Apurahatutkijan epävarma elämä

1. Apurahatutkijan epävarma elämä Antti Tanskanen (Helsingin yliopisto) Kuka kuuntelee köyhää taiteilijaa ja tutkijaa? Helsinki 22.9.2010

2. Tausta • Tutkimushanke (Sukupolvien ketju) • Apurahatutkija (Kordelinin säätiö, Helsingin yliopiston tiedesäätiö, Kulttuurirahasto) • Tohtorikoulutettava (Sosiaalipolitiikan tutkijakoulu) • Toistaiseksi ollut poikkeuksellisen hyvä tilanne rahoituksen suhteen

3. Työelämän muutos • Väitöskirja: Epätyypillinen työ • Epävarmuuden kokemus keskeisimpiä muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana • Onko pelko työn menettämisestä aiheellinen? • Työ muuttunut epävarmemmaksi, mutta ei ehkä siinä suhteessa kuin kokemus siitä • Pätkätutkijan työ todellisuudessakin hyvin epävarmaa

4. Tutkijan työn epäkohdat • 1) Rahoituksen saamisen epävarmuus • Koskaan ei voi tietää miten hakemukselle käy • 2) Rahoituskausien lyhyys • Kukaan ei tee väitöstutkimusta puolessa vuodessa

5. Tutkimuksen rahoitus • Tiedepoliittiset kiistat • Professorien väliset kiistat • Säätiöillä täysi oikeus päättää ketä rahoittaa • Säätiöt myös ilmoittavat tämän avoimesti • Lisäksi säätiöt ilmoittavat, että päätöksiä ei perustella

6. Tutkijakoulut • Opetusministeriön rahoitus • Opetusministeriö ja Suomen akatemia • Tutkijakoulut rahoitetaan verovaroin • Tutkijakoulupaikkojen jakamiselle on myös tehty säännöt (joita ei tosin ole pakko noudattaa eikä kukaan valvo niiden noudattamista!)

7. Tutkijakoulujen valinnat • OM: ”tutkijakoulupaikat julistetaan avoimeen hakuun ja jaetaan pätevyyden perusteella” • SA: ”tutkijakouluun on avoin opiskelijahaku sekä läpinäkyvä ja objektiivinen opiskelijavalintaprosessi” • SA: ”tutkijakouluun hyväksytään tohtorikoulutettavia vain yksillä kriteereillä” (jotka tulee kertoa ennen hakua)

8. Tutkijakoulupaikkojen jakaminen käytännössä • Tutkijakoulupaikat jaetaan ”sulle mulle” –menetelmällä • Hallintolaki: päätöksen perusteluja ei pidä esittää silloin, jos ”päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin”

9. Tutkijakoulu vs. apurahalla työskentely • Tutkijakoululaisilla rahoitusta esim. konferenssimatkoihin • Tutkijakouluissa myös opetusta, joka ei välttämättä koske apurahalla työskenteleviä • Laitoksilla heikommassa asemassa työsuhteisiin verrattuna (työpisteet) • Tieteentekijöiden liitto tukee työsuhteisten liikuntaa (-50 %), mutta ei apurahatutkijoiden

10. Apurahan saajan vakuutus • Apurahatutkijat ovat ongelmallinen ryhmä, sillä he eivät ole yrittäjiä eivätkä työskentele työsuhteessa • Vuoden 2009 alussa pääsivät lakisääteisten eläke- ja tapaturmavakuutusten piiriin • Vakuutus hoidetaan Maatalousyrittäjien eläkekassan kautta (MYEL) • Apurahansaajiin sovelletaan maatalousyrittäjien eläkelakia

11. Apurahan saajan vakuutus • Vakuutuksen joustamattomuus ja tutkijan työn joustavuus • Vakuutusmaksut pitää maksaa heti • Niitä ei voi maksaa silloin kun nostaa apurahan • Maksut 10–22 prosenttia apurahan määrästä • Maksaminen voi olla mahdotonta

12. Apurahan saajan vakuutus (jatkuu) • Epäselvää saako tutkija maksamiaan vakuutusmaksuja takaisin (MYEL) • Työtapaturmavakuutus on voimassa silloin kun vakuutusmaksut maksetaan, mutta ei välttämättä silloin kun apurahalla työskennellään

13. Apurahan saajan vakuutus (jatkuu) • Vakuutuksen maksamisen voi keskeyttää sairauden, kuntoutuksen, lapsen syntymän, alle kolmevuotiaan lapsen hoidon, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen tai näihin verrattavan syyn vuoksi • Myös palkkatyön pitäisi olla pätevä syy vakuutuksen keskeyttämiseen

14. Yhteystiedot Sähköposti: antti.tanskanen@helsinki.fi Kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/aotanska/