden keskin�isriippuvainen energiaverkosto (anicca). Konventionaalinen totuus rakentuu kielellisesti tietyss� sosiaalisessa kontekstissa. Kaikki ehdolliset asiat ja tapahtumat ovat olemassa vain syiden ja seurausten yhteisvaikutusten tuloksena (paticca-samupp�da) �Min� on ilmi�ryhmien (keho, aistimukset, havainnot, mielen reaktiot/ehdollistumat, tietoisuus) muodostama prosessi (skandha), ei kiinte� entiteetti.

8. Tavallisimmat virhek�sitykset tietoisuustaidosta �En pysty rentoutumaan� >Tavoitteena on valppaus, ei rentous. �En pysty tyhjent�m��n p��t�ni� > Tavoitteena on tietoisuuden laajentaminen. � �V�liintulevat ajatukset/��net/kivut h�iritsev�t� > Niiden tiedostaminen on merkki harjoittelun onnistumisesta. �En oikein luota hengellisiin asioihin� > Tietoisuustaidot eiv�t edellyt� sitoutumista mihink��n uskoon tai uskontoon.

9. K�yt�nn�n sovellutukset Tietoisuustaitoinen terapeutti (therapist mindfulness) - tt-koulutetun terapeutin tulokset parempia kuin kontrolliryhm�n (Grepmair, 20007) Tietoisuustaitoihin suuntautunut terapia (mindfulness-informed therapy) Tietoisuustaitoihin perustuva terapia (mindfulness-based therapy)

10. Tekemisen ja olemisen mielentilatMieli ja tietoisuus Tapahtumien, asioiden, tuntemusten luokittelu, arvostelu ja arvioiminen/Tapahtumat, asiat, tuntemukset hyv�ksyt��n sellaisena kuin ne sill� hetkell� koetaan. Huomio suunnattu menneeseen tai tulevaan/Huomio t�ss� hetkess�, suora kokemus.

11. Tekemisen ja olemisen mielentilat Tavoitteellinen, odotuksiin suuntautunut/Pyyteet�n, tavoitteeton, avoin suhde nykyhetkeen. Samaistunut ja takertunut mieleen/Tietoisuus on neutraali tarkkailija, laaja tila, �koti�, jossa voimme lev�t� ja pidell� k�rsimyst�mme my�t�tuntoisesti.

12. Tekemisen ja olemisen mielentilat Ennakkoluuloisuus, ennakko-odotukset/Avoimuus nykyhetken kokemuksille, ennakkoluulottomuus, luova uteliaisuus, aloittelijan asenne. Kiintyminen mieluisiin kokemuksiin ja ep�mieluisten kokemusten v�lttely/Tietoisuus vain on ja havainnoi tuomitsematta ja mihink��n pakonomaisesti kiinnittym�tt�. (vrt. klesa eli �3 myrkky�)

13. Tulevaisuus �Miten harjoittaa tietoisen hellitt�m�tt�, mutta kuitenkin yritt�m�tt� mit��n erityist�?� Tapio Koski ��l� yrit�! Tee tai ole tekem�tt�.� Ananda

14. L�hteet Didonna, F. toim (2009) Clinical Handbook of Mindfulness. New York: Springer. Grepmair, L. ym. (2007): Promoting mindfulness in psychotherapist in training influences the treatment results of their patients. Psychotherapy and Psychosomatics, 76, 332-338. Grossman, P. ym. (2004) Mindfulness-based stress reduction and health benefits. A meta-analysis. Journal of Psychosomatic Research, 57, 35-43.

15. L�hteet Siegel, D. (2007) The Mindful Brain: Reflections and attunement in the cultivation of well-being. New York: Norton. Siegel, D. (2010) Mindsight. The New Science of Personal Transformation. New York: Bantam Books. Shapiro, S. & Carlson, L. toim. (2009) The Art and Science of Mindfulness. Washington: American Psychological Association.