2. Miten erillinen S2-opetus on järjestetty oppilaitoksessanne (2/2)

1. KOOSTE ammatillisen toisen asteen S2-opettajille ja äidinkielen opettajille suunnatun kyselyn tuloksista Kevättalvella 2010 julkaistiin S2-opettajat ry:n nettisivuilla ammatillisen toisen asteen S2-opettajille ja äidinkielen opettajille suunnattu kysely. Kyselyn avulla haluttiin selvittää opettajien näkemyksiä S2-opetuksen tilasta ja tarpeista oppilaitoksissaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 opettajaa eri puolilta Suomea. Tämä on kooste kyselyn tuloksista. Vastaukset on esitetty graafisesti ja lisäksi esitetään yhteenvetoa. Lopussa on kooste vastaajien ilmoittamista taustatiedoista. Huom! Joidenkin kysymysten kohdalla vastaajien määrä saattaa poiketa 46:sta, jos jotkut vastaajat ovat jättäneet vastaamatta kysymykseen. Kyselyn laati ja toteutti S2-opettajat ry:n ammatillinen työryhmä, jonka jäsenet ovat Taru Lyly (yhdistyksen jäsensihteeri), Anni Rantahalme (yhdistyksen sihteeri), Heli Lumme, Päivikki Huttu,Maris Leponiemi ja Tuuli Hulmi-Lassila. Yhteistyötä tehtiin myös ÄOL:n ammatillisen työryhmän kanssa. Parhaat kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

2. Suurin osa kysymyksistä oli monivalintakysymyksiä, joita vastaajat saattoivat lisäksi halutessaan tarkentaa. Kysymysrunko oli seuraavanlainen: 1. Miten tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien S2-opetus on järjestetty oppilaitoksessanne? 2. Miten erillinen S2-opetus on järjestetty oppilaitoksessanne? 3. Tarjotaanko oppilaitoksessanne mahdollisuuksia S2-tukiopetukseen? 4. Miten tukiopetus käytännössä toteutuu? 5. Järjestetäänkö oppilaitoksessanne mielestäsi riittävästi S2-opetusta? 6. Miten S2-opetuksen järjestelyt ovat muuttuneet oppilaitoksessanne viimeisen viiden vuoden aikana? 7. Mitä toimivia S2-opetuksen järjestelyjä oppilaitoksessanne on? 8. Onko oppilaitoksenne S2-opetuksen järjestelyissä epäkohtia? Jos on, millaisia? 9. Miten S2-opetuksen järjestelyjä pitäisi mielestäsi kehittää oppilaitoksessanne ja miksi? 10. Mikä on mielestäsi S2-opetuksen järjestelyiden kehittämisen esteenä? 11. Järjestetäänkö oppilaitoksessanne suomen kielen testi maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille opiskelijavalintojen yhteydessä? 12. Onko kielitesti mielestäsi tarpeellinen? 13. Miten kielitesti toteutetaan? (esim. rakenne, onko haastattelu, kenen vastuulla, ketkä mukana järjestelyissä) 14. Onko kielitestin läpäisseiden ja tutkintokoulutukseen valittujen opiskelijoiden suomen kielen taitotaso mielestäsi riittävä opinnoista selviytymiseen? 15. Minkälaista suomen kielen tukea tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat mielestäsi ensisijaisesti tarvitsevat?

4. 1. Miten tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien S2-opetus on järjestetty oppilaitoksessanne (2/2) 18/46 vastaajaa sanoo, että oppilaitoksessa järjestetään erillistä S2-opetusta tutkintoon johtavassa koulutuksessa osana ammattitaitoa täydentäviä tutkinnonosia. Erillistä S2-opetusta ei sen sijaan järjestetä 28 vastaajan oppilaitoksessa. Syiksi siihen, ettei opetusta järjestetä, mainitaan esim. se, että oppilaitoksessa on vain yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Vastaajien kommentteja: ”Molemmat: Usein s2-opiskelijat ovat mukana myös äidinkielen ryhmissä. Erillistä opetusta järjestetään oppilaitoksemme eri yksiköiden s2-opiskelijoille yhdessä tietyssä paikassa.” ”Vapaasti valittavina kursseina on joskus tarjolla S2-opetusta.” ”Kumpaakin vaihtoehtoa löytyy koko oppilaitoksessa. Eri yksiköissä on erilainen käytäntö. ” ”S2-opiskelijat ovat myös mukana äidinkielen ryhmiin integroituina erillisen S2-opetuksen lisäksi.” ”S2-opetuksen mahdollisuutta tarjotaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille (2 t / vko)” ”Olen työssä kolmatta vuotta, eikä sinä aikana ole ollut yhtään S2-oppilasta. Tänä lukuvuonna on yksi, mutta kyseisen ryhmän tunnit alkavat vasta tällä viikolla. Olen kuullut huhua, että tämä pitkään aikaan ensimmäinen S2-opiskelija olisi lopettanut opiskelun.”

6. 2. Miten erillinen S2-opetus on järjestetty oppilaitoksessanne (2/2) Erillinen S2-opetus on järjestetty 5 vastaajan mukaan niin, että se on äidinkielentuntien aikana. 18 vastaajaa sanoo, että opiskelijat osallistuvat sekä äidinkielen tunneille että erilliseen S2-opetukseen, jota tarjotaan valinnaisaineena. Tämä on kyselyn vastaajien oppilaitoksissa yleisin tapa järjestää S2-opetus. Muita ratkaisuja ovat erillinen S2-opetus ruotsin tuntien aikana (2 vastaajaa), kouluavustaja äidinkielentunneilla (1 vastaaja) sekä etätehtävät (1 vastaaja) ja tukiopetus (1 vastaaja). Vastaajien kommentteja: ”Osa maahanmuuttajista osallistuu äidinkielen tunneille, osa S2-tunneille, monet ensin S2-tunneille ja myöhemmin opintojen edetessä äidinkielen tunneille.” "Osa maahanmuuttajista osallistuu äidinkielen tunneille, osa S2-tunneille, monet ensin S2-tunneille ja myöhemmin opintojen edetessä äidinkielen tunneille.” ”S2 korvaa oppilaan halutessa ruotsin kielen opinnot, joten on 1 ov siten pakollista.” ” Ovat muun ryhmän mukana samoin tavoittein kuin muukin ryhmä.” Muuten, miten? -vaihtoehdon valinneet: ”Tukiopetuksena tarvittaessa pienryhmissä tai valinnaisaineena.” ”S2-opiskelijoille järjestetään omaa suomen kielen opetusta erikseen sovittuna aikana 2 - 3/vko.” ”Tukiopetuksena tarvittaessa pienryhmissä tai valinnaisaineena.”

9. 4. Miten tukiopetus käytännössä toteutuu? (2/2) Jos tukiopetusta järjestetään, yleisintä on järjestää tukiopetusta joustavasti tarpeen mukaan (27 vastausta). Koko lukuvuoden ajan tukiopetusta tarjotaan neljän vastaajan oppilaitoksessa ja vain joissakin jaksoissa kolmen vastaajan oppilaitoksessa. Vastaajien kommentteja: ”Meillä pyörii ns. rästiklubi, jonne on tarkoitus ohjata mahdolliset S2-opiskelijat (samoin kuin muut lisäopetusta ym. tukea tarvitsevat).” ”Yhteisten opintojen jaksossa.” ”Hyvin vaihtelevasti järjestetty, pääasiassa erityisopettajat tai lukiopettajat antavat tukiopetusta, ei varsinaista S2-tukiopetusta, vaan kokonaisvaltaista tukea vaikeuksissa, joiden taustalla on riittämätön suomen kielen taito.” ”Mahdollisuus tukiopetukseen varmasti olisi, jos sitä joku haluaisi. Yleensä ei kukaan kaipaa tukiopetusta, koska kuitenkin S2-opetusta on ihan riittävästi.” ”Näistäkään ei mikään vaihtoehto käy, vaan annan tukiopetusta aina kun ehdin.”

11. 5. Järjestetäänkö oppilaitoksessanne mielestäsi riittävästi S2-opetusta? (2/2) Kyselyn vastaajista enemmistö eli 29/46 on sitä mieltä, että oppilaitoksessa ei järjestetä riittävästi S2-opetusta. 10 vastaajaa pitää S2-opetuksen määrää riittävänä, ja 7 vastaajaa ei osaa sanoa, onko S2-opetusta riittävästi. Vastaajien kommentteja: ”Enemmän tietenkin pitäisi olla.” ”Lukujärjestyksessä on tarpeeksi, mutta ohjaus S2-opetukseen kaipaa parannusta.” ”Opetusta tarjotaan riittävästi, mutta oppilaiden motivaatio syvällisempään opiskeluun ei aina ole kovin hyvä.” ”Tilanne on katastrofaalinen: vapaille opiskelijapaikoille otetaan jopa täysin ummikkoja tai kielitaidon A1-A2-tasolla olevia - lähinnä suoraan peruskoulusta tulevia – maahanmuuttajia.” "Opiskelemaan tulee hyvin huonolla kielitaidolla opiskelijoita, joten keskeyttämisen kynnys on alhaalla. Ammatillisten opintojen suorittaminen takkuaa, mutta valitettavasti tukea S2-asiaan ei tule johdolta eikä kaikilta ammattia opettaviltakaan. ” ”Olemme saaneet Opetushallitukselta lisärahoitusta, jonka turvin opetusta voidaan järjestään yli kaksi vuosiviikkotuntia lukuvuoden aikana.” ”Englannin kielellä opintonsa suorittavat tarvitsisivat paljon enemmän suomen kielen opetusta, kuin mitä he nyt voivat saada."

13. 6. Miten S2-opetuksen järjestelyt ovat muuttuneet oppilaitoksessanne viime vuosina (2/2) Ne vastaajat, jotka totesivat järjestelyiden muuttuneen huonommiksi, kommentoivat syiksi mm. resurssien vähentämisen ja lukujärjestystekniset seikat. Vastaajat, joiden mukaan järjestelyt ovat kehittyneet, kommentoivat seuraavia seikkoja: • opettajat ovat päteviä; S2-opetuskokemus on lisääntynyt • S2-tietotaito siirtyy opettajalta opettajalle • S2-opiskelijat on jaettu tasoryhmiin ja opetus tapahtuu eri aikaan • tekeillä on OPS, jossa tarkennetaan taitotasojen mukaisia oppisisältöjä; • ammattialakohtaisen sanaston opetukseen on kiinnitetty erityistä huomiota Vastaajien kommentteja: (Kehittyneet) ”Opetussuunnitelmassa on jo maininta s2-opetuksesta, vielä puuttuu eri ammattialoilla käytännön toteutus. ” (Kehittyneet) "Enää opetusta ei anneta yksiköissä, vaan monien yksiköiden opiskelijat käyvät yhteisillä tunneilla. Aika on lukujärjestyksellisesti hankala eikä ilmapiiri outojen ihmisten kesken ole yhtä hyvä kuin muilla kursseilla.” (Muuttuneet huonommiksi) "Tilanne oli paranemassa, mutta kuntayhtymien yhdistämisen jälkeen se on huonontunut.”

14. 7. Mitä toimivia S2-opetuksen järjestelyjä oppilaitoksessanne on? Vastaajat listasivat seuraavia opetusjärjestelyjä: • joustava tukiopetus • pienryhmäopetus opiskelijoille, jotka opiskelevat samaa alaa • ammattisuomen kurssit • opetus A- ja B-tasoilla • opetuksen eriyttäminen • erillinen ryhmä aloittaville opiskelijoille • S2-erityisopettaja • ATTO-aineissa äidinkielen sijasta S2-opetusta • valinnaiskurssit • itsenäiset tehtävät S2-opinnoissa • yhteistyö paikallisen lukion kanssa • opinnäytettä tehdessä ohjausresurssia enemmän • yhteistyö eri ammattiaineiden opettajien kanssa • S2-opetusta saatu enemmän opiskelijoiden tarpeita vastaaviksi Muita kommentteja: ”Meillä ei ole erityistä S2-opetusta; mamu-taustaiset opiskelevat samoja asioita ja tehtäviä kuin suomalaisetkin, mutta heitä arvioidaan lievemmin perustein.” ”Ei vielä kovinkaan toimivia. Meillä on paljon eri yksiköitä, yhtenäistä linjaa ei vielä ole.”

15. 8. Onko oppilaitoksenne S2-opetuksen järjestelyissä epäkohtia? Jos on, millaisia? Epäkohdiksi vastauksissa mainittiin mm. koordinoinnin puute, tietämättömyys ja välinpitämättömyys. Yhteisiä käytäntöjä ei ole ja resursseja kaivattiin lisää. S2- valinnaiskursseja ei ole tarjolla, opetus ei tavoita kaikkia ja se ei vastaa opiskelijoiden tarpeita. S2-tuki ei ole riittävää. Ryhmät paisuvat liian suuriksi ja ovat hyvin heterogeenisiä. Muutamissa vastauksissa ilmeni, että erillistä S2-opetusta ei ole ollenkaan. Epäkohdaksi mainittiin myös se seikka, että S2-opetusta järjestetään verkkokurssina, mikä ei tue heikon kielitaidon kehittymistä. Lisäksi todettiin, että jos maahanmuuttajataustainen opiskelija osallistuu äidinkielen tunneille, oppiminen jää usein pinnalliseksi, koska opettajalla ei ole resursseja eikä koulutusta opettaa S2-opiskelijaa. Moni valitti lukujärjestysongelmia: opiskelijat joutuvat olemaan muilta tunneilta pois S2-tuntien ajan, koska lukujärjestyksiä ei ole kyetty/haluttu suunnitella toisin. Tämä johtaa siihen, että kaikki S2-opiskelijat eivät aina saa lupaa tulla S2-tunneille. Eräs vastaajista kertoi, että oppikirjoja tai muuta opetusmateriaalia ei ole oppilaitoksen puolesta lainkaan. Opettaja joutuu kustantamaan käyttämänsä materiaalin itse.

16. 9. Miten S2-opetuksen järjestelyjä pitäisi mielestäsi kehittää oppilaitoksessanne ja miksi? Vastauksissa toivottiin opettajille lisää S2-koulutusta ja S2-tietämyksen levittämistä koko oppilaitoksen sisällä. Yksi vastaaja harmitteli olevansa koulun ainoa S2-opettaja ja kaipaavansa kollegiaalista tukea. Opiskelijoiden kannalta nähtiin ehdottoman tärkeänä, että opetusta annettaisiin pienryhmissä alakohtaisesti. Opetuksen tulisi olla joustavampaa ja monimuotoisempaa, ja se olisi otettava paremmin huomioon opiskelijoiden taitoerot. Opiskelijoita pitäisi ohjata S2-opetukseen pontevasti, ja opetuksen pitäisi olla ympärivuotista kaikissa toimipisteissä. Opettajat kaipasivat yhtenäisiä käytäntöjä ja yhteistyötä ammattiopettajien kanssa. Resursseja tarvittaisiin enemmän. S2-opetukselle pitäisi saada lukujärjestykseen ajankohta, joka olisi tyhjä muista aineista. Myös S2-valinnaiskursseja toivottiin. OPS-työtä olisi kehitettävä.

18. 10. Mikä on mielestäsi S2-opetuksen järjestelyiden kehittämisen esteenä? valitse yksi tai useampia (2/2) Tarkennuksia valintoihin: Asenne: Kaikki luulevat tietävänsä, mikä paras tapa oppia. S2-opettajan pätevyyden pitäisi olla sekä suomen kielen arvosana että vieraan kielen opettajan näkökulma. Taloudelliset resurssit ja asenne: Kaikilla aloilla ei ymmärretä kielitaidon merkitystä, vaan ajatellaan ammattisanaston osaamisen riittävän. Resurssia toisi se, jos maahanmuuttajia saisi luokitella erityisopiskelijoiksi kielitaidon perusteella. Osaamisen riittämättömyys: Äidinkielen opettajilla ei ole S2-koulutusta • Yksi vastaajista on äidinkielen opettaja, joka haluaisi opettaa S2:ta, mutta ei ole mielestään saanut riittävää koulutusta. Lukujärjestystekniset seikat ja taloudelliset resurssit: Vastaaja epäilee, ettei asiasta välitetä Lukujärjestystekniset seikat ja osaamisen riittämättömyys: • Vain vähän S2-opiskelijoita. Vaikeaa/kallista järjestää opetusta yhtä varten tai velvoittaa häntä muualle S2-opetukseen. Kommentti: "Kaikki luulevat tietävänsä, mikä on paras tapa oppia kieltä, olemmehan kaikki lukeneet vähintäänkin sitä ruotsia. Hyvin harvalla on omakohtaista kokemusta siitä, mitä tarkoittaa, että vieras kieli on opetuksen kohde, mutta myös opetuksen väline. Valitettavasti äidinkielen opettajalla ei ole käsitystä esim. kielistudion merkityksestä: s2-opettajan pätevyysvaatimus pitäisi olla suomen kielen arvosanan lisäksi myös vieraan kielen opettajan näkökulma."

21. 12. Onko kielitesti mielestäsi tarpeellinen? (2/2) Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki vastasivat, että kielitesti on tarpeellinen. Vastaajien kommentteja: ”Miten muuten voidaan tietää oppilaan suomen kielen taso?” ”Kyseessä on ehdottomasti myös opiskelijan paras: jos kielitaito on heikko, on vaikea suoriutua opinnoista. Opiskelijaa voi pyrkiä siinä vaiheessa ohjaamaan täydentämään S2-opintojaan. Järjestelmän vain pitäisi olla joustavampi ja mahdollistaa henkilökohtaistaminen.” ”Ehdottoman tarpeellinen. Meillä on joskus ollut opiskelijoita, jotka eivät jostain syystä ole tehneet testiä. Heidän kielitaitonsa on saattanut olla niin heikko, että he eivät ole selvinneet opinnoista.” "Testi seuloo kohtalaisen hyvin sellaiset opiskelijat, joiden suomen kielen taito on niin puutteellinen, etteivät he tuetustikaan todennäköisesti pärjää ammattiopinnoissa tai joiden opiskelu tulisi olemaan kohtuuttoman vaikeaa. Tällaiset opiskelijat on syytä ohjata valmistavaan koulutukseen.” ”Tutkintokoulutuksessa ei ole tarpeeksi resursseja tukea niitä, jotka otettaisiin koulutukseen liian heikolla suomen kielen taidolla.”

22. 13. Miten kielitesti toteutetaan? (esim. rakenne, onko haastattelu, kenen vastuulla, ketkä mukana järjestämässä) (1/2) Testin rakenne: Yleisin käytäntö on kirjallinen testi. Vastaajista 21 mainitsi, että heidän oppilaitoksissaan kokeeseen kuuluu myös jonkinlainen haastattelu. Jotkut vastaajat sen sijaan eritelleet tarkemmin, mitä osioita testiin kuuluu Vastuu ja ketkä mukana järjestelyissä: 23 vastaajaa kertoi kielitestin olevan suomen kielen opettajan vastuulla (joko äidinkielen tai S2-opettajan). Vastauksista 9:ssä mainittiin opinto-ohjaajan olevan mukana järjestelyissä. Muiksi testistä vastaaviksi henkilöiksi tai järjestelyissä mukana oleviksi mainittiin esim. ammattiaineiden opettajia, rehtori, mavan vastuuopettaja sekä erityisopettaja. Koettuja ongelmakohtia: - aina ei pätevää ja puolueetonta arviointia tarjolla - kokeiden laatiminen vie aikaa - miten hakija pystyy vähemmän kielitaitoisena kyseenalaistamaan arvioinnin tai valittamaan siitä

23. 13. Miten kielitesti toteutetaan? (esim. rakenne, onko haastattelu, kenen vastuulla, ketkä mukana järjestämässä) (2/2) Vastaajien kommentteja: ”Luetun ymmärtämistehtävä, tekstin tuottaminen, haastattelu. Kaksi suomen kielen opettajaa ja opo järjestävät.” ”Äidinkielen opettaja teettää keväällä kirjallisen ja suullisen testin ja miettii testin perusteella hakijan kielitaidon tason.” "3 hengen työryhmä (S2-opettaja, 2 äidinkielenopettajaa) on tehnyt testin, joka aika ajoin päivitetään. Testissä on luetunymmärtämis-, rakenne-, ja kirjoittamisosiot sekä haastattelu. Haastattelijoita on aina kaksi ja siitä vastaavat ammattiopettajan ja äidinkielenopettajan tai opon muodostamat parit niiltä ammattialoilta, joille kokelas on ensisijaisesti hakemassa. Koko kokeen järjestämiseen osallistuvat opot, S2-opettajat, äidinkielen opettajat sekä toimistojen henkilökunta. Kirjallisen testin arvioinnista vastaavat ne äidinkielen opettajat, joiden aloille kokelaat ovat ensisijaisesti pyrkimässä." ”Kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, rakenne, kirjoitelma ja haastattelu. Järjestän itse, olen itse vastuussa.” ”Rehtori sekä matkailuaineiden opettaja ovat haastatelleet.” "Haku on kaksiosainen. Ensin on kielitesti, jossa on tekstinymmärtämistehtävä, kirjoitustehtävä sekä rakenne- ja sanastotehtävä. Kielitestin perusteella valitaan haastatteluun noin 60 % hakijoista. Tässä vaiheessa kielitestin tulos nollataan ja katsotaan ainoastaan soveltuvuutta alalle haastattelun ja ryhmätehtävän kautta. Jos tulee tasapistetilanne, hyvä kielitestitulos voi antaa ratkaisevan lisäpisteen."

25. 14. Onko kielitesti läpäisseiden ja tutkintokoulutukseen valittujen opiskelijoiden suomen kielen taitotaso mielestäsi riittävä opinnoista selviytymiseen? (2/2) Kysymys jakoi vastaajat melko lailla kahtia. Vastaajien kommenteista nousee esiin seuraavia seikkoja: - samalla luokituksella kovin eritasoisia opiskelijoita - yksi koepäivä ei anna oikeata kuvaa opiskelijan osaamisesta - kielitaidon lisäksi persoona vaikuttaa – riittääkö sinnikkyyttä ja sisua? - opiskelija läpäisee testin, mutta kielitaito siitä huolimatta yllättävän huono • opinnoissa tarvittaisiin YKI4-tasoa, mutta opiskelijoiden puutteessa otetaan myös YKI3 • ”pintakielitaito” ja asioiden ymmärtäminen käsitteellisellä tasolla kaksi täysin eri asiaa - yleiskieli OK, mutta ammatin kieli! Vastaajien kommentteja: ”Tähän on oikeastaan vastattava, että kyllä ja ei. Jotkut selviävät, mutta joidenkin kielitaso hyvistä testituloksista huolimatta on erittäin heikko.” ”Tukitoimia tarvitaan tietysti.” ”Suurin osa selviää, kun saa S2-opetusta oppilaitoksessa.” Yleisvaikutelma on, että taito riittää, kun on motivaatiota kovasti yrittää ja kehittyä. Kirjoitustaito kaipaa yleensä eniten lisäharjoittelua. ” ”Testi antaa jonkinlaista suuntaa antavaa tietoa, mutta valitettavasti testi ei kuitenkaan kerro täyttä totuutta - käytäntö on turhan usein eri kuin testissä saatu tulos.” "Joskus kyllä ihmetellään, miten joku on voinut selviytyä kielitestistä, kun opinnoissa havaitaankin kielitaidon riittämättömyys.”

26. 15. Minkälaista suomen kielen tukea tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat mielestäsi ensisijaisesti tarvitsevat? (1/2) Opettajat nostivat vastauksissaan esiin seuraavia suomen kielen tukitarpeita: • ammattisanaston opetusta lisää (19 vastaajaa) • selkokielistä materiaalia, tehtävien ”kääntäminen” vie hirveästi aikaa • tekstinymmärtämistaitojen kehittämistä • yksilöityä ja pienryhmäopetusta, erityisesti vaikeuksia kirjallisen tekstin tuottamisessa • opiskelutaitojen ja -strategioiden kehittämistä, säännöllisen ja pitkäjänteisen työskentelyn harjoittamista • psyykkistä tukea ryhmään sopeutumisessa, kannustusta puhumiseen • yhteistyötä ammattiaineiden ja S2-opettajien välillä • ammattitaitoisten kieltenopettajien tukea

27. 15. Minkälaista suomen kielen tukea tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat mielestäsi ensisijaisesti tarvitsevat? (2/2) Vastaajien kommentteja: ”Tulevaan ammattiin liittyvän sanaston tehostettu opiskelu ja ammatissa tarvittavan suullisen kielitaidon harjoittelua enemmän kuin suomea äidinkielenään puhuvilla. Käytännön kielitaitoa ammatin tilanteissa toimimiseen + suomenkieliset perustason tekstitaidot.” ”Henkilökohtaista, pienissä ryhmissä tapahtuvaa apua esim. vaikeiden tekstien lukemisessa ja kirjoitustehtävien kirjoittamisessa.” ”Samanaikais- ja/tai rinnakkaisopetusta (esim. äidinkielen opettaja on ammatillisten aineiden tunneilla toisena opettajana ammatinopettajan apuna, samoin atto-aineissa apuopettajana).” ”Merkonomikoulutuksessa ehdottomasti kirjallisen viestinnän opetusta lisää! Samoin epävarmuus suullisissa esityksissä tulee esille: ei välttämättä uskalleta ilmaista itseään riittävästi, koska kielitaito ei (omasta mielestä) riittävä.” ”Pienryhmäohjausta, S2-opintoja, ei vain muun ryhmän mukana kulkemista.” "Tuen pitäisi painottua ensimmäiseen vuoteen, jolloin tulee paljon uutta ja vaikeaakin ammattisanastoa. Opetuksessa tarvittaisiin sekä yleistä suomen kielen vahvistamista, teknisen luku- ja kirjoitustaidon ylläpitämistä sekä ammattiopettajan antamaa tukea ammatillisen sanaston ja termistön oppimiseen." ”Riippuu tutkinnosta. Tukea, että pystyvät suorittamaan opintonsa ja toimimaan ko. ammatissa suomea puhuvien keskellä.” ”Heillä ei välttämättä ole sujuvia opiskelu- ja oppimisstrategioita, joten sellaistakin tukea olisi osattava antaa. Kielitaito voi ns. pintatasolla (erityisesti suullinen) hyvä, mutta kirjoitustaito ja tekstinymmärtäminen voi olla hankalaa.”

28. Tiedot vastaajista Seuraavaksi esitetään kooste kyselyyn vastanneiden opettajien ilmoittamista taustatiedoista.

33. Teetkö yhteistyötä ammattiaineen opettajien kanssa? Minkälaista? 39 opettajaa 46:sta kertoi tekevänsä yhteistyötä ammattiaineen opettajien kanssa. Vastaajien kommentteja: ”Kyselen, miten opiskelijat ammattiaineissa pärjäävät ja millaista tukea he tarvitsisivat. Kielikokeen haastatteluosiossa on ammattiopettaja asiantuntijana.” ”Katsomme yhdessä ammattiaineiden koealueita yhdessä, jotta voin auttaa mahdollisimman paljon. Opinnäytetyötä tehdessä teemme niin ikään yhteistyötä.” ”Tunneillani käsitellään esim. ammattiaineiden sanastoa.” ”Jonkin verran vaihdamme tietoja siitä, kuinka opiskelijat selviytyvät ammattiainetunneilla ja miten lisätukea voisi antaa.” ”Tekisin enemmänkin, jos järjestettäisiin enemmän mahdollisuuksia.” ”Samanaikaisopetusta.” ”Taloushallinnon opettajilta olen pyytänyt niitä materiaaleja, joita he käyttävät opetuksessaan. Niistä olen rakentanut taloushallinnon suomi -kurssin.” 7 vastaajaa kertoi, ettei tee yhteistyötä ammattiaineen opettajien kanssa. Vain yksi ”en”-vaihtoehdon valinneista kommentoi asiaa: ”Olen yrittänyt, mutta kiinnostusta ammatillisella puolella ei tunnu olevan - tai aikaa.”

38. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Terveisin S2-opettajat ry:n ammatillinen työryhmä Yhteydenotot taru.lyly@gmail.com tai www.s2opettajat.yhdistysavain.fi -> yhdistyksemme -> Ota yhteyttä / anna palautetta