Ä IDINKIELEN OPETUSTIETEEN TUTKIMUSMENETELM Ä T

1. ÄIDINKIELEN OPETUSTIETEEN TUTKIMUSMENETELMÄT Yleistä tutkimuksen luonteesta ja menetelmistä Kokeellinen tutkimus Ex post facto –tutkimus Seurantatutkimus Tutkimushaastattelu Sisällönanalyysi Tyypittely Diskurssianalyysi Vastaanottotutkimus Toimintatutkimus Tapaustutkimus Etnografinen tutkimus Historiallinen tutkimus

2. Tutkimussuuntaukset ja -lähestymistavat jaetaan empiiris-positivistiseen ja tulkinnalliseen (hermeneuttiseen) tutkimukseen. Empiiris-positivistisessa tutkimuksessa käytetään luonnontieteistä saatuja menetelmiä. Tulkinnallinen tutkimus on ymmärtävää, subjektiivista, kvalitatiivista ja kokonaisvaltaista. (Cohen ja muut 2003, Tuomi & Sarajärvi 2002, Hirsjärvi & Hurme 2001).

3. Empiiris-positivistinen, määrällinen • jokaiselle oppilaalle muuttujat, joita käsitellään tilastollisesti. Niistä lasketaan keskiarvot ja keskihajonnat, jolloin niitä voidaan käsitellä monimuuttujamene-telmin: lasketaan korrelaatioita (muuttujien yhteyksiä toisiinsa) ja testataan ryhmien keskiarvojen merkitseviä eroja (varianssianalyysi, t-testi). • faktorianalyysi, regressioanalyysi

4. Tulkinnallinen, laadullinen • ilmiöiden ymmärtäminen niistä itsestään käsin, niiden laadullisista ominaisuuksista lähtien. Yksilön kokemukset, havainnot, uskomukset, elämä, “kohtalo” ja kaikki elämänalueet koetaan arvokkaiksi tutkimuskohteiksi. • Haastattelu, osallistuva havainnointi ja tutkittavan henkilökohtainen tapaaminen antavat mahdollisuuden syiden kysymiseen ja tekijöiden välisten yhteyksien selvittämiseen. Sen avulla voi päästä selville kausaalisesta prosessista.

5. Laatu ja määrä eivät ole toisistaan erillisiä eivätkä toistensa vastakohtia, sillä kvantiteetti ilmaisee sen, kuinka paljon jotakin kvaliteettia ilmenee. • Niiden yhdistämistä voidaan kutsua monimenetelmälliseksi tutkimukseksi. Siitä on käytetty useita nimityksiä: triangulaatio, sekastrategia tai yhdistetyt operaatiot. • Niitä voidaan käyttää validiuden lisäämiseksi. (Layder 1993, ks. Hirsjärvi & Hurme 2001, 28.)

6. Kokeellinen tutkimus • selvitetään muuttujan yhteyttä toiseen • . Koeasetelmana on mitata selittävän (riippumattoman) muuttujan vaikutusta selitettävään (riippuvaan) muuttujaan. • Mitä X:n vaihtelu vaikuttaa Y:hyn? • Uuden opetusmenetelmän tehokkuus • Tutkimusasetelma on seuraava. Y = selitettävä muuttuja, X = selittävä muuttuja. • Yb X Ya koeryhmä • Yb -X Ya vertailuryhmä

7. Yb X Ya koeryhmä • Yb -X Ya vertailuryhmä 1 • X Ya vertailuryhmä 2 • -X Ya vertailuryhmä 3 • Yb X Ya • Yb -X Ya • X Ya • -X Ya (Kerlinger & Lee 2000.)

8. Tutkimushaastattelu • Haastattelu ja kyselylomake ovat tietoisuuden ja ajattelun sisältöihin kohdistuvia menetelmiä. Haastattelu on käsitteisiin, merkitykseen ja kieleen perustuvaa toimintaa. • Tutkimuksen osana se on vuorovaikutustilanne, jolle on ominaista: • 1) Ennalta suunnittelu. Haastattelija on tutustunut tutkimuksen kohteeseen sekä käytännössä että teoriassa. Hän tavoittelee luotettavaa tietoa tutkimusongelman kannalta tärkeiltä alueilta. • 2) Haastattelu on haastattelijan alulle panema ja ohjaama. • 3) Haastattelija joutuu motivoimaan haastateltavaa ja ylläpitämään hänen motivaatiotaan. • 4) Haastattelija tuntee roolinsa mutta haastateltava oppii sen haastattelun kuluessa. • 5) Haastateltavan on voitava luottaa siihen, että annettuja tietoja käsitellään luottamuksellisesti. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 35, 43.)

9. 2) Haastattelu on haastattelijan alulle panema ja ohjaama. • 3) Haastattelija joutuu motivoimaan haastateltavaa ja ylläpitämään hänen motivaatiotaan. • 4) Haastattelija tuntee roolinsa mutta haastateltava oppii sen haastattelun kuluessa. • 5) Haastateltavan on voitava luottaa siihen, että annettuja tietoja käsitellään luottamuksellisesti. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 35, 43.)

10. Sisällönanalyysi • “joko tilastollisesti tai sanallisesti pyritään kuvailemaan joko dokumenttien sisältöä ilmiönä sinänsã tai niitä ulkopuolisia ilmiöitä, joita sisällön ajatellaan ilmaisevan”. Dokumentteja voidaan kãyttää kahdella tavalla: 1) niitä voidaan kuvata tai selittää sellaisinaan tai 2) “niiden nojalla voidaan kerätä tietoa tai tehdä päätelmiä muista ilmiöistä”. (Pietilä 1976)