350 likes | 572 Views
Matti Rimpel? TedBM-hanke. Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006. 2. Lasten sosiaaliset oikeudet. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24?artikla: lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilastamuun muassa ehk?isev?? terveydenhoitoa Taloudellisia, sosiaalisia
E N D
1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, mutta ongelmat kasvavat: Onko investointi häiriöpalveluihin ollut oikeudenmukaista? Kahtia jakautuva lapsuus - näkökulmia lasten ja nuorten hyvinvointiin
Turun yliopisto, 6.3.2007
Tutkimusprofessori Matti Rimpelä Terveyden edistämisen vertaistieto (TedBM) -hanke
2. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 2 Lasten sosiaaliset oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24 artikla: lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta
muun muassa ehkäisevää terveydenhoitoa
Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä (=TSS) oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 12 artiklassa on lasten terveen kehityksen parantamista koskeva sopimusmääräys.
Euroopan uudistetussa sosiaalisessa peruskirjassa on turvattu TSS-oikeuksia
3. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 3 Väestöpoliittinen intressi Suomen "dominantteihin intresseihin" on 1800-luvulta alkaen kuulunut väestöpolitiikka:
lasten ja lapsiperheiden tuki ja palvelut
ehkäisevät palvelut
tulonsiirrot, yms.
vahvistettu äskettäin perustuslaissa
Lapset tarvitsevat vajaavaltaisina ja aikuisväestöä heikompana ryhmänä erityistä suojelua ja huolenpitoa (HE 309/1993 s. 45)
Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsien huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. (19 §, 3 mom)
4. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 4 Lasten hyvinvoinnin lisääntyminen on lähes ainutlaatuinen menestystarina 1930-luvun Suomi oli kehitysmaa
1980-luvun puolivälistä alkaen syntynyt yli miljoona maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta
voisivat aikuisinakin lukeutuu maailman terveimpiin väestöihin
mutta…
5. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 5
6. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 6
7. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 7 Hyvinvoinnin rakentamisesta palvelujen tuottavuuteen 1980-luvulla yhteiskuntailmasto muuttui
Väestöpoliittinen intressi kaventui retoriikaksi
Lasten ja lapsiperheiden peruspalvelut alkoivat rapautua
Hyvinvointipolitiikka muuttui tuottavuuspolitiikaksi
Valtio ja kunnat siirtyivät kehysbudjetointiin
Talousosaaminen kaventui kamreeritaloudeksi
Tulevaisuuteen investoinnin sijasta jarrutuspolitiikkaa
Ulkoiset paineet ohjasivat kehitystä
Muutos alkoi ennen lamaa, lama vauhditti
8. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 8 Mitä tästä seurasi?
Yhteisösuuntautuneiden peruspalvelujen rapautuessa häiriöpalvelut alkoivat nopeasti laajentua
esimerkkeinä:
mielenterveyspalvelut
erityisopetus
lastensuojelu
9. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 9
10. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 10
11. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 11 Lasten ja nuorten mielenterveyshuolto 1995 1996 2002 2005
Avohoitokäyntejä
- lastenpsykiatria 56 000 91 000 114 000
- nuorisopsykiatria 59 000 82 000 128 000
Sairaalahoito
- hoitopäiviä (0-17) 159 000 200 000 210 000
- potilaita (0-17) 4 333 5 572 5 452
12. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 12
13. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 13
14. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 14
15. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 15
16. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 16
17. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 17 Lastensuojelun suuret kustannukset 2000-2005 (25 000 €->/lapsi)
18. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 18 Suomi on 1990-luvun alusta alkaen investoinut rajusti lasten häiriöpalveluihin Menokehitystä ei ole kokonaisuutena tutkittu
Vain joiltakin osa-alueilta tilastotietoja
Parhaiten lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmästä
Alustavia arvioita kopuluterveydenhuollosta
19. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 19 Lastensuojelun suuret kustannukset2000-2005 (milj. €)Vuosikulut yli 25 000 € (4300 -> 5400 lasta) 2000 162
..
2002 221 +59
.. Kasvu yhteensä
2004 298 +77 + 237 milj.€
2005 405 +107
20. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 20 Mitä tarkoittaa 237 milj.€? Perhetyöntekijän tai terveydenhoitajan menot vuodessa
noin 45 000 €
237 milj.€/45 000€ = 5266
21. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 21
22. THT-päivät, Kuopio 5.10.06 22 Mitä maksaa hyvä kouluterveydenhuollon? Arvio koko maassa 2007 Laatusuosituksen mukainen kouluterveydenhuolto vuonna 2007 maksaisi
noin 120 €/oppilas
80-90 milj. € koko maassa
Vajaus suhteessa laatusuositukseen
suuret kaupungit - 44 %
yleistettynä koko maahan, noin - 37 milj €
23. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 23 Yhteenvetoa tuottavuuspolitiikan tuloksista Yhteisölähtöisten peruspalvelujen rapautuessa kunnat ovat investoineet satoja miljoonia euroja uutta rahaa häiriöpalveluihin
Mitä on saatu tulokseksi?
Ovatko häiriöt vähentyneet?
Onko oikeudenmukaisuus toteutunut?
väestöryhmien väliset erot vähentyneet?
Tutkimustietoa erittäin vähän!
poimintoja kouluterveysaineistoista
24. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 24 Masentuneisuus 1999 - 2006 Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat
14,3 - 16,2 -vuotiaita
Kahden vuoden jaksoissa noin 80 000 vastaajaa
neljä mittauspistettä: 1999/00 2001/02 2003/04 2005/06
Raitasalon sovellutus Beckin Depressioindeksistä
12 väittämää
pisteytetty 0 - 36
keskivaikea masentuneisuus: 8+ pistettä
vaikea masentuneisuus: 16+ pistettä
Kumulatiiviset prosentit
25. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 25 Masentuneisuus 14 - 16 -vuotiailla 1999 - 2006Kouluterveyskysely: RBDI -pisteiden kumulatiivinen jakauma (0-36)
26. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 26 Masentuneisuus 14 - 16 -vuotiailla 1999 - 2006Kouluterveyskysely: RBDI -pisteiden kumulatiivinen jakaumaVaikea (36 - 16) ja keskivaikea (15 - 8)
27. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 27 Masentuneisuus 14 - 16 -vuotiailla 1999 - 2006Kouluterveyskysely: RBDI -pisteiden kumulatiivinen jakaumaVaikea (36 - 16)
28. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 28 Päätelmät: Masentuneisuus 14-16 -vuotiailla pysynyt 1999 - 2006 pääosin ennallaan
Vuoden 2004 jälkeen vaikea masentuneisuus hieman lisääntynyt?
tytöillä?
Myös muut oire/häiriötulokset samansuuntaisia
Tupakointi ja huumekokeilut vähentyneet nopeasti vuoden 2002 jälkeen!
29. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 29 Entä väestöryhmien väliset erot? Muodostettu summamuuttujat kuvaamaan
perheiden elinoloja ja
koulukokemuksia
Jaettu kumpikin viidenneksiin
taulukoitu ristiin
laskettu vaikeasti masentuneiden osuudet 25 ositteessa
30. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 30
31. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 31 Ovatko erot pienentyneet? Terveysoire/ongelma -kysymyksistä muodostettu pahoinvointimittari
noin 4 % raportoi näitä terveyspulmia
Jaettu perheolojen koulukokemusten mukaan 10 osaryhmään
"Terveyspahoinvoinnin" yleisyys näissä ositteissa 1997-2005
32. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 32
33. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 33 Ovatko investoinnit häiriöpalveluihin tuottaneet hyvinvointia 1. ? Edellä keskitytty vain väestönäkökulmaan
Käytettävissä olevien hyvin alustavien tietojen ja analyysien perusteella
nuorten hyvinvointi keskimäärin ennallaan tai lisääntynyt
vakavimmat ongelmat lisääntyneet hieman?
vakavat ongelmat voimakkaassa yhteydessä kehitysympäristöihin
polarisaatio aivan ilmeisesti kasvanut
34. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 34 Ovatko häiriöpalveluinvestoinnit tuottaneet hyvinvointia 2. ? Käytettävissä olevien tietojen perusteella ja koko lapsi- ja nuoriväestön näkökulmasta
satojen miljoonien lisäinvestoinnit häiriöpalveluihin
ovat vaikuttaneet varsin vähän hyvinvointikehitykseen!
Huomattava, että
yksilötason hyvinvointihyötyjen suhteesta investointeihin ei ole tietoa
kehitys olisi voinut olla kielteisempää ilman näitä investointeja
35. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 35 Mitä voisimme tästä oppia? Tiedämme vähän lasten ja lapsiperheiden hyvinvointipolitiikan trendeistä, rahavirroista ja tuloksista?
Tarvitaan kokoavaa "policyanalyyttista" tutkimusta!
Voimavaroja, toimintoja ja vaikutuksia olisi tarkasteltava lapsiperheiden näkökuomasta kokonaisuutena
Kehysbudjetointi + palvelukeskeinen tuottavuuspolitiikka johtavat väistämättä raskaiden häiriöpalvelujen kasvuun
Toiminta keskittyy asiakkuuksiin - yhteisösuuntautuneet peruspalvelut rapautuvat edelleen
1-3 %:n väestöosuuden yksilökeskeisen häiriöhoidon kustannukset kasvavat nopeasti
36. Matti Rimpelä TedBM-hanke Kahtia jakautuva lapsuus. Turun Yliopisto 6.3.2006 36 Onko muita vaihtoehtoja? Lasten kehitysympäristöjen tukeminen yhteisösuuntautuneilla peruspalveluilla
Tavoitteeksi lasten ja nuiorten asiakkuuksien vähentäminen
Lapsiperheen tueksi raskauden alusta koko perheen hyvinvointia tukevaa perhe- ja neuvolatyötä
Varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta yhtenäinen kokonaisuus, jossa opettajien rinnalla moniammatilliset opiskeluhuoltotiimit
Kootaan erityisosaaminen yhteen, luovutaan sektorirajoista