EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Helsinki, joulukuu 2010 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti TEM

1. EAKR-seurantakomiteoiden kokouksetHelsinki, joulukuu 2010AluekehitysjohtajaJussi Yli-LahtiTEM

2. EAKR-maksatusasteet jäsenmaittain(Komission 3.11.2010 mennessä maksamat osuudet suhteessa ohjelmakauden kehykseen)

3. ESR-maksatusasteet jäsenmaittain(Komission 3.11.2010 mennessä maksamat osuudet suhteessa ohjelmakauden kehykseen)

4. Financial Timesin artikkelisarja etsii vastauksia kahteen kysymykseen: Mihin rakennerahastovaroja käytetään? Saavuttaako koheesiopolitiikka sille asetetut tavoitteet? Neljän päivän juttusarjassa käsitellään laajasti mm. rakennerahastovarojen hallinnointiin ja valvontaan liittyviä kysymyksiä. Lisää tietoa: www.ft.com/eu-funds

5. FINANCIAL TIMES’IN KRIITTINEN KIRJOITUSSARJA KOHEESIOPOLITIIKASTA • EU:n 347 Mrd € rakennerahastovaroista maksettu vasta 10%, vaikka kausi on jo puolivälissä • Maksut pysähtyneet, koska talouskriisin koettelemat hallitukset eivät löydä vastinrahaa • Aiemmilla kausilla maksettu väärin perustein 8.4 Mrd €, joista 75% saatu perittyä takaisin • Järjestäytynyt rikollisuus hyötyy rr-varoista • Ongelmia hallinnossa: kokonaiskuvan hahmottaminen lähes mahdotonta, myös monikansalliset yritykset hyötyneet varoista, varoja käytetty myös työn siirtämiseen halpatyövoiman maihin

6. Artikkelin mukaan • EU:n rakennerahasto-ohjelma on niin byrokraattinen, että veronmaksajat eivät pysty jäljittämään, mihin varat on käytetty • Keskitetty ja heikko valvonta: rangaistukset väärinkäytöksistä harvinaisia ja lieviä • Koheesiopolitiikka ei täytä alkuperäistä tehtäväänsä muuttaa unionin köyhemmät alueet vauraammiksi • Ristiriitainen tilanne: komissio haluaa, että rakennerahastovaroja käytetään ja hallitukset tekevät leikkauksia

7. Aluekomissaari J. Hahnin vastauksia • Rakennerahastovaroja hyödynnetään aktiivisesti joka päivä, ja ne ovat useilla alueilla tärkein rahoitusmuoto • Koheesiopolitiikasta hyötyvät niin köyhimmät kuin varakkaammatkin alueet • Uuden kauden varojen hitaalle käyttöönotolle on syynsä • Petosten ja väärinkäytösten osuus hyvin pientä • Tulevan politiikan suunnittelu käynnissä: tehokkuus keskiössä

8. Ohjelmien edistymistilanne 23.11.2010

9. Maksatusten edistyminen rr-ohjelmissa

10. Syntyneet uudet työpaikat EAKR-ohjelmissa

11. Myöntövaltuudet vs. sidonnat; rakennerahastot yhteensä

12. Flat rate eli prosenttimääräisinä ilmoitettavat välilliset kustannukset • Suomen esitys toimitettiin komissioon 23.11., komission vastaus todennäköisesti tammikuussa • esityksen mukaan EAKR:n flat rate 20 %, ESR:n 18 % • lasketaan hankkeen palkkakustannuksista • ”perälauta” 35 % • käyttöön alkuvuonna 2011 heti komission hyväksyttyä Suomen esityksen • yritystukihankkeille oma flat rate myöhemmin keväällä • koskee vain uusia hakemuksia ja rahoituspäätöksiä • suuralueittainen koulutuskierros rahoittajille siirretty alkuvuodelle 2011

13. EAKR:n flat rate eli prosenttimääräiset välilliset kustannukset (20 %) Flat raten (20%) laskentapohja • Välittömät henkilöstökustannukset Muut välittömät, hyväksyttävät kustannukset • ulkoistetut ostopalvelut, hankkeen toteuttamiseen liittyvät hankinnat, investoinnit koneisiin ja laitteisiin, maahankinnat, aineettomat investoinnit, raaka-aineet ja puolivalmisteet, markkinointi ja viestintä, tilintarkastus Välilliset kustannukset, jotka katetaan flat ratella • hankehenkilöstön tarvitsemat laitteet, ylläpitokustannukset, matkustuskustannukset, taloushallintopalvelut, yhteiset tukipalvelut Flat raten ulkopuolella • teknisen tuen hankkeet • hankkeet, joiden valintamenettely perustuu kansallisen hankintalain mukaiseen julkiseen hankintaan • Finnveran ja Tekesin rahoittamat hankkeet • Tuki2000 –järjestelmässä hallinnoitavat investointi- ja kehittämishankkeet

14. Pääomasijoitusrahastot • uudistettu Finnveran toimintalaki voimaan 1.1.2011 (tavoite) • suuralueittaiset rahastot (volyymit 2011 yhteensä): -Etelä-Suomi: 2 milj. euroa (?) - Länsi-Suomi: 7,5 milj. euroa (jos 2010 jakamaton ÄRM-raha 1 M€ mukaan) - Itä-Suomi: 5 milj. euroa - Pohjois-Suomi: 3 milj. euroa • aloitusrahasto Veran liiketoimintasuunnitelma ja sijoitusstrategia jaossa kokoussalin pöydällä • tavoitteena aloittaa toiminta mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen

15. Kuntarahatilanne(kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta kokonaisrahoituksesta; toteutuneet maksatukset 23.11.2010) 15

16. Komission palaute vuosikokouksesta 9.-10.3.2010((EY) No 1083/2006 art. 68.2); komission kirje 7.6.2010 1) Strateginen suunnittelu ja valmistautuminen tulevaan ohjelmakauteen • tulevan ohjelmakauden valmistelu aloitettava hyvissä ajoin 2) Koordinaatio • alueiden ja välittävien toimielinten välisiä yhteistyö- ja koordinaatio-mekanismeja on edelleen kehitettävä, hyödyntäen mm. aluehallinnon uudistamisen ja Itämeri-strategian tarjoamia mahdollisuuksia • kansallisen ja aluetason koordinaatiota tulisi kuvata vuosiraporteissa nykyistä paremmin • uudesta alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnasta (ARNE) sekä aluehallintouudistuksen vaikutuksista esim. ohjelmatyöhön toivotaan lisätietoja

17. Komission palaute vuosikokouksesta 9.-10.3.2010 3) Toimeenpanoon liittyvät kysymykset Ohjaus • välittävien toimielimien jatkuva ohjaus tärkeää, koska Suomen hallintojärjestelmä on varsin pirstaleinen ja hajautettu • HVO:n raportoitava ohjaustoiminnasta seurantakomiteoiden kokouksissa, vuosiraporteissa ja vuosikokouksissa Hankkeiden valintamenettely • viranomaisten tulee huolehtia, että hakijoita kohdellaan tasapuolisesti • HVOn tulee ohjeistaa ja valvoa, että viranomaisten käyttämät valintakriteerit ovat asianmukaiset • HVOn tulee myös kuvata valintaprosessin toimivuutta ja sen varmista-miseksi tekemiään toimenpiteitä vuosiraporteissa sekä informoida asiasta myös seurantakomiteoita

18. Komission palaute vuosikokouksesta 9.-10.3.2010 Hallinto- ja valvontajärjestelmään liittyvät kysymykset: Omana kohtana kokouksessa Arviointi ja indikaattorit • tulevissa arvioinneissa voitaisiin käsitellä myös horisontaalisia periaatteita, strategisen suunnittelun tehokkuutta ja koordinaatio-mekanismeja • indikaattorijärjestelmää voitaisiin kehittää ja uudistaa jo tällä kaudella, jotta se olisi testattu uuden kauden alkaessa • seuraavissa raporteissa pitäisi olla enemmän tietoa tuloksista ja vaikutuksista verrattuna asetettuihin tavoitteisiin

19. Komission palaute vuosikokouksesta 9.-10.3.2010 Horisontaaliset tavoitteet • metodologiaa on kehitettävä jo kuluvan kauden aikana jotta ohjelmien vaikutusta teemojen toteutumiseen voidaan paremmin seurata • HVO voisi laatia työsuunnitelman jo syksyn 2010 seurantakomiteoiden kokouksiin Ylimaakunnalliset hankkeet • ylimaakunnallista hanketoimintaa pitää voimakkaasti tukea; Etelä-Suomen EAKR-ohjelman TL5:n kaltainen menettely tulisi laajentaa muihinkin EAKR-ohjelmiin • komissio kannustaa alueita myös osallistumaan Itämeren alueen strategian yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen rakennerahasto-ohjelmien avulla

20. Komission palaute vuosikokouksesta 9.-10.3.2010 Raportoinnin kehittäminen • kuvaus valintaprosessista: hyväksytyt/hylätyt hankkeet (lkm) toimintalinjoittain ja maakunnittain • kuvaus eri valtiontukimuodoittain myönnetystä rahoituksesta TL-tasolla • lisätietoa yritystuista, esim. tarkempi kuvaus menoluokan nro 8 (muu investointi yrityksiin) sisällöstä • julkisista hankinnoista tulisi raportoida säännöllisesti seurantakomiteoille ja vuosiraporteissa 4) Muut asiat • komissio haluaa korostaa, että ohjelmien tulee toteuttaa Lissabonin tavoitteita • EUn toimien näkyvyyttä tulee edelleen parantaa kansallisella ja aluetasolla • hyviä käytäntöjä kerättävä ja jaettava ohjelmien kesken

21. Haasteita vuodelle 2011 • Ohjelmakauden loppuvuodet käsillä – varmistettava täysimääräinen toteutuminen strategian ja ohjelmatavoitteiden linjassa • Vältettävä käyttämättömien valtuuksien kasaantuminen kauden loppuun • Toimeenpanon tehostaminen edellyttää • Hanketoiminnan byrokratian keventämistä • Uusien kustannusmallien laajaa käyttöä • Kansallisen säädöstön ja ohjeistuksen järkiperäistäminen • Varojenkäytön joustavuutta kysynnän mukaan • Valmistautumiminen seuraavaan ohjelmakauteen