E N D
1. Kuntalaiset ja kuntaliitospäätös 11.03.2011 Aija Tuimala ja Mikko Kenni
2. Kuntalaiset ja kuntaliitospäätös Kuntaliitosprosessin aikana usein mietitään sopivia tapoja kuulla kuntalaisia
Perinteisiä tapoja ovat
Kuntalaisinfot ja keskustelutilaisuudet
Kysymys/vastauspalstat www-sivuilla
Kuntalaiskyselyt, joissa voi olla laajojakin taustakysymyksiä ja toteutus voi olla eri vaiheissa valmisteluprosessia. Kyselyt ovat vapaamuotoisia.
Neuvoa-antava kansanäänestys, jossa kysytään kuntalaisten mielipidettä liitoksesta sopimusluonnosvaiheessa ennen valtuuston päätöstä
Äänestys on virallinen ja tarkkaan laissa määritelty menettely
3. Kunnallinen kansanäänestys Kunnallisesta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä säädetään kuntalain (365/1995) 30-31 §:ssä.
Kansanäänestyksen toimeenpanosta päättää valtuusto. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään 5 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Kunnallinen kansanäänestys voidaan järjestää minä ajankohtana tahansa, ei kuitenkaan kunnallisvaalien eikä valtiollisten vaalien eikä valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä. Kunnallisissa kansanäänestyksessä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla 656/1990.
Suomessa on järjestetty yhteensä 51 neuvoa-antavaa kansanäänestystä koskien kuntaliitoksia. Ensimmäinen järjestettiin vuonna 1991 Konginkankaalla ja viimeinen Hollolassa elokuussa 2010. Vilkkaimmillaan äänestyprosentti on ollut vuonna 2003 Mietoisissa, 87,2%
4. Lain mukainen menettely Kansanäänestys toimitetaan kunnanvaltuuston määräämänä sunnuntaina. Äänestystä ei kuitenkaan voida määrätä toimitettavaksi uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, itsenäisyyspäivänä taikka jouluaattona tai ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä. Äänestystä ei saa määrätä toimitettavaksi myöskään kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä.
Äänestys toimitetaan äänestysalueittain noudattaen vaalilain (714/1998) 8 §:n nojalla viimeksi määrättyä äänestysaluejakoa. Valtuusto voi kuitenkin päättää, että useammalla äänestysalueella on yhteinen äänestyspaikka. (2.10.1998/716)
Äänestykseen voidaan osallistua myös ennakolta kirjeitse (kirjeäänestys) sen mukaisesti kuin jäljempänä säädetään.
5. Lain mukainen menettely Kunnanvaltuuston on päätettävä kansanäänestyksen toimittamisesta viimeistään 60. päivänä ennen äänestyspäivää.
Päättäessään kansanäänestyksen toimittamisesta kunnanvaltuuston on samalla päätettävä äänestyksen aiheesta ja ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Vaihtoehdot voivat sisältyä samaan äänestyslippuun tai kutakin vaihtoehtoa varten voi olla oma äänestyslippu. Äänestäjällä tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista. Kunnanvaltuuston on päätöksessään määrättävä äänestyslippujen lukumäärä, sisältö ja ulkomuoto.
Laki määrittelee päätöksen jälkeen toteutuksen myös hyvin tarkkaan
6. Äänestyksen tulos Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa kansanäänestyksen tuloksen. Tuloksen vahvistamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatettava kansanäänestyksen tulos tiedoksi sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
Tulos ei velvoita valtuuston päätöstä, mutta usein se on antanut suuntaa valtuuston päätökselle
7. Äänestykset ja kuntaliitospäätös Suomessa on järjestetty yhteensä 51 neuvoa-antavaa kansanäänestystä koskien kuntaliitoksia. Ensimmäinen järjestettiin vuonna 1991 Konginkankaalla ja viimeinen Hollolassa elokuussa 2010. Vilkkaimmillaan äänestysprosentti on ollut vuonna 2003 Mietoisissa, 87,2%
41 äänestystä 1991-10/2007 välillä, karkeaa tarkastelua
5 liitoksessa yli puolet äänestäneistä vastusti mutta liitos toteutui
4 liitoksessa yli puolet äänestäneistä oli puolesta, mutta hanke kariutui
Loput 32 toteutui äänestystuloksen mukaisesti
10/2007-31.12.2011 välillä äänestyksiä on ollut10 kertaa
8. Case Joutseno Joutsenon ja Lappeenrannan kaupungit aloittivat vuoden 2005 lopussa neuvottelut kaupunkien yhteistyön syventämisestä ja mahdollisesta kuntaliitoksesta. Tammikuussa 2006 kaupunginhallitukset perustivat yhteistyötoimikunnan selvittämään yhteistyö- ja kuntaliitosmahdollisuuksia, ja syyskuussa 2007 kaupunginhallitukset hyväksyivät toimikunnan laatiman yhdistymisopimusluonnoksen.
Marraskuussa 2007 neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 73,3 prosenttia äänestäneistä vastusti Joutsenon ja Lappeenrannan kuntaliitosta.
Kaupunginvaltuustot äänestivät yhdistymisestä 17. joulukuuta 2007. Joutsenossa äänet jakautuivat 26–9 yhdistymistä kannattavien hyväksi, Lappeenrannassa oltiin yksimielisiä yhdistymisestä. Yhdistyminen toteutettiin liittämällä Joutseno Lappeenrantaan vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Lappeenranta ja vaakunaksi Lappeenrannan vaakuna
9. Kansanäänestys- kyllä vai ei?-usein sanottua- KYLLÄ
Kansan pitää päättää näin tärkeästä asiasta
Kuntaliitos ei ollut kuntavaalien teemana kun valtuusto valittiin
Haluamme kuulla kuntalaisia ennen päätöstämme EI
Valtuutetut on valittu tekemään päätöksiä kuntalaisten puolesta
Kuntalaisilla ei ole samaa tietoa asiasta kuin valtuutetuilla
Kuntalaiset äänestävät tunteella
10. Mikä on kansanäänestyksen logiikka tällä seudulla?