Työn mieli - merkitykset ja ajattelumallit ohjaavat toimintaamme

1. Keski-Pohjanmaan lasten ja nuorten hyvinvointifoorumi 18.11.2009 Villa ElbaOppilas-, opiskelijahuollon ja erityisopetuksen strategia Keski-Pohjanmaalla ja ajankohtaista koulun näkökulmastaPeter Johnson sivistysjohtaja, KTKokkola

2. KOKKOLAN 2009 KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN….VARHAISKASVATUKSEN LIITOS SIVISTYSTOIMEEN 2009 2010Kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta +

3. K-P:n oppilashuollon strategia - visio 2015- Hyvinvoiva lapsi ja nuori Keski-Pohjanmaalla. - Oppilas- ja opiskelijahuollon ja erityisopetuksen suunnitelmallisuus, toimintojen pitkäjännitteisyys, riittävät resurssit ja palvelutarjonta.- Oppilas- ja opiskelijahuolto kuuluu kaikille, perheille ja koko kouluyhteisölle. Koko henkilöstön kollektiivinen vastuu opiskelijoista lisääntyy. - Oppilaiden ja opiskelijoiden ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa systemaattisesti ja tehokkaasti ja riittävän pitkäjännitteisesti.- Koulun ja oppilaitoksen toimintakulttuuri tukee oppilaan ja opiskelijan kehitystä ennaltaehkäisevällä, oikea-aikaisella ja varhaisella tuella.

4. Työn mieli - merkitykset ja ajattelumallit ohjaavat toimintaamme Kyse on opettajan toiminnan ja työn merkityksestä, järjestä, mielestä. Työn ”mieli” vaikuttaa siihen, miten sitoudumme työhön ja miten ymmärrämme sen merkityksen suhteessa yksilöihin ja yhteiskuntaan. Opettajan työn mieleen vaikuttaa ratkaisevasti se ajatuksellinen perspektiivi – sanokaamme näköala – , joka meillä on ihmiseen, kulttuuriin ja itse kasvatus- ja opetustyöhön. (Emeritusprofessori J. Aaltola 2005, 19) Merkitys kytkeytyy kiinteästi siihen, minkä arvon annamme työllemme, mitä pidämme työmme keskeisenä tavoitteena ja mitä vaikutuksia uskomme työllämme olevan.

5. Millainen koulu on?Kasvatussosiologinen näkökulma:KoulukulttuuriMikropoliittinen yhteisö

6. KOULUKULTTUURI– ohjaa koulun/kasvatusyhteisön toimintaa? • Ilmenee koulussa yhteisesti jaettuina arvoina, uskomuksina ja toimintatapoina. • Ihmiset ovat asioista tai ilmiöistä ”sitä mieltä, että ne ovat totta tai oikein”. • Kouluilla on keskenään erilaiset kulttuurit - ja siksi yhtenä kehittämisen lähtökohtana tulee olla myös koulun kulttuurianalyysi. • Koulukulttuuri toimii myös linssinä, jonka läpi koulun ulkopuolista maailmaa tarkastellaan. (Fullan 2005, Stoll 2002, Berg 2003)

7. Kouluyhteisön pyrkimys yhteisten asioiden hoitamiseen ja koulun arkisen toiminnan ylläpitämiseen johtaa erilaisiin, sekä avoimiin että kätkettyihin konflikteihin ja kamppailuihin sen jäsenten välillä. Koulu mikropoliittisena yhteisönä Konfliktien taustalla on eri opettajaryhmien ja -kulttuurien tai opettajien ja koulun johdon tai kouluhallinnon toisistaan poikkeavat kokemukset ja näkemykset koulun tehtävästä ja toiminnasta. Kamppailut koskevat niin koulun fyysis-aineellisia kuin aineettomia resursseja: valtaa, arvonantoa, statusta ja erilaisia symboleja… ( Johnson & Salo 2008)

8. Koulun pinnallinen, varautunut yhteistyö Kouluyhteisöissä on paljon pinnallista yhteisöllisyyttä, joka muistuttaa etäisesti rautatieasemaa – tai muurahaispesää. Ihmiset kiiruhtavat omien aikataulujensa ja reittiensä mukaisesti muodostaen puroja ja virtoja ja noudattaen kaunista, hyvin järjestettyä logistista suunnitelmaa. Silloin tällöin syntyy jokin ongelma tai häiriötilanne, joka hoidetaan nopeasti ja tehokkaasti häiritsemättä muuta liikennettä. Jotkut ihmisryhmät viivähtävät hetkisen samassa tilassa, …, mutta kiiruhtavat taas kukin oman suunnitelmansa mukaisesti omille teilleen. Tämä pinnallinen yhteisöllisyys peittää kuitenkin alleen sen, että aidot kohtaamistilanteet ovat enemmänkin poikkeus kuin sääntö ja opettajien yhteistyö luonteeltaan etäisempää ja määrältään vähäisempää kuin mihin pinnallisen yhteisöllisyyden määrä viittaisi. Tarkemmin tarkasteltuna huomataan, että kiire ja tietty varautunut etäisyys leimaavat niitäkin tilanteita, jotka on periaatteessa varattu kohtaamiseen. (Kykyri 2007)

9. Kytkennät koulutyössä – tunteet koulutyössä Opettajan työhön liittyy erilaiset ihmissuhteet oppilaisiin ja kollegoihin, joissa tunteilla on myös merkityksensä. Varsinkin luokanopettajat saavat opetustyössään oppilailta positiivista palautetta, jonka takia tunneside oppilaisiin on palkitsevampi ja läheisempi kuin kollegoihin. (Hargeaves 2000) Opettajat toimivat asiantuntijoina luokkatilanteissa, jolloin sidos asiantuntijatyössä on tiukka kun taas koko koulua koskevien asioiden toimintatasolla heidän vuorovaikutuksensa on vähäistä eli sidos on löyhä. (Vulkko 2001)

10. Kytkennät kasvatustyössä tunteet kasvatustyössä Löyhä sidos moniammatilliseen yhteistyöhön?

11. Oppilashuollon strategiamuutoksen pelikentällä…

12. K-P:n oppilashuollon strategia - visio 2015- Hyvinvoiva lapsi ja nuori Keski-Pohjanmaalla. - Oppilas- ja opiskelijahuollon ja erityisopetuksen suunnitelmallisuus, toimintojen pitkäjännitteisyys, riittävät resurssit ja palvelutarjonta.- Oppilas- ja opiskelijahuolto kuuluu kaikille, perheille ja koko kouluyhteisölle. Koko henkilöstön kollektiivinen vastuu opiskelijoista lisääntyy. - Oppilaiden ja opiskelijoiden ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa systemaattisesti ja tehokkaasti ja riittävän pitkäjännitteisesti.- Koulun ja oppilaitoksen toimintakulttuuri tukee oppilaan ja opiskelijan kehitystä ennaltaehkäisevällä, oikea-aikaisella ja varhaisella tuella.

13. Kokkolan perusopetuksen ja lukioiden lukuvuosisuunnitelmissa (2009-10)Kouluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä kehittävä osuus, johon sisältyvät toimenpiteet, joilla peruskoulut ja lukiot:1 varmistavat oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmien toiminnan pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden2 panostavat koulurauhan edistämiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn3 vahvistavat varhaisen puuttumisen periaatteen noudattamista4 käynnistetään uusia toimintamuotoja tai käytänteitä, joilla kehitetään koulukulttuuria välittävään ja oppilaita osallistavaan suuntaan (Koulutuslautakunta suomenkielinen osasto §63 /16.06.2009)

14. Kokkolan perusopetuksen ja lukioiden lukuvuosisuunnitelmat (2009-10)- Laadittu yhteenveto lukuvuosisuunnitelmista päätöksentekijöille ja kouluille - Toteutunut suunnitelmien tasolla hyvin- Lisännyt näkökulman painoarvoa toiminnassa ja päätöksenteossa- Koulujen yhtenäiset toimintamallit näkyvissä, samoin myös erilaisuus – merkityksen anto

15. Vuorovaikutuksen näkökulmat:Strategia ja sosiaalinen prosessiDialogi kasvatusyhteisön kehittämisen hiivana DIA LOGOS

16. Koulun muutoksen sietämätön hitaus 1. Raha ei tarjoa yksinkertaista ratkaisua koulun muutoksen ongelmiin. 2. Muutos onnistuu parhaiten silloin, kun muutoksen kohteena olevat yksilöt haluavat muutosta ja se on heille merkityksellistä. 3. Koulun kehittäminen edellyttää huomattavaa muutosta yksilöiden keskinäisissä vuorovaikutussuhteissa sekä niihin liittyvissä uskomuksissa, asenteissa, normeissa javaltarakenteissa. Koulun muutos edellyttää rakenteellisten uudistusten lisäksikulttuurin muutosta ja ajattelutapojen muutosta. (Sahlberg 1997, 116.)

17. Koulun muutoksen ymmärtämisen paradoksit Ymmärrämme koulun muutoksen strategisena prosessina, johon kuuluu huolellinen suunnittelu… ja sosiaaliseena prosessina, johon kuuluu toimivien yhteistyösuhteiden ja yhteistyön rakentaminen… Nykyään ymmärrämme koulun muutosta paljon paremmin kuin vuosikymmen sitten… Mutta tästä laajasta tiedon määrästä huolimatta koulun muutospyrkimykset jäävät liian usein pettymyksiksi ja ovat tehottomia. (Hargreaves 1998)

18. Kouluyhteisön hidas kulttuurinen muutos(Johnson 2004;2006) DIALOGI Koulun muutos mahdollisuutena Koulun muutos uhkana Yksityisyys Individualismi Yhteistyön kulttuuri

19. Dialogi on keskustelua, jossa ihmiset rakentavat yhdessä merkitystä, tarkoitusta tai ymmärrystä (logos), eli etsivät mieltä ja tulkintaa elämälleen ja maailmalleen. Logos syntyy välitilassa (dia) – ihmisten kautta, välillä ja läpi – joten se ei ole kenenkään omaa. Logos ei koskaan ole lopullisesti valmis, vaan se virtaa ja liikkuu ihmisten keskustellessa. (Karjalainen ym. 2006) Dialogi ja vertaisuus keskinäisessä vuorovaikutuksessa

20. Ajankohtaista…Perusopetuksen laatukriteerit erityisopetuksen, oppilashuollon ja –ohjauksen näkökulmasta

21. Perusopetuksen laatukriteerit (2009) ovat Työkalu, joka perustuu tieteelliseen tutkimus- ja arviointitietoon sekä voimassa oleviin säädöksiin. Laadun kehittämisen väline, jolla… arvioidaan toiminnan nykytilaa, parannetaan koulutuksen laadun kehittämistä ja oppimisen edellytyksiä, luodaan edellytykset alueelliselle yhteistyölle. 9.6.2014

22. Opetuksen laadun jatkuva kehittäminen: SUUNNITTELE Strategiat Talous- ja toiminta- suunnitelmat KEHITÄ EDELLEEN TOTEUTA Vuosisuunnitelmat ARVIOI 9.6.2014

23. Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehys: Rakenteiden laatu Johtaminen Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Oppimisympäristön turvallisuus Henkilöstö Arviointi Taloudelliset resurssit 9.6.2014

24. Perusopetuksen laatukriteerit –raportti (2009) Perusteluosa: taustatietoa paikalliselle ja alueelliselle kehittämistyölle Laatukortit (10), joista kukin muodostuu kuvausosasta, laadun kriteereistä sekä toimintaa tukevista kysymyksistä: - Kuvaus määrittää kulloisenkin laadun osa-alueen laatua ilmentävät ominaispiirteet eli niitä vastaavat laatutekijät - Laatukriteerit määrittävät kuvaukseen perustuen perusopetuksen laatukriteerit opetuksen järjestäjille ja kouluihin - Toimintaa tukevat kysymykset tukevat laadun kehittämistä auttamalla tunnistamaan kehittämistarpeita sekä onnistumisen alueita 3.Liiteosasisältää kansainvälisen vertailun, yhteenvedon keskeisimmistä laatujärjestelmistä, ja niiden soveltuvuudesta perusopetuksen laadun kehittämistyöhön. 9.6.2014

25. Perusopetuksen laatukriteeritLaatukortti 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Kuvaus Laadukas perusopetus sekä oppimisen ja kasvun tuki ehkäisevät erityisen tuen tarpeen syntymistä. Painopistettä tulee siirtää nykyistä selkeämmin varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan ja vahvistaa samalla oppilaalle annettavan tuen suunnitelmallisuutta. Oppilaan oppimisen ja kasvun tukeen liittyy oleellisesti moniammatillinen yhteistyö. Oppilaalle annettavan tuen muoto määräytyy yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opetus järjestetään yleisopetuksena aina, kun se on mahdollista. Yleisen tuen eri muodot ehkäisevät ja poistavat oppimisen esteitä sekä vähentävät oppilaiden erityisen tuen tarvetta. Tukea tarvitseva oppilas saa ensin tehostettua tukea. Tehostetulla tuella tarkoitetaan eriyttämistä, tukiopetusta, samanaikaisopetuksen eri muotoja, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuoltoa. 9.6.2014

26. Perusopetuksen laatukriteeritLaatukortti 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Kuvaus (2) Nämä ennalta ehkäisevät yleiset tukitoimet vaativat riittävän pieniä opetusryhmiä. Kouluissa tehostetun tuen muodot otetaan käyttöön entistä aktiivisemmin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen tarkoittaa käytännössä myös yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa. Tukitoimien ja yhteistyön pitää lähteä päivähoidosta, jotta lasta autetaan mahdollisimman aikaisin. Yhteistyöhön tarvitaan koulun oppilashuollon lisäksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstöä. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan kasvua ja kehitystä sekä edistetään oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen kulkua. Oppilaanohjaukseen kuuluu opiskelu-taitojen opettaminen, oppimisvaikeuksissa auttaminen sekä ammatinvalinnan ohjaus ja työelämänvalmiuksien kehittäminen. 9.6.2014

27. Perusopetuksen laatukriteeritLaatukortti 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Kuvaus (3) Oppilaanohjauksen keskeiset tehtäväalueet ovat koulun sisällä tehtävä ohjaustyö sekä toiminta eri yhteistyötahojen kanssa. Oppilaanohjauksessa tuetaan oppilaita oppiaineiden opiskelussa ja valinnoissa sekä ehkäistään ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Oppilasta autetaan kehittämään oppimaan oppimisen taitoja, ja häntä tuetaan opintopolun eri vaiheissa. Osa oppilaan tukea on moniammatillinen oppilashuoltotyö. Toimiva yhteistyö muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta. Oppilashuoltoon kuuluvat opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. 9.6.2014

28. Perusopetuksen laatukriteeritLaatukortti 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Kuvaus (4) Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu kaikissa oppimisen tukeen ja kasvuun liittyvissä asioissa. On tärkeää, että pulmat tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä huoltajien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa tulee varata riittävästi aikaa. Oppilaan oppimisen ja kasvun tukea ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisesti säädösten mukaisesti. 9.6.2014

29. Perusopetuksen laatukriteeritLaatukortti 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Laatukriteeri/ Opetuksen järjestäjä Kunnassa on suunnitelmallinen, moniammatillinen tukiverkosto ja resurssit erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Kunnassa on kehitetty joustavia opetusjärjestelyjä, hallintokuntien ja kouluasteiden yhteissuunnittelua sekä tietojen siirtoon liittyviä käytäntöjä. Kouluilla on käytettävissä riittävät henkilöstöresurssit oppilaanohjaukseen ja oppilashuoltoon. Opetus- ja sosiaalitoimi sekä terveydenhuolto ovat sopineet keskinäisestä työn- ja vastuunjaostaan, tietojen vaihdosta sekä oppilashuollon johtamisesta. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen nivelvaiheeseen liittyviä ongelmia on pyritty poistamaan. Palvelut turvataan ensisijaisesti lähipalveluna ja tarvittaessa seudullisena yhteistyönä. 9.6.2014

30. Laatukortti 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Laatukriteeri /Koulu Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussa. Koulussa kehitetään ja käytetään joustavia toimintamuotoja, joilla koulut pystyvät kohtaamaan tukea tarvitsevan oppilaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen on olemassa selkeät, yhdessä sovitut toimintatavat. Oppilashuollosta tiedotetaan kattavasti oppilaille ja heidän huoltajilleen. Koulussa on käytössä yhteisesti sovitut toimintatavat nivel- vaiheisiin. Koulussa käytetään moniammatillisessa yhteistyössä sovittuja varhaisen puuttumisen malleja, ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan. Koulu arvioi, miten ohjaus edistää oppilaan elämänhallintaa ja urasuunnittelua. 9.6.2014

31. Perusopetuksen laatukriteeritLaatukortti 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Laadun kehittämisen kysymyksiä 1. Miten tehostettu ja erityinen tuki oppilaille on järjestetty? 2. Miten kunnassa on järjestetty oppilashuollon riittävä saatavuus ja monipuolisuus? 3. Miten varmistetaan oppilaille riittävä ohjaus ja tuki? 4. Miten varhainen puuttuminen toteutuu? 5. Miten siirtyminen yleis-, erityis- ja sairaalaopetuksen välillä sekä varhaiskasvatuksesta kouluun tapahtuu? 6. Miten varmistetaan siirtyminen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen? http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm19.pdf?lang=fi 9.6.2014

32. Nyt Nasua syrjitään!

33. Kapea-alaisista kehittämisimpulsseista kohti kokonaisvaltaista koulun kestävää kehittymistä… KIITOS!

35. LÄHTEITÄAaltola, J. 2005. Koulun haasteet ja opettajan työn ”mieli”. Teoksessa O. Luukkainen& R. Valli (toim.) Kaksitoista teesiä opettajalle. Keuruu: PS-Kustannus, 19-36.Berg, G. 2003. Att förstå skolan. Lund: Studentlitteratur.Fullan, M. 2005. Leadership and sustainability: System thinkers in action. Thousand Oaks, Ca: Corwin Press.Hargreaves, A. & Fink, D. 2006. Sustainable Leadership. San Francisco: Jossey-Bass Publishers.Johnson, P. & Salo, P. 2008. Koulun kestävän kehityksen edellytyksiä. Teoksessa Johnson, P. &Tanttu, K. Kestäviä ratkaisuja kouluun. Kokemuksia yhtenäisestä perusopetuksesta. Juva: PS-kustannus.Johnson, P. (toim.) 2007. Suuntana yhtenäinen perusopetus. Uutta koulukulttuuria etsimässä. Juva: PS-kustannus.Johnson, P. 2006. RAKENTEISSA KIINNI? Perusopetuksen yhtenäistämisprosessi kunnan kouluorganisaation muutoshaasteena. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Chydenius instituutti  Kokkolan yliopistokeskus. Karjalainen, M, Heikkinen, H.L.T., Huttunen, R. & Saarnivaara M.2006. Dialogi ja vertaisuus mentoroinnissa. Aikuiskasvatus 2/2006. Kykyri, V-L. 2007. Yksilösuorituksista kohti yhteispeliä. Teoksessa P. Johnson (toim.) Suuntana yhtenäinen perusopetus. Uutta koulukulttuuria etsimässä.Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus.Sahlberg, P. 1997. Opettajana koulun muutoksessa. WSOY.Sahlberg, P. 2007. Education policies for raising student learning: the Finnish approach. Journal of Education Policy. Taylor & Francis 22, 147–171.Opetusministeriö.2009. Perusopetuksen laatukriteerit.(www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm19.pdf?lang=fi)