Pienryhmätyöskentely

1. Pienryhmätyöskentely Mikkeli 11-12.11.2008

2. Kiertävä pienryhmätyöskentely • KOKOn sisältö • Mitä kaikkea alueella suunnitellaan tehtäväksi • Teemat, hankkeet • Mille sisältö pohjautuu • Mikä sisällön pitäisi olla • Muuta • KOKOn rooli • Mikä on KOKOn suhde muuhun kehittämisohjelmiin tai muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin • Suhde maakuntaohjelmaan • Rooli rahoituksessa ja toiminnassa • Muuta • Verkostojen teemat • Kansalliset verkostot ja muu ylialueellinen yhteistyö • Seutujen sisäiset ja maakuntien sisäiset ja ylimaakunnalliset • Mitkä toimintatavat ovat parhaimpia, parhaat toimintatavat verkostointiin • Muuta • Eri toimijoiden roolit KOKOn valmistelussa • Minkälainen on maakuntaliittojen rooli teidän alueellanne, mitä eri toimijoiden toivotaan tekevän • Mitkä ovat muiden toimijoiden roolit (erityisesti teidän alueella) • Kuka vastaa KOKOn kokoamisesta (erityisesti teidän alueella) • Muuta

3. Kiertävä pienryhmätyöskentely • KOKOn sisältö • Mitä kaikkea alueella suunnitellaan kehitettäväksi • Uudet teemat, hankkeet, uudet ohjelma-alueet • Mille sisältö pohjautuu • Mikä sisällön pitäisi olla • Muuta

4. KOKOn sisältö • Mitä kaikkea alueella suunnitellaan kehitettäväksi • Mikkelin seudulla AKOssa ollaan tehty laaja-alaista pohjaa, pyritty huomioimaan tasapuolisesti kaikkia toimijoita, ei syytä miksi ei toimittaisi näin myös KOKOssa, huomioitu joustavasti kaikkia toimijoita • Turtiainen, Savonlinnan seutu: elinkeinostrategia, tavoitteena seudun elinvoiman lisääminen, keskitytään tiukasti strategiaan • Joensuun seutu: elinkeinostrategia, riskinotto, joustavuus, vuotuinen tarkastelu, täydentävä, ei hanketoimintaa, resursseja kohtuullisesti käytettävissä, maakuntaliitto haluaa koordinoida, kilpailukyky. Onko muilta alueilta tullut muita kuin elinkeinostrategiaan liittyviä? Maaseutuasuminen, kulttuuri, luovat alat, ajan hermoilla, kirjataan relevantteja asioita • Kehittämisessä miten yhtä tärkeä kuin strategia, Joustavuus! • Lappeenrannan seudulla: AKOon verrattuna laajempi, KOKO maakuntaa kehittävä ohjelma, kunnat valtuuttavat Lappeenrannan tekemään hakemuksen

5. Mitä kaikkea alueella suunnitellaan kehitettäväksi? • Kuopion seutu: kaupunkipoliittinen ja maaseutupoliittinen osio • Pitää löytää maaseudun ja kaupungin yhteiset vahvuudet, ei eriteltäisi vahvuuksia • Savonlinnan seutu: Venäjä uutena, valmiuksia lisätään palvelujen tuotteistamiseen, verkostotoimintatapojen uudistaminen, porrasajatus: paikallinen verkostotoiminta, innovaatioverkostoon • Mikä on verkostoitumisen porkkana KOKOssa? Esim. kuinka monta portaalia tehty? Joka alueella omansa • Verkostoteemat, toimintaan oltu tyytyväisiä • Onko KOKO hallinnollinen uudistus vai sisällöllinen? • Ei koeta, että olisi tulossa suurta muutosta, ohjelma sinänsä laajempi kuin AKO tai AMO

6. KOKOn sisältö 2. Uudet teemat, hankkeet, uudet ohjelma-alueet? • Uudet ohjelma-alueet • Rajankäyntiä tulee • Kuopion alue, johon linkitetään Sisä- ja Koillis-Savon maaseutualueet • Lappeenrannassa toiminta enemmänkin maakuntatasolla, Lemi • Savonlinnan seutu: KOKO pohjautuu elinkeinostrategiaan, Sulkavan tilanne, Rantasalmi • Kysely ei ole sitova ilmoittautuminen, jääkö kuntia pois myöhemmin? • Kolmannen sektorin rooli uusissa teemoissa, sosiaalinen yritys?

7. KOKOn sisältö 3. Mille sisältö pohjautuu • Maakunnalliset strategiat • Seudulliset strategiat • Paikalliset strategiat • Työssäkäyntialueet • Paras-hanke, kuntaliitokset • Oletettuun, myönnettävään rahamäärään • Toimijoihin

8. KOKOn sisältö 4. Mikä sisällön pitäisi olla • Strategisesti tärkeä ja selkeä • Onko AKO, AMO profiloitunut alue? Sisältö edellä, tekeminen tärkeintä • Ei niinkään kasvuyrittäjyyden edistäjä, vaikka tämä esillä paljon • Oikea, konkreettinen pohja • Yhteinen intressi toimijoiden välillä • Lyhyen realistinen • Riskinotto, hulluttelu huomioidaan arvioinnissa, mihin asti sallittua

9. Kiertävä pienryhmätyöskentely • KOKOn rooli • Mikä on KOKOn suhde muuhun kehittämisohjelmiin tai muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin • Suhde maakuntaohjelmaan • Rooli rahoituksessa ja toiminnassa • Muuta

10. KOKOn yleinen rooli Uusien alkujen mahdollisuus, aidosti uutta kehittämistä (jolla ei ole vielä paikkaa) Tarkka fokusointi tärkeää vaikuttavuuden saavuttamiseksi Alueet erilaisia, KOKOlla eri alueilla erilainen roolia rakennettava paikallisista lähtökohdista vastaamaan tarpeita Reunoilla olevat seudut maakunnissa aidosti mukaan, että myös sinne hyötyä KOKOsata Sisällöissä tärkeää tietoisesti ottaa huomioon maakuntien reuna-alueet ja pienet seudut Maaseutuohjelmat maaseutualueille tärkeämpiä kuin maakuntaohjelma Ei liian tiukkoja rakenteita, koska maailma muuttuu myös vuosien 2010-2013 aikana Kieli mitä käytetään tärkeää (slangit TEM, Ako-Amo, kunnat, yrittäjät ym.)

11. KOKOn suhde muihin ohjelmiin • Maakuntaohjelman ja Totsun sekä KOKOn välillä kiinteä kaksisuuntainen yhteys • Starttirooli suhteessa maakuntaohjelmaan (KOKOlla selvityksiä, kokoon juokseminen) • Maakuntaohjelman kärkihankkeet suhteessa KOKOon • Käytännön yhteys hankkeiden kesken tärkeintä, ei onnistu pelkästään maakuntaohjelman vaan hankkeiden toteuttajien vuoropuhelussa • Liitoilla niukat valmisteluresurssit suhteessa akoihin  vuoropuhelu tärkeää • Pohjois-Savon kolmen kaupunkiseudun yhteiset intressit koottava KOKOssa • Etelä-Savon maakuntaliiton ja –ohjelman rooli hyvin julki esityksessä • Kootaan maakunnalliset näkemykset mitä halutaan tehdä KOKOssa ja leadereissä jne. (Itä-Uusimaa) • Leader ym. rooli • Toimintaryhmällä ollut suuri rooli joissakin Amoissa (esim. hallinnoija), miten KOKOssa? • Kaupunkien rooli ja leader-yhteys (leaderit kaupunkeihin)? • Oltava yhdensuuntaiset tavoitteet KOKOlla ja leaderillä • Etelä-Karjala maaseutukunnat: leader vastaa siitä että koko näkyy alueella ja alue näkyy kokossa • Leader on metodi  paikallisen kehittämisen menetelmä (elinkeinopolitiikan ja yhteisöllisen kehittämisen integraatio), eurooppalainen, yhteistyö • 2014 leader kausi loppunut, tulee ottaa huomioon kehittämistä • Keski-savo rajupusu kolmen kaupungin välillä  mietintä miten ja mihin • TE-keskuksen maaseutuosasto • Vuoropuhelu amo-ako-tekeskus (maaseutu ja yritysosasto) • Unohdettu kokonaan vai he unohtaneet meidät? • Tärkeä rahoittaja ja kehittäjä  kutsuttava mukaan sekä valtakunnalliseen että paikalliseen KOKO valmisteluun • KOKO voi ottaa myös tässä valmistelijan ja kokeilevan rooli (uudet teemat)

12. Rooli rahoituksessa KOKO toimii nopeana, ketteränä ja joustavana siemenrahoituksena vastinrahoittajien kannalta kallista rahaa (50%), mihin käytetään?  Kokolla tehdään sellaisia asioita joihin ei saada muuten rahaa Ylihallinnollista rahaa  hallinnollisuus ei saa korostua, alueella tiedetään miten toimii parhaiten Etelä-Savo: KOKO rahalla laajempaa toiminta kuin pelkästään käynnistäjä  myös toimintaa, pilotointia (teemoittain ja hankkeittain)  pitkäjänteisyys, muuten ei tiedetä miten jatkuu KOKOn ja muiden rahoituskanavien kytkentä  joudutaan usein odottamaan päätöstä pari vuotta

13. Vastinrahoitus • Miten KOKO raha myydään kunnille (50-50 vastinrahoitus)? • Paljonko rahaa tuleville vuosille saatavilla? • Mikkelin seudulla kehitysrahasto (750 000€)  ei erikseen kunnista vastinrahoituksia  Myös Savonlinnan seudulla (ky) ja ylä-savossa • E-K kerätään kunnilta (halvempaakin rahoja on olemassa) • I-U kunnittainen vastinrahoitus + kerätään muuta rahaa • P-K asukassuhteessa, tuleva kokonaisrahoitus hieman todennäköisesti laskee (?) • P-S ja E-S suurinpiirtein pysyy samassa • Jatkossakin sama raha kuin nyt akossa ja amossa  toimijoita enemmän kuin ennen, uusjako?

14. Muuta rahoituksesta • Palkitseva bonus-järjestelmä (?) • Akossa hyvät käytännöt palkittu • Oltava selkeät kriteerit ja arviointi • Suhteessa toiminnallisiin tavoitteisiin • Tietyllä tapaa tulee joka tapauksessa olemaan joillekin epäreilu, mutta silti hyvä järjestelmä • Miten järjestelmä konkreettisesti toimii • Rahoitusjärjestelmä? (suurinpiirtein samoin kun nyt Akossa?)

15. Verkostojen teemat Keskustelussa: • Kansalliset verkostot • Muu ylimaakunnallinen yhteistyö • Maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö • Mitkä toimintatavat ovat parhaimpia, parhaat toimintatavat verkostointiin • Muuta

16. Kansalliset verkostot • KOKOon valitaan kyselyn perusteella 2-4 kansallista teemaverkostoa: mihin teemoihin verkostoja tulisi muodostaa? • Nykyisten jatkaminen vs. uusia teemoja? Voiko kyselyn avulla nousta uusia yhteneväisiä teemoja ilman taustatyötä? • Innovaatio ja osaaminen • Suhde OSKEen, suhde TEKES:iin? • AKO:ssa oman alueen toimijoiden ja tilanteen kartoitus, yhteisen näkemyksen etsiminen, hyvät käytännöt ja tavat, yhteistyötä tehty OSKE:n kanssa • Hyvinvointi  ennaltaehkäisevä terveydenhuolto  rajattava, tuettava Paras-tavoitteita • Teknologian hyödyntäminen alateemana • Kulttuuri (painottuen/laajentuen luoviin aloihin) • Kansainvälistyminen • Kilpailukyvyn edistäminen edellyttää rajojen ylittämistä • Kansainvälistyminen kallista, kustannusten jakautuminen • (Alue)markkinoille tarvetta – mahdollista KOKO:ssa? • Venäjä, Tallinna, Pohjoismaat • Yhteistyö SEKES:in kanssa, yhteistyö OSKE:n kanssa • Matkailu • Omana verkostonaan vai toisen verkoston alla? • Työvoiman saatavuus • Verkosto vai sisältöteema? • Ympäristöasiat, ilmastonmuutos • Koskettaa kaikkia alueita, KOKO liian pieni resursseiltaan? • Palvelut, asuminen • Mm. palvelujen turvaaminen maaseutualueilla • Toimintatapateemat: ennakointi, mallit

17. Muu ylimaakunnallinen yhteistyö • Mitkä ovat teemoja, joissa olisi hyötyä ylimaakunnallisesta yhteistyöstä/ mahdollisia yhteistyöalueita? • Maakuntaliittojen rajojen ylittämistä pidetään tärkeänä • Pitäisi luoda malli ylimaakunnallisen yhteistyön järjestämiseen. • Kyselyvastausten kaikista teemaehdotuksista ei muodosteta kansallisia verkostoja. Nämä ehdotukset voisivat toimia pohjina ylimaakunnalliselle yhteistyölle. • lähialueyhteistyö, kansainvälinen yhteistyö, toimintaryhmien kansainvälinen yhteistyö • Hyvinvointikäytävä-tyyppiset yhteistyömallit • Itä-Suomi • Venäjä –yhteistyö • Itä-Suomi ohjelman makrohankkeet? (esim. työperäinen maahanmuutto, bioenergia)

18. Maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö • Mitkä ovat sellaisia teemoja, joissa on rakennettu/tulisi rakentaa yhteistyötä maakunnan sisällä? • Mitkä ovat teemoja, joissa kaupunki- ja maaseutualueilla on yhteisiä kehittämisintressejä? • Mitkä olisivat sellaisia teemoja, joissa maakunnan/seudun eri alueiden ja toimijoiden vahvuuksia voitaisiin yhdistää ja siten löytää jotain uutta alueen kilpailukyvyn kehittämiseen • Teemat ovat kaikille yhteisiä, lisäksi alueittain eriytettyjä toimia • Keskeistä voimien kokoaminen ja roolien selkeyttäminen • Hallinnointi • Hallinnointikustannukset – yksi vs. useita hallinnoijia • KOKO:n hallinnoija vaikuttaa ohjelman tulevaan rooliin merkittävästi • Keskinkertaistaako/tasapäistääkö maakunnallinen hallinnointi? Seudullinen näkökulma maakuntaohjelmiin KOKO:n kautta? • Eri tyyppisiä (kaupunki, maaseutu) alueita yhdistäviä teemoja • Matkailu • Energiapolitiikka • Palvelukonseptien luominen, palvelujen tarjoajien ja ostajien yhdistäminen, kytkennät Paras-hankkeeseen • Aluerakenne –kysymykset • Rekrytointi esim. hoiva-ala • Hyvinvointiteemat, ennaltaehkäisevyys, hyvinvointimallien hakeminen muilta alueilta esim. ruotsinkielinen Pohjanmaa • Maaseutualueille tärkeitä ovat linkitykset yliopistoseutuihin/-tutkimukseen

19. Mitkä toimintatavat ovat parhaimpia, parhaat toimintatavat verkostointiin • Kritiikkiä aiemmasta verkostotoiminnasta • Verkostojen toimintasuunnitelmat liian avoimia • Teemaverkostojen vaikuttavuutta kritisoitu, ”keskustelukerhot”, ulkokehäläisyys • Pienillä seuduilla ei ole resursseja osallistua moniin verkostoihin, verkostotoiminta aikaa vievää • Nykyinen kulttuuriverkosto ei ole vastannut kaikkien alueiden tarpeisiin • Innovaatioverkostossa ei ole huomioitu suurten kaupunkien näkökulmia

20. Mitkä toimintatavat ovat parhaimpia, parhaat toimintatavat verkostointiin • Verkostotoiminnan positiivisia puolia • Innovaatioverkostossa ollut hyviä pilotointeja, strategioita, innovaatioympäristön analysointipäivä, koulutus • Maankäyttö Asuminen Liikenne -verkosto, uusien työkalujen luominen • Ennakointihankkeet ovat olleet toimivia • Huomioitava jatkossa • Hallinnoijan vastuu • Tietäminen, tunteminen, luottaminen, yhteistyö – verkostojen lisäarvo ei synny heti vaan vaatii aikaa • Vähemmän väkeä, selkeämmät yksilöidymmät tavoitteet, sitoutuminen • Mahdollisimman vähän byrokratiaa koko KOKO-toiminnassa

21. Muuta keskusteluissa esiin noussutta • Epäonnistumisen ja riskien oton salliminen • Tulevaisuuden Suomi –välineelle/työkalulle tarvetta • Kehittämisen tulevaisuusorientoituneisuus • Hyvinvointiverkosto – katse 2013-> • KOKO:n mittakaava ja resurssit muistettava • ”Sosiaalisen markkinoinnin” näkökulma – hyviä käytäntöjä, verkostojen välineeksi • Yritysnäkökulma kehittämisessä paremmin esiin

22. Eri toimijoiden roolit KOKOn valmistelussa • Minkälainen on maakuntaliittojen rooli teidän alueellanne, mitä eri toimijoiden toivotaan tekevän • Mitkä ovat muiden toimijoiden roolit (erityisesti teidän alueella) • Kuka vastaa KOKOn kokoamisesta (erityisesti teidän alueella) • Muuta

23. 4. ryhmäMinkälainen on maakuntaliittojen rooli teidän alueellanne, mitä eri toimijoiden toivotaan tekevän • Pohjois-Karjala • ei yhteisesti sovittuna näkemystä maakuntaliiton roolista, yksi hakija, keskustelua onko hakijana ja hallinnoija JOSEK vai maakuntaliitto, jotkut näkevät, että jos maakuntaliitto niin myös Keski-Karjala ja Vaara-karjala voi vaikuttaa, • 90 % on sisällöllisesti valmista, aidosti yhteen sovittaa maakuntaohjelma ja KOKO, maakuntaliitto rahoittajana ja yhteistyökumppanina, hapuilevaa yhteistyöhalukkuutta, ei dokumentoitu rooleja • Pohjois-Savon liitto hallinnoijana jo Akossakin • maakuntaliitolla rooli rahoittajana, miten voi olla kaksi roolia, alussa ei maakuntaliitto ollut innostunut, keväällä maakuntaliitto katsoi, että maakuntaohjelma toimii ilman KOKOa • päädytty kolmeen KOKO ohjelmaan, onko yhdistävä sateenvarjo-ohjelma, vai kolmesta ohjelmasta yhteinen maakunnallinen ohjelma, alueet itsenäisiä ja veto alueella itsellään, eri intressejä maakunnan sisällä • eri tyyppiset alueet ja erilaiset ohjelmat, AMOt ja AKOt yhteen

24. 4. ryhmä 1.Minkälainen on maakuntaliittojen rooli teidän alueellanne, mitä eri toimijoiden toivotaan tekevän • Etelä-Savo • Savonlinnan seudulla keskusteltu liiton mahdollisuudesta olla mukana • Mikkelin seudulla keskusteltu onko vastuu Mikkelillä vai seudullisessa kehittämisyhtiöllä, maaseudun ja kaupungin verkostoitumisesta vain keskustelua • hyvä hakemus siten, että esitetään 75 % osuutta rahoitukseen maakunnan suunnasta, ei tiedetä montako ohjelmaa liiton alueelta, todennäköisesti kaksi hakemusta, Mikkelin ja Savonlinnan seudun akojen pohjalta, toimintaryhmä mukaan, Mikkelin kaupunki todennäköinen hakijana KOKOssa, rahoittaja ja yhteistyökumppani, Savonlinnan ja maakuntaliiton välillä keskustelut, etenemässä siihen suuntaan mihin haluttukin • Etelä-Karjalassa vahva kaupunkiseutu ja maaseutu kaukana • jos Lappeenranta hakijana, niin maaseudulta puolikas hallintohenkilö, Ako 3,5 euroa per asukas Etelä-Karjalassa tähän mennessä panostettu • paljon pitää tapahtua ettei haluta suoraa vaikutusta rahoituksesta, Innovatiivisuus ja vaikuttavuus tärkeintä, liiton rooli vähäinen, ei voi olla kahdessa roolissa, vain yksi ohjelma • liiton toive, että yksi hakemus, sairaanhoitopiirin valmistelun kautta yhteistahto, liitto kutsui koolle AKOn ja AMOt, kesällä neuvottelukuntakutsu AMOille, seutujen näkemykset KOKOn sisälle • Itä-Uudenmaan liitto mukana valmisteluissa, Itä-Uudenmaan liitto hallinnoi AKO ja KOKOssa jatkuu, kuntajohtajat johtavat

25. 4. ryhmä 2. Mitkä ovat muiden toimijoiden roolit(erityisesti teidän alueella) - Itä-Uudenmaan liiton alueella toimintaryhmä ja Itä-Uudenmaan kylät ry yhteistyökumppanit, Itä-Uudenmaan alueella yhteydenpito eri toimijoiden kanssa helppoa, ei raskasta hallintoa • Savonlinnan seutu • Innovaatiokeskus Oy ja Teknologiapuiston toimijoina, Savonlinnan Innovaatiokeskus hallinnoi Oskea, mukana Leaderin Piällysmies voimakkaasti, kolmas sektori mahdollisesti, oppilaitokset (matkailu), miten eri toimijat hyväksyvät roolinsa, pitääkö virallisesti toimijat hyväksyä osallistumisensa, esimerkiksi jos konsulttiyritys mukana, ei tarvitse kilpailuttaa, Parikkalaa lähestytään, sitoutuminen 4 vuodeksi KOKO ohjelmaan, aktiivinen toimijoidne näkemys ratkaisee mikä KOKOn sisältö, Savonlinnassa Josekiin verrattuna pienet rahat, 0,12 + 0,12 milj./v • Etelä-Karjala, • annetaanko maksajasuunnitelma 4 vuodeksi? Etelä-Karjalassa Leader ryhmien rooli keskeinen, Kärkileader valmisteluvaiheessa, Lappeenrannan kaupunki hakija, niin Leadereistä mukaan yksi henkilö hallintoon • Pohjois-Karjalassa kehittämisyhtiö toimii ja koordinoi kumppanit ja teettää toimijoilla, Joensuun seudulla ei eri toimijoita mukana kun ei valmistelua aloitettukaan, Vaara-Karjalan leader vähän hämmentynyt mitä voi antaa, kansainvälisten verkostojen kautta mukana • Pohjois-Savo • TE-keskuksen maaseutuosaston rooli? Leader toimintaryhmä hallinnoi toista AMOa

26. 4. Ryhmä Kuka vastaa KOKOn kokoamisesta (erityisesti teidän alueella) • Kuopion kaupunki • Ylä-Savon kehittämisyhtiö • Varkauden kaupunki • Mikkelin kaupunki • Josek Oy Joensuussa • Savonlinnan seudun kuntayhtymä • Itä-Uudenmaan maakuntaliitto • Lappeenrannan kaupunki • 4 vuoden ohjelmaan sitoutuminen? TEM:n linjattomuus ja jäykkyys? Onko Työministeriön kulttuuria? Avarakatseisuutta mukaan, painopistealueet määrittelemään pystytään, mutta nopeaan reagointiin vaikea, AKO ylihallinnointia rahoitukseen nähden, missioissa toivotaan, että ministeriöt löytävät toisensa, mutta kentän toimijoilta edellytetään