380 likes | 673 Views
2. Tarkastusten perusteet. Neuvoston tilatukiasetus (EY) 1782/2003liite III Komission soveltamisasetus (EY) 796/2004 Tilatukilaki 557/2005. 3. Tarkastusten perusteet. Vna 1452/2006 kansanterveytt? sek? el?inten ja kasvien terveytt?, taudeista ilmoittamista, el?inten hyvinvointia sek? el?inten
E N D
1. 1
2. 2 Tarkastusten perusteet
Neuvoston tilatukiasetus (EY) 1782/2003
liite III
Komission soveltamisasetus (EY) 796/2004
Tilatukilaki 557/2005
3. 3 Tarkastusten perusteet Vna 1452/2006 kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia sekä eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevien täydentävien ehtojen valvonnasta (28.12.2006)
kumoaa kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä ja taudeista ilmoittamista koskevien täydentävien ehtojen valvonnasta annetun MMMa (181/2006) sekä suorien tukien eläinten tunnistukseen ja rekisteröintiin liittyvien täydentävien ehtojen valvonta-asetuksen MMMa (66/05)
4. 4 Tuen saannin edellytykset
voimassa olevaa eläinten hyvinvointilainsäädäntöä noudatettava !
valvonta kohdistuu eläinlajikohtaisiin avainkohtiin eli indikaattoreihin
5. 5
6. 6 Tuotantoeläin (Vna 1452/2006) elintarvikkeiden, villan, nahan tai turkisten tuotantoa varten tai muussa maataloustuotantotarkoituksessa kasvatettava tai pidettävä eläin
poislukien: kalat, matelijat, nilviäiset, sammakkoeläimet ja mehiläiset
7. 7 Toimivaltaiset viranomaiset täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonnassa (Vna 1452/2006) lääninhallitus
lääninhallituksen määräämä virkaeläinlääkäri
kunnaneläinlääkäri (Tilatukilaki)
8. 8 Täydentävien ehtojen hyvinvointivalvonta 2007 A. Otantaan perustuva valvonta
140 tilaa
35 sikatilaa
75 vasikkatilaa
30 munintakanalaa
Päijät-Hämeen kuntayhtymän palkkaama kunnaneläinlääkäri (PH-kel) tekee otannan mukaiset CAP- hyvinvointivalvonnat sekä maitohygieniatarkastukset yhdessä läänin- tai kunnaneläinlääkärin kanssa
tarkoituksena harmonisoida ensi vuoden valvontaa
lääninhallitus antaa määräyksen ja nimeää toisen tarkastajan (kel/lel)
9. 9 B. Otannan ulkopuolinen valvonta (valvonnan laajentaminen) Vna 1452/2006 12 §: ”Jos eläinsuojelulaissa (247/1996) tarkoitettu viranomainen tehdessään eläinsuojelulain 39 §:n tai 48 §:ssä mukaista tarkastusta tai eläinsuojelulain 42 §:n mukaisesti muutoin toteaa, että eläinsuojelulain mukaisen tarkastuksen kohteena oleva suoria tukia, luonnonhaittakorvausta tai ympäristötukea hakenut maatila on jättänyt noudattamatta tämän asetuksen 19 §:ssä tai liitteessä 1 tai 2 mainittuja eläinten hyvinvointiin liittyviä säännöksiä, tarkastus on laajennettava koskemaan eläinten hyvinvointiin liittyviä täydentäviä ehtoja.”
10. 10
11. 11 Valvonnan laajentaminen ESL 39 § ”Jos on aihetta epäillä että eläintä hoidetaan, kohdellaan, käytetään tai kuljetetaan säädösten vastaisesti…”
ESL 48 § Eviran ja lääninhallituksen määräämät selvitykset ja tutkimukset
ESL 42 § eläinsuojelumääräysten vastaisen menettelyn kieltäminen tai määräys velvollisuuksien täyttämiselle määräaikaan mennessä
12. 12 Vna 1452/2006 Liitteen 1 mukaiset eläinlajit (otantaan kuuluvat tilat)
siat
vasikat
munintakanat
Liitteen 2 mukaiset eläinlajit (otannan ulkopuoliset tilat)
lampaat, vuohet
naudat
hevoset
biisonit
tarhatut peurat
strutsieläimet
ankat, myskisorsat ja hanhet
kalkkunat
turkiseläimet
13. 13 VASIKAT 1 Vna 1452/2006, 19§
”Vasikoiden osalta on valvottava, että tilalla
on noudatettu eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 18 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä vasikan kytkemisestä ja pidosta
sekä nautojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (14/EEO/1997) vasikoiden pitoa koskevia säännöksiä liitteen 1 mukaisesti. ”
14. 14 VASIKAT 2 ESA (396/1996) 18 §
Vasikoita (< 6 kk) ei pidetä kytkettyinä
poikkeus: tilapäinen hoito tai ruokinta
Yli 8 viikon ikäisiä vasikoita pidetään ryhmäkarsinoissa
poikkeus: eläinlääketieteellinen syy tilapäinen hoito on > 1 htilapäinen hoito on > 1 h
15. 15 VASIKAT 3 MMMp (14/EEO/1997)
Nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät kuivikkeisiin (eläinsuojan lattia pysyy riittävän kuivana)
*alle 2 vko hyvin kuivitettu makuualusta
Vasikat juotetaan vähintään kaksi kertaa päivässä
Sairaiden ja vahingoittuneiden sekä kuumalla säällä kaikkien vasikoiden saatavilla on jatkuvasti puhdasta vettä
16. 16
17. 17 SIAT 1 Vna 1452/2006, 19 §
”Sikojen osalta on valvottava, että tilalla
on noudatettu eläinsuojeluasetuksen 17 §:n
säännöksiä sikojen kytkemisestä ja pidosta
sekä 23 §:n 5 kohdan säännöksiä porsaan
kastroinnista.”
”… on noudatettu sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (14/EEO/2002) sikojen pitoa koskevia säännöksiä liitteen 1 (Vna) mukaisesti. ”
18. 18 SIAT 2 Sikojen pidolle asetetut vaatimukset
ESA (396/1996) 17 §
1.1.2003 jälkeen rakennetut tai peruskorjatut sikalat, muilla siirtymäaika 1.1.2013
Sikoja pidetään ryhmissä
poikkeus: karjut
vihamielinen käytös
emakko/ ensikko 1 vk ennen odotettua porsimista ? 4 vk porsimista seuraavasta tiineyteen johtavasta astutuksesta tai tiineyteen johtavasta siemennyksestä
Sikoja ei pidetä kytkettyinä
ESA 23 §
Tilalla kastroidaan karjuporsaita enintään 7 päivän ikäisinä
19. 19 SIAT 3 MMMa (14/EEO/2002)
mahdollisuus nähdä muita sikoja
mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen
poikkeus: emakot / ensikot 1 vk ennen odotettua porsimista ja porsimisen ajan
eläinten hyvinvoinnin ollessa riippuvainen koneellisesta ilmanvaihdosta:
häiriöiden aikana mahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen
koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän hälytysjärjestelmä
hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti
20. 20 SIAT 4
sioilla on käytettävissään materiaalia, jolla ne voivat tyydyttää lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan (2003 jälkeen rakennetut/ peruskorjatut, muilla siirtymäaika 2013)
porsituskarsinoille ja porsitushäkeille, emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinoille sekä karjun karsinalle asetetut vaatimukset täyttyvät (kohta 1.6, alakohdat 1 ja 2, kohdat 1.7 ja 1.8)
21. 21 SIAT 5
siat ruokitaan sopivalla ravinnolla vähintään kerran vuorokaudessa
ryhmässä pidettävät siat, joilla ei ole jatkuvasti tarjolla rehua, pystyvät syömään samanaikaisesti
yli 2 viikon ikäisten sikojen saatavilla on jatkuvasti raikasta juomavettä
22. 22 MUNIVAT KANAT 1 Vna 1452/2006, 19 §
”Munivien kanojen osalta on valvottava, että tilalla on noudatettu eläinsuojeluasetuksen 20 §:n säännöksiä munivien kanojen pidosta
sekä kanojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen
(10/EEO/2000) munivien kanojen pitoa koskevia
säännöksiä liitteen 1 (Vna 1452/2006) mukaisesti. ”
23. 23 MUNIVAT KANAT 1 ESA (396/1996) 20 §
munivia kanoja ei saa pitää varustelemattomissa häkeissä (siirtymäaika vanhoilla kanaloilla 1.1.2012 )
MMMa (10/EEO/2000)
kaksi- tai useampikerroksisten häkkien jokainen kerros voidaan tarkastaa suoraan ja vaivatta
kanat voidaan poistaa kerroksista asianmukaisesti
kanojen ulosteet eivät putoa alempiin kerroksiin
24. 24 MUNIVAT KANAT 2 eläinten hyvinvoinnin ollessa riippuvainen koneellisesta ilmanvaihdosta
häiriöiden aikana mahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen
tarvittaessa koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän hälytysjärjestelmä
hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti
eläinsuojassa käytetään 24 tunnin valaistusrytmiä siten, että vuorokauteen sisällytetään riittävän pitkä yhtäjaksoinen pimeä aika (suositus 8 h)
25. 25 MUNIVAT KANAT 3 kanojen häkkien käytöstä, mitoista ja niiden varustelusta annettuja vaatimuksia on noudatettu
pitopaikka on kanoille riittävän tilava ja kanatiheydestä annettuja määräyksiä on noudatettu
kanojen saatavilla on riittävästi rehua ja jatkuvasti juomavettä
avokanaloiden mitoista annettuja vaatimuksia on noudatettu
vähintään 350 kanan avokanaloille asetettuja lisävaatimuksia on noudatettu
26. 26 MUUT TUOTANTOELÄIMET 1 Vna 1452/2006, 19 §
”Eläinten hyvinvointia koskevassa 12 §:n
mukaisessa valvonnassa on muiden tuotantoeläinten kuin vasikoiden, sikojen ja munivien kanojen osalta valvottava, että tilalla on noudatettu eläinkohtaisia tilavaatimuksia liitteen 2 mukaisesti.”
27. 27 MUUT TUOTANTOELÄIMET 2 Tilalla on noudatettu eläinlajikohtaisia tilavaatimuksia:
Lampaiden pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (4/EEO/1997), liite 3
Vuohien pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (5/EEO/1997), liite 3
Peurojen tarhalle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (11/EEO/1997), kohta 1.1., kappale 1
Nautojen pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (14/EEO/1997)
Strutsieläinten pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (22/EEO/1997), liite 3
Hevosten pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (14/EEO/1998)
Biisonien tarhoille asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (3/EEO/1999)
Ankoille, myskisorsille ja hanhille asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (30/EEO/1999), kohta 1.2, kappaleet 6-9
Kalkkunoille asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMa (1/EEO/2002), liite 1, kohta 1.2.4.
Turkiseläinten pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (16/EEO/1999), liite 3
28. 28 Nauta MMMp (14/EEO/1997), kohdat 1.7 sekä 1.8, kappale 2, parsinavetan ja pihaton tilavaatimukset
Parren on oltava riittävän pitkä ja leveä, että nauta voi seistä ja maata tasaisella alueella
Kytkettynä pidettävän lehmän, hiehon ja sonnin parren etummaisen puoliskon on oltava kiinteäpohjainen
Pihatossa
*jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, kaikkien nautojen on voitava ruokintaaikana syödä samanaikaisesti
*ruokintapöydän reunan pituus vähintään:
70 cm / täysikasvuinen nauta
40 cm / nuorkarjaan kuuluvaa nauta
*jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, ruokintapöydän reunan pituuden on vähintään
40 cm / täysikasvuinen nauta
30 cm / nuorkarjaan kuuluva nauta
29. 29 Hevonen MMMp (14/EEO/1998)
hevosen yksittäiskarsinalle asetetut vaatimukset (kohta 1.4.1., huom. siirtymäajat!)
riippuvat hevosen säkäkorkeudesta
ryhmässä pidettävien hevosien tilavaatimukset (kohta 1.4.2., huom. siirtymäajat!)
riippuvat hevosen säkäkorkeudesta ja iästä
ryhmässä pidettävät hevoset:
jokaista alkavaa 10 hevosen ryhmää kohden on oltava käytettävissä sairaskarsina tms. asianmukainen tila hevosten ryhmästä erottamista ja hoitoa varten (kohta 1.4.2.)
pilttuun tilavaatimukset (kohta 1.4.3.)
30. 30
31. 31 Yleisimmät laiminlyönnit vasikoilla
liian pienet ryhmäkarsinat
> 8 vk ikäisiä yksittäiskarsinoissa
vettä ei riittävästi saatavilla
sairaskarsinat puuttuvat
32. 32 Yleisimmät laiminlyönnitsioilla
? Jatkuvasti riittävästi raikasta ja puhdasta vettä
? Koneellisen ilmastoinnin hälytysjärjestelmä
? Karsinoiden koko, erityisesti karjuilla
? Tonkimismateriaalia jatkuvasti riittävä määrä
? Tarvittaessa kuivitettu makuualue
? Kirjanpito sairauksien hoidoista ja kuolleista eläimistä puuttuu
33. 33 Yleisimmät laiminlyönnit munivilla kanoilla
? Lopetustapa
? Kynsiviilojen puuttuminen
? Tilavaatimukset
? Kirjanpito sairauksien hoidoista ja kuolleista eläimistä puuttuu
34. 34 Eläintaudittäydentävien ehtojen osanav 2007
35. 35 Eläintaudit ¤ ilmoitusvelvollisuus
tiedon nopea kulku ensiarvoisen tärkeää tautien torjunnassa
¤ ohjeiden noudattaminen
TSE-tautien (BSE ja scrapie) osalta korostetaan lisäksi ohjeiden noudattamista tautia epäiltäessä ja itse tautitilanteessa tuottajatiedotetta valmistellaantuottajatiedotetta valmistellaan
36. 36 CAP-tautilista (TSE-tautien lisäksi… ) Suu- ja sorkkatauti 1959
Bluetongue (lampaat) -
Karjarutto 1877
Pienten märehtijöiden rutto -
Sian vesikulaari tauti -
Lammas- ja vuohirokko -
Vesikulaarinen stomatiitti (naudat, siat, hev.) -
Lumpy skin (naudat) -
Rift Valley –kuume (lampaat, vuohet, naudat) -
Afrikkalainen sikarutto -
Saksanhirven epitsoottinen verenvuototauti -
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
TSE-taudit =
naudan BSE 2002
lampaiden ja vuohien scrapie 2006
37. 37
Eläintenpitäjä toimii kuten tähänkin asti:
ilmoittaa (kunnan)eläinlääkärille, jos epäilee, että eläin ei ole kunnossa.
Ilmoittaa raadon hakijalle, jos huomasi eläimessä jotain poikkeavaa ennen kuin se kuoli.
Eläinlääkäri arvioi tilanteen ja määrittää taudin ja antaa ohjeet eläinten pitäjälle sekä ilmoittaa asiasta eteenpäin.
Tautitilannetta seurataan myös läänineläinlääkärien alueeltaan keräämien tietojen ja Eviran tekemien laboratorioanalyysien perusteella.
Tautitilanteessa selvitetään aina miten tieto saatiin viranomaisille. Selvitys on tapauskohtainen, koska eläin on voinut olla hyvinkin oireeton!
Tilatason CAPvalvonta hyvinvointitarkastusten yhteydessä.
Jos epäily (esim teurastamossa) ? tilalla käydään takautuvasti
Taudit ovat harvinaisia, suurelta osin tuntemattomia Suomessa.
Viranomaiset seuraavat – kuten tähänkin asti - tautitilannetta (kunnaneläinlääkärit raportoivat lääniin, lääni MMMELO:lle
Eläintautilaki (55/80)
-->MMMELOn päätös vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta 28.11.1995/1346,
6§ Muista tarttuvista taudeista ilmoittaminen, 8§ Kuukausi-ilmoitus ja kuukausiyhteenveto ).
EELA (Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, 1.5.2006 alkaen osa Elintarviketurvallisuusvirastoa Eviraa) saa määritettäväkseen erinäisiä näytteitä vuosittain erilaisissa tautiepäily-/kuolinsyytapauksien selvittelyn yhteydessä -? tätä kautta ’oireettomat’ tapaukset saaneet selityksensä.
Tiedon kulun selvittely on sikälikin tärkeää, että samalla karttuu tietoa siitä miten tauti (tässä ko. tapauksessa) ilmeni!
TSE-tautien osalta korostetaan paitsi ilmoittamisvelvollisuutta (art 11 ), myös toimenpiteitä epäilytapauksessa (art 12), ja kun diagnoosi on tehty (art 13). TSE-asetuksen (999/2001) 15 art koskee elävien eläinten, niiden siemennesteen, alkioiden ja munasolujen markkinoille saattamista ja vientiä, missä viitataan Liitteeseen VIII, missä puolestaan viitataan mmm 3.kohdassa lampaitten ja vuohien osalta säännölliseen eläinlääkärivalvontaan.
Tilatason valvontaa tehdään hyvinvointivalvonnan ohella n 135 tilalla vuonna 2007. Valvonnassa tarkastellaan eläimiä ja kuullaan omistajaa/haltijaa onko eläimissä ollut jotain poikkeuksellista – käytös, liikkuminen, hedelmällisyys – ja jos on, niin mitä on tehty (ilmoitettu eläinlääkärille?). Välttämättä maallikko ei ole huomannut oireita! Tai ymmärtänyt niitä taudista johtuvaksi, jolloin ei voida puhua laiminlyönnistä.
Jos eläinlääkäri on käynyt tilalla ja antanut ohjeita eläimen/eläinten eristämisestä tai siirtokielloista tms, onko ohjeita noudatettu? Siirtohistoria?
Tilatason valvonta voi osua kohdalle myös näytteissä saadun laboratoriotuloksen perusteella: tilannetta ryhdytään selvittämään.
Tilalla kuolleitten ja lopetettujen eläinten hävittämisen yhteydessä on AINA muistettava kertoa eläinten aiemmista oireista raadon hakijalle Jos epäily (esim teurastamossa) ? tilalla käydään takautuvasti
Taudit ovat harvinaisia, suurelta osin tuntemattomia Suomessa.
Viranomaiset seuraavat – kuten tähänkin asti - tautitilannetta (kunnaneläinlääkärit raportoivat lääniin, lääni MMMELO:lle
Eläintautilaki (55/80)
-->MMMELOn päätös vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta 28.11.1995/1346,
6§ Muista tarttuvista taudeista ilmoittaminen, 8§ Kuukausi-ilmoitus ja kuukausiyhteenveto ).
EELA (Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, 1.5.2006 alkaen osa Elintarviketurvallisuusvirastoa Eviraa) saa määritettäväkseen erinäisiä näytteitä vuosittain erilaisissa tautiepäily-/kuolinsyytapauksien selvittelyn yhteydessä -? tätä kautta ’oireettomat’ tapaukset saaneet selityksensä.
Tiedon kulun selvittely on sikälikin tärkeää, että samalla karttuu tietoa siitä miten tauti (tässä ko. tapauksessa) ilmeni!
TSE-tautien osalta korostetaan paitsi ilmoittamisvelvollisuutta (art 11 ), myös toimenpiteitä epäilytapauksessa (art 12), ja kun diagnoosi on tehty (art 13). TSE-asetuksen (999/2001) 15 art koskee elävien eläinten, niiden siemennesteen, alkioiden ja munasolujen markkinoille saattamista ja vientiä, missä viitataan Liitteeseen VIII, missä puolestaan viitataan mmm 3.kohdassa lampaitten ja vuohien osalta säännölliseen eläinlääkärivalvontaan.
Tilatason valvontaa tehdään hyvinvointivalvonnan ohella n 135 tilalla vuonna 2007. Valvonnassa tarkastellaan eläimiä ja kuullaan omistajaa/haltijaa onko eläimissä ollut jotain poikkeuksellista – käytös, liikkuminen, hedelmällisyys – ja jos on, niin mitä on tehty (ilmoitettu eläinlääkärille?). Välttämättä maallikko ei ole huomannut oireita! Tai ymmärtänyt niitä taudista johtuvaksi, jolloin ei voida puhua laiminlyönnistä.
Jos eläinlääkäri on käynyt tilalla ja antanut ohjeita eläimen/eläinten eristämisestä tai siirtokielloista tms, onko ohjeita noudatettu? Siirtohistoria?
Tilatason valvonta voi osua kohdalle myös näytteissä saadun laboratoriotuloksen perusteella: tilannetta ryhdytään selvittämään.
Tilalla kuolleitten ja lopetettujen eläinten hävittämisen yhteydessä on AINA muistettava kertoa eläinten aiemmista oireista raadon hakijalle
38. 38 EU-lainsäädäntö ¤ As 999/2001 artiklat 11, 12, 13, 15
Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden …
¤ Dir 85/511/ETY art 3 (muut. Dir 2003/85/EY art 3)
Yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi …
¤ Dir 92/119/ETY art 3
Yhteisön yleisistä toimenpiteistä tiettyjen eläintautien torjumiseksi sekä …
¤ Dir 2000/75/EY art 3
Lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista .. Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003
Liite III
B. Sovelletaan 1.1.2006 lähtien
Kohdat 12, 13, 14, 15
Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003
Liite III
B. Sovelletaan 1.1.2006 lähtien
Kohdat 12, 13, 14, 15
39. 39 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat tiedustelutosoitetaan lääninhallituksiin
Etelä-Suomi HELSINKI p. 0205 16121
HÄMEENLINNA p. 0205 16121
KOUVOLA p. 0205 16121
Länsi-Suomi TURKU p. 0205 17121
VAASA p. 0205 17161
TAMPERE p. 0205 17131
JYVÄSKYLÄ p. 0205 17141
Itä-Suomi MIKKELI p. 0205 16161
KUOPIO p. 0205 16171
JOENSUU p. 0205 16181
Oulu OULU p. 0205 17181
Lappi ROVANIEMI p. 0205 17171
Ålands landskapsregering MARIEHAMNMARIEHAMN p. 018-250 00
Ahvenanmaan LH MARIEHAMNMARIEHAMN p. 018-635 270