Itä-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous

1. Itä-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous 23.-24.5.2012, Mikkeli Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä

2. Esityksen sisältö • Maksatusten edistymisvertailu jäsenmaittain • Rakennerahasto-ohjelmien edistymistilanne • Vuosittaiset myöntövaltuudet • Indikaattoritulokset 31.12.2011 • Lissabonin strategia, Itämeristrategia • Uudet kustannusmallit • Komission johtopäätöksiä EAKR-vuosikokouksesta 23.-24.11.2011 • Johtopäätökset ja loppukauden haasteet

3. EAKR/ESR-välimaksut/rahoituskehys 1.4.2012

4. Maksatusasteiden kehitys rakennerahasto-ohjelmissa 2007- 3/2012(julk. rahoitus yht.)

5. Rakennerahasto-ohjelmien edistymistilanne 7.5.2012

6. Ohjelmien edistymistilanne toimintalinjoittain 7.5.2012

7. Kunta+ muun julkisen rahoituksen kertymä • Valtion vastinrahan leikkaukset • 2012 ja 2013: 30M€ + 30M€ = 60M€ • Pitäisi pystyä korvaamaan kunta+muulla julkisella rahoituksella • ei toteudu ESR-ohjelmassa, vaikeuksia myös L-S ja mahdollisesti myös E-S EAKR-ohjelmissa • EAKR: ongelma koskee ainoastaan TL1:tä, ESR:ssä kaikkia toimintalinjoja • kehysmuutokset? • EU-osarahoitussuhteen kasvattaminen (mahdollista ESR, ES ja LS EAKR)? • julkisen kokonaisrahoituksen toteutuminen vajaana => EU-rahoitus-osuuden menetys • Esim. 1 % alitoteuma ESR:n julkisessa rahoituksessa = 14 M€, jolloin ”menetettävä” ESR-osuus olisi n. 6 M€

8. Myöntövaltuudet ja sidonnat/maksatukset vuosittain 2007-2012; rakennerahastot yhteensä

9. Ohjelmien indikaattoritietoja 31.12.2011

10. Horisontaaliset indikaattorit 31.12.2011

11. Lissabonin strategian toteutuminen ESR: 96 % (muu paitsi tekninen tuki)

12. Itämeristrategian toteutuminen(tilanne 31.12.2011)

13. Uutta itämeristrategiassa 2012 • Komission tiedonanto 23.3.2012: Neljä prioriteettia korvataan kolmella tavoitteella, joilla kullakin omat seurantaindikaattorit • Itämerestä ympäristöä säästävä alue         • Itämerestä vaurauden alue     1. Meren pelastaminen • Itämerestä vetovoimainen 2. Alueen yhdistäminen • hyvien yhteyksien alue     3. Hyvinvoinnin lisääminen • Itämerestä turvallinen alue • Itämeristrategian graafinen ilme ja logo sekä omat www-sivut http://www.balticsea-region-strategy.eu/esiteltiin maaliskuussa 2012 (InteractPoint Turku) • Itämeristrategian vuosifoorumi Kööpenhaminassa 18.-19. kesäkuuta

14. Uusien kustannusmallien käyttöönotto Hankkeet kustannusmalleittain 14.5.2012 Flat rate käyttöön 1.6.2011 Lump sum käyttöön 1.1.2012

15. Jäljellä olevat varat tulisi saada sidotuiksi vuoden 2012 aikana Tulisi kehittää uusia indikaattoreita vielä kuluvan kauden aikana => EAKR-arvioitsijan tehtävänä on esittää ehdotuksia syksyn aikana Uusien työpaikkojen määritelmää ja raportointia tulisi tarkentaa Horisontaalisten tavoitteiden toteutumista tuettava aktiivisemmin => TEM/Valtava-hankkeen tasa-arvo-opas jaettu viranomaisille keväällä 2012, tasa-arvonäkökulma arvioinnissa -seminaari järjestettiin tammikuussa viranomaisille ja eurooppalaisille toimijoille, tulossa kestävän kehityksen seminaari rr-viranomaisille 29.8.2012 Muistettava liikenne- ja ympäristöinfrastruktuurihankkeiden rajoitteet Itämeristrategialle saatava kansallinen poliittinen tuki ja viranomaisten sitoutuminen Komission johtopäätöksiä EAKR-vuosikokouksesta 23.-24.11.2011 (kirje 9.2.2012)

16. Komission johtopäätöksiä EAKR-vuosikokouksesta 23.-24.11.2011 (kirje 9.2.2012) Pääomasijoitustoiminnasta tiedotettava riittävästi (esim. esittelemällä menestystarinoita) => tilannekatsaus seurantakomiteoille, toimintaa esitelty mm. MYReille ja sihteeristöille Varojen ennakko-allokointi alueille vaikeuttaa ohjelmien optimaalista toteutusta; ylimaakunnallisten hankkeiden syntymistä ja hankkeiden välistä kilpailua Nykyistä innovaatiojärjestelmää tulisi uudistaa, yritysyhteyksiä, ylialueellista yhteistyötä ja tulosten kaupallistamista tulisi kehittää => nykyisen osaamiskeskusohjelman seuraajaksi valmistellaan uutta innovaatiopoliittista ohjelmaa kaudelle 2014-2020; työryhmän esitys valmistuu syksyn aikana Yritystukijärjestelmän kriittinen tarkastelu (deadweight, tukien keskittyminen) – uusien rahoitusvälineiden käyttöä lisättävä alueelliset erot huomioiden esim. markkinatutkimuksen avulla

17. Komission johtopäätöksiä EAKR-vuosikokouksesta 23.-24.11.2011 (kirje 9.2.2012) Suomen toimeenpanojärjestelmä on varsin raskas (välittäviä toimielimiä 43, rakennerahastotehtävissä työskenteleviä 780 htv) => aluehallintouudistus, htv-vähennykset 2012, alhaiset virheprosentit nykyiselläkin järjestelmällä Tulevan kauden valmistelussa kiinnitettävä erityistä huomiota ennakko-ehdollisuuksiin ja suoritusvaraukseen, myös seurantajärjestelmän osalta Asetusesityksistä huomioitava ja analysoitava myös mm. yksinkertaiset kustannusmallit, yhdennetyt toimintasuunnitelmat, kaupunkien kehittäminen ja paikallinen kehittäminen Tietojärjestelmän kattavuutta tulee edelleen parantaa siten että kaikki hakemukset voidaan jättää sähköisesti. Järjestelmän tulisi kattaa myös valtiontukirekisteri.

18. Johtopäätökset ja loppukauden haasteet • Vaikka kv. vertailussa Suomen asema on hyvä, ollaan silti jäljessä viime kauden maksatustilanteesta => maksatuksia edelleen vauhditettava (mm. Flat raten ja Lump sumin avulla) • Ennakkobudjetointia ei ole pystytty hyödyntämään => ohjelmarahoitusta on edelleen runsaasti käytettävissä, lisäksi II LTAE:ssa tulossa 78 miljoonaa euroa uudelleen budjetoituja (jo purkautuneet + ennustetut) • Valtion vastinrahaleikkaukset pyrittävä kompensoimaan kunta- ja muulla julkisella rahoituksella, jonka kertymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota • Ohjelmia suljettaessa ei TL-joustoja => varauduttava ohjelmanmuutoksiin • Virheprosentit alhaisia => painotettava tehokkuus- ja riskinäkökulmaa • Hankevalinnoissa ja –päätöksissä kiinnitettävä huomiota ohjelmanmukaisuuteen ja sisältöön (Lissabonin strategia, Itämeristrategia, EU2020) • Vähenevien htv-resurssien entistä tehokkaampi hyödyntäminen • Uusia avauksia ja kehittämistyön aktivointia tarvitaan • Valmistauduttaessa tulevaan ohjelmakauteen ei saa unohtaa nykyisen ohjelmakauden hallittua loppuunsaattamista!