Suomen Akatemia 2012: tiede kasvuun

1. Suomen Akatemia 2012: tiede kasvuun Suomen Akatemia 2012: Tutkimus ei tunne rajoja Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia Rahoitus Rahoituksen haku ja hakemusten käsittely Rahoituspäätökset

2. Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa

3. T&k-toiminta Suomessa Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa • T&k-tehtävissä työskentelee noin 80 000 henkilöä • Suhteellisesti enemmän kuin missään muussa maassa • Noin 21 henkilöä tuhatta työllistä kohden • T&k-rahoitus 7,2 mrd euroa vuonna 2011 • Yritysten osuus 69 % • Valtion t&k-rahoitus 2,0 miljardia euroa vuonna 2012 • Laskua edellisvuodesta 55 milj. euroa • T&k-panostus 3,73 % BKT:sta vuonna 2011 • Julkisen t&k-rahoituksen osuus BKT:sta 1,0 % • 16 yliopistoa ja 27 ammattikorkeakoulua • Yliopistoista valmistuu yli 1 600 tohtoria vuodessa

4. T&k-menot Suomessa 1991 - 2011 Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain Suomessa 1991–2011 Yhteensä 7,2 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus, 2012

5. Valtion tutkimusmenot 2012 Valtion tutkimusmenot 2012 Yhteensä 2,065 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus 2012

6. T&k-panostus eräissä OECD-maissa Tutkimus- ja kehittämispanostus eräissä OECD-maissa sekä Kiinassa ja Venäjällä (t&k-menojen osuus bkt:stä) Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators, 23.2.2012 Tilastokeskus, 2012

7. Suomalaisten tutkijoiden kansainväliset julkaisut vuosina 1991–2011 Suomalaisten tutkijoiden kansainväliset tieteelliset artikkelit vuosina 1991–2011 Lähde: Thomson Reuters, Web of science -tietokannat, 23. 02. 2012: SCI, SSCI, A&HCI

8. Suomen Akatemia Suomen Akatemia • Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä: • Myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijakoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen; 327 milj. euroa vuonna 2012 • Toteuttaa kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä • Toimii asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä • Suorittaa muita tiedepoliittisia asiantuntijatehtäviä • Neljä tieteellistä toimikuntaa, joiden toiminta kattaa kaikki tieteenalat • Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin 5 000 henkilöä • Akatemiassa työskentelee noin 150 henkilöä

9. Suomen Akatemian visio ja tavoitteet Suomen Akatemian visio ja tavoitteet Visio: • Tieteellisen tutkimuksen tärkein rahoittaja • Keskeinen ja aktiivinen toimija kansallisessa tiede- ja innovaatiojärjestelmässä • Vahva vaikuttaja kansainvälisessä tiede- politiikassa Strategiset tavoitteet: • Tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun vahvistaminen • Tieteellisen tutkimuksen aseman vahvistaminen kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä • Suomen tieteen kansainvälisen aseman ja vaikuttavuuden vahvistaminen

10. Akatemian strategia Suomen Akatemian strategia Tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun vahvistamiseksi Akatemia edistää • kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta sekä vetovoimaisten tutkimusympäristöjen luomista • tieteellisten läpimurtojen syntymistä • uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta Tieteellisen tutkimuksen aseman vahvistamiseksi Akatemia edistää • korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen osuutta innovaatioihin tähtäävässä kehitystyössä • rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä • hyvinvointia, sivistystä ja kulttuuria sekä taloudellista kilpailukykyä Suomen tieteen kansainvälisen aseman ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi Akatemia korostaa • tieteellisen tutkimuksen roolia ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisijana • eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamista tutkimuksen vahvuusalueilla • suomalaisille tutkijoille kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia

11. Tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntemus Suomen Akatemia tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana • Tiedepoliittiset linjaukset ja kannanotot sekä tiedepoliittinen keskustelu • Hakemusten arviointi • Tutkimuksen arviointi • Tutkimusohjelmien arviointi • Tieteen, tutkimuksen ja tieteenalojen arviointi • Tieteen ja tutkimuksen ennakointi sekä vaikuttavuuden analysointi • Tiedeindikaattorit • Eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen tiedepolitiikkaan vaikuttaminen

12. Tieteen ja tutkimuksen arviointi ja ennakointi (1) Tieteen ja tutkimuksen arviointi ja ennakointi (1) Suomen tieteen tilan ja tason arviointi • Kolmen vuoden välein, seuraava valmistuu lokakuussa 2012 • Tieteen tilan arviointiprosessi mahdollistaa eri tieteenalojen laadun pitkäjänteisen seurannan ja antaa pohjaa tiedepoliittiselle päätöksenteolle • Suomen tutkimusjärjestelmän vaikuttavuus indikaattoreita hyödyntäen • Tieteenaloittain suomalaisen tutkimuksen vahvuudet ja parantamisalueet sekä kehittämisehdotukset • Temaattinen tarkastelu Suomen tieteen tilasta valituilla ihmiskunnan ja yhteiskunnan suurten haasteiden tutkimusaloilla Vaikuttavuusarvioinnin ja indikaattoreiden kehittäminen • Suomen Akatemia ja Tekes jatkavat kehitystyötä vuonna 2011 julkaistun raportin pohjalta • Raportti kuvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikutusten keskeiset ilmiöt ja indikaattorit (VINDI-hanke)

13. Tieteen ja tutkimuksen arviointi ja ennakointi (2) Tieteen ja tutkimuksen arviointi ja ennakointi (2) • Tieteenala- ja tutkimusala-arvioinnit • • Kansainvälinen paneeli arvioi alan tutkimuksen asemaa ja laatua • • Vuosittain muutama arviointi tieteellisten toimikuntien valitsemilta aloilta • Tutkimusohjelma-arvioinnit • Vuosittain päättyneiden ohjelmien arviointeja • Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) arviointi • • Valmistuu vuoden 2012 lopussa • Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi • •Okm:n toteuttama arviointi valmistuu vuonna 2013 • Tulevaisuusselonteko ”Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi” • • Laaditaan valtioneuvoston kanslian johdolla, eduskunnalle syksyllä 2013 • •Kansallinen ennakointiprosessi; vastuutaho Vnk, muut osapuolet • Suomen Akatemia, Sitra, Tekes ja Tem, valmis alkuvuonna 2013 • •Kansainvälinen vertailu; Akatemian osarahoitus, valmis alkuvuonna 2014

14. Organisaatio (suppea) Organisaatio

15. Organisaatio (laaja) Organisaatio

16. Akatemian tutkimusrahoitus Akatemian tutkimusrahoitus • Avoin kilpailu, määräaikainen rahoitus • Rahoituspäätöksiä tehdään noin 327 miljoonalla eurolla vuonna 2012 • Hakemuksia noin 3 400 kpl vuonna 2011; arvoltaan 1,5 mrd euroa • Hakemusten määrästä laskettu hyväksymisprosentti alle 20 % • Rahoitus suunnataan parhaille tutkijoille ja lupaavimmille nuorille tutkijoille korkeatasoisen tutkimuksen toteuttamiseen • Rahoituspäätökset perustuvat • Akatemian hallituksen tutkimuspoliittisiin linjauksiin • Tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirjaan • Tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteelliseen vertaisarviointiin: puolueeton ja asiantunteva arviointi • Avoimeen ja läpinäkyvään päätöksentekoon: kriteerit, prosessit ja päätökset julkisia • Hakijoiden tasa-arvoiseen kohteluun

17. Haut tutkijan uran eri vaiheissa Haut tutkijan uran eri vaiheissa •Akatemiaprofessori• Laaja-alaisia ja kaikkein vaativimpia tutkimus- ja opetustehtäviä • Alansa tieteellinen ja akateeminen johtaja • Akatemiaprofessori myötävaikuttaa tutkimuksen edistymiseen omalla tieteenalallaan • Professuuri täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan •Akatemiatutkija • Itsenäisiä, akateemiseen johtajuuteen kykeneviä tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaisia • Akatemiatutkijalta edellytetään menestyksekästä ja korkeatasoista tieteellistä työskentelyä • Tehtävä täytetään viideksi vuodeksi •Tutkijatohtori • Kelpoisuusvaatimuksena on äskettäin suoritettu tohtorintutkinto • Rahoitus on kolmivuotinen

18. Akatemian rahoitusmuodot Akatemian rahoitusmuodot

19. Akatemiahankkeet Akatemiahankkeet • Akatemian suurin ja keskeisin rahoitusmuoto • Edistävät tutkimuksen laatua, monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä tarjoamalla mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön • Rahoitusta saavat korkeatasoiset tutkijat ja tutkimusryhmät • Ensisijaisesti ryhmät, jotka koostuvat jo väitelleistä tutkijoista • Palkkoihin • Tarvikkeiden ja tutkimusvälineiden hankintaan • Matkakuluihin • Kansainväliseen yhteistyöhön

20. Tutkimusohjelmat Tutkimusohjelmat • Aiheeltaan tai ongelmanasettelultaan rajattuja, määräaikaisia ja johdettuja tutkimushankkeiden kokonaisuuksia • Tuovat lisäarvoa hankekohtaiseen erillisrahoitukseen verrattuna • Omaavat useita tiedepoliittisia tavoitteita • Tieteen tai yhteiskunnan kannalta tärkeän alan tutkimuksen tieteellisen tason nostaminen • Tutkimus- tai tieteenalan kehittäminen • Hajallaan olevan tutkimuskapasiteetin kokoaminen • Monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen • Yhteistyö tutkijoiden, rahoittajien ja tutkimustulosten hyödyntäjien välillä • Edistävät kansainvälistä yhteistyötä • Ohjelmien kansainvälinen verkottaminen • Yhteisrahoitteiset kansainväliset ohjelmat

21. Käynnissä olevat tutkimusohjelmat Käynnissä olevat tutkimusohjelmat • • Asumisen tulevaisuus, ASU (2011–2015) • • Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät, FOTONIIKKA (2010–2013) • • Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta, FICCA (2011–2014) • •Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä, MOTIVE (2009–2012) • • Kansanterveyden haasteet, SALVE (2009–2012) • • Kestävä energia, SusEn (2008–2012) *) • • Kestävä tuotanto ja tuotteet, KETJU (2006–2013) *) • • Laskennalliset tieteet, LASTU (2010–2015) • • Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys, SKIDI-KIDS (2010–2014) • • Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys, ELVIRA (2006–2014) * • *) kansainvälinen rahoitusyhteistyö jatkuu • Haettavana olevat ohjelmat: • Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta • Ihmisen mieli • Ohjelmoitavat materiaalit • • Synteettinen biologia

22. Tutkimuksen huippuyksiköt Tutkimuksen huippuyksiköt Tavoitteet • Tutkimuksen laatutason nostaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen • Näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen • Huippututkimuksen integrointi osaksi tutkimus-, koulutus- ja teknologiapolitiikkaa • Korkeatasoiset, luovat ja tehokkaat tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristöt Edellytykset • Koostuu yhdestä tai useasta korkeatasoisesta tutkimusryhmästä • On alansa kansainvälisessä kärjessä tai lähellä sitä • Omaa selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät ja yhteisen johdon Huippuyksikköohjelmat vuodesta 2000 alkaen • 2000–2005 (26 huippuyksikköä) • 2002–2007 (16 yksikköä) • 2006–2011 (23 yksikköä) • 2008–2013 (18 yksikköä) • 2012–2017 (15 yksikköä) • 2014–2019 haussa Pohjoismaisia huippuyksiköitä on kaksi

23. 2008 - 2013 Tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2008–2013

24. 2012 - 2017 Tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2012–2017

25. Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Biotieteet ja ympäristö Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Biotieteet ja ympäristö

26. Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Kulttuuri ja yhteisk. Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Kulttuuri ja yhteiskunta

27. Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Luonnont. ja tekn. 1 Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Luonnontieteet ja tekniikka

28. Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Terveys Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Terveys

29. Kansainvälistyminen ja tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen Kansainvälistyminen ja tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen Tuetaan kaikissa rahoitusmuodoissa, kuten • Akatemiahankkeet • Tutkimusohjelmat ja huippuyksikköohjelmat: ohjelmien yhteishaut ja verkottuminen • Finland Distinguished Professor -ohjelma • Akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit • Apurahat tutkijankoulutukseen EUI:ssa sekä tutkijatohtori EUI:ssa • ERA-NET-haut • Tutkijoiden liikkuvuus ja muu kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva yhteistoiminta • Kansainväliset yhteishankehaut ulkomaisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa

30. Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat • Akatemiaprofessori (40 henkilöä) • Huippututkija, joka vaikuttaa tutkimuksen edistymiseen oman tutkimusalansa piirissä • Toteuttaa tutkimussuunnitelmaansa ja johtaa tutkimusryhmäänsä • Ohjaa nuoria tutkijoita sekä antaa tutkimustyöhön liittyvää opetusta • Enintään viideksi vuodeksi kerrallaan • Akatemiatutkija (296 henkilöä) • Määräaikainen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin • Tohtori, joka tutkinnon jälkeen on harjoittanut menestyksekästä tieteellistä työtä ja julkaisutoimintaa • Suunnitelman mukaista itsenäistä tieteellistä työskentelyä • Oman tutkimusalan opetusta ja opinnäytetyön ohjausta • Enintään viideksi vuodeksi

31. Tutkijatohtori Tutkijatohtori • Tutkija, joka on äskettäin väitellyt ja pätevöityy ammattitutkijaksi • Enintään 4 vuotta tohtoriksi tulemisesta • Toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaa, ohjaa opinnäytetöitä ja opettaa • Rahoitukseen sisältyy hakijan palkkaus- ja tutkimuskuluja • Kolmivuotinen kausi

32. FiDiPro Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) • Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai ulkosuomalaisten huippututkijoiden työskentelyyn Suomessa • Tavoitteet: • Vahvistaa Suomen tieteellistä ja teknologista osaamista • Kansainvälistää suomalaista tutkimusjärjestelmää • Tuottaa lisäarvoa kansalliselle innovaatiojärjestelmälle • Tukea yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuksellista profiloitumista • Tieteellisesti, teknologisesti ja teollisesti merkittäville aloille • Hakijana suomalainen yliopisto tai tutkimuslaitos • Rahoitus myönnetään kilpailuun perustuen ja määräajaksi • Akatemia on rahoittanut 35 vierailevaa FiDiPro-professoria ja Tekes 40 professoria sekä 12 FiDiPro-tutkijaa

33. Infrastruktuurit Infrastruktuurit • Tutkimusinfrastruktuurit • Tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa • Tukee organisoitunutta tutkimustyötä • Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja päivitetty tiekartta (ESFRI), julkaistu 2010 • Kansallinen tiekartta 2009, päivitys 2013 • Rahoitus • Noin 28 miljoonaa euroa vuosina 2010–2011 FIRI-hakuun sekä Integrated Carbon Observer System, ICOS ja biotieteiden hankekokonaisuudelle (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR) • 6,45 miljoonaa euroa vuonna 2012 kansallisen tiekartan mukaisiin tutkimusinfrastruktuureihin: Integrated Carbon Observation System, ICOS sekä biotieteiden hankekokonaisuudelle (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR)

34. Strategisen huippuosaamisen keskittymät Strategisen huippuosaamisen keskittymät • •Akatemia osallistuu SHOKien ja niiden aihealueiden tutkimuksen tukemiseen rahoittamalla niissä toteutettavaa korkeatasoista tutkimusta kaikilla rahoitusmuodoillaan • •Vuonna 2011 Akatemia ja sen toimikunnat rahoittivat SHOKeihin liittyviä ja SHOKien alalle kuuluvia hankkeita noin 24,3 miljoonalla eurolla • •Lisäksi erillisessä suunnatussa SHOK-haussa rahoitettiin 2011 hankkeita yhteensä 7,2 milj. eurolla; haun teemat olivat tietovarannot ja yksilölähtöinen terveyden ja hyvinvoinnin hallinta. • •Vuoden 2012 erillisen suunnatun SHOK-haun teemat ovat uudenlaiset ohjausmenetelmät ja  käyttöliittymät sekä metsäbiomassan innovatiiviseen käyttöön perustuvan biotalouden uudet kemikaalit, materiaalit ja tuotantoteknologiat • •Teemat ulottuvat kaikkien toimikuntien tieteenaloille • •Keskittymien kehittämisessä, rahoituksessa ja toiminnan seurannassa Akatemia toimii yhteistyössä Tekesin kanssa

35. Arviointitoiminta Arviointitoiminta

36. Hakemusten käsittelyprosessi Rahoitushakemusten arviointi- ja päätösprosessi

37. Arviointiperusteet Hakemusten arviointiperusteet • Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus • Hakijan / tutkimusryhmän pätevyys • Tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus • Tutkimusympäristön laatu ja sen vahvistaminen • Tutkimuksen kansainväliset ja kansalliset yhteistyösuhteet sekä tutkijoiden liikkuvuus • Tutkimushankkeen merkitys ammattimaisen tutkijanuran edistämiselle ja tutkijankoulutukselle • Muut Akatemian hyväksymät tutkimuspoliittiset tavoitteet

38. Rahoituspäätöksiin vaikuttavavia tekijöitä Rahoituspäätöksiin vaikuttavia tutkimuspoliittisia ja muita tekijöitä • Tieteellinen laatu • Akatemian tutkimuspoliittiset tavoitteet • Tutkimuksen kansainvälistäminen • Tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen • Laajempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttaminen • Nuorten ja naisten tutkijanuran edistäminen • Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa • Strategisen huippuosaamisen keskittymiä palvelevan tutkimuksen edistäminen • Rahoitusmuotokohtaiset tavoitteet • Tutkimusohjelmien erityistavoitteet • Huippuyksiköiden tukeminen • Muita tekijöitä • Akatemialta tai muualta saatu tutkimusrahoitus • Hakijan kyky hallita tutkimusvaroja • Hyvä tieteellinen käytäntö (ml. eettiset kysymykset) ja aineettomat oikeudet

39. Rahoituspäätökset 1995–2011 Suomen Akatemian rahoituspäätökset vuosina 1995–2011

40. Toimikunnittain 1995–2011 Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 1995–2011

41. Päätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 2011 Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 2011

42. Tutkimusrahoitus Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätökset 2011 Yhteensä 341 milj. euroa

43. Suorituspaikoittain 2011 Suomen Akatemian rahoituspäätökset suorituspaikoittain 2011 Yhteensä 341 milj. euroa

44. Yliopistoittain 2011 Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistoittain 2011

45. Myönteisten päätösten osuus Myönteisten päätösten osuus (esimerkkinä yleinen tutkimusmäärärahahaku 2000–2011, %)

46. Lisätietoja Suomen Akatemia toimii tieteen parhaaksi Lisätietoja: •www.aka.fi: Akatemiasta •www.research.fi: tiedepolitiikasta •www.apropos.fi: tieteestä ja tutkimuksesta •www.tietysti.fi: tieteestä kansantajuisesti •www.euraxess.fi: tutkijoiden liikkuvuudesta • Twitter, FB, Youtube, Slideshare KIITOS!