1 / 26

ITÄMERI ON AINUTLAATUINEN JA UHANALAINEN

ITÄMERI ON AINUTLAATUINEN JA UHANALAINEN. Mitä pinnan alla tapahtuu? Miten ihmistoiminta vaikuttaa Itämereen? Mitä sinä voit tehdä Itämeren pelastamiseksi?. Riku Lumiaro. Kaunis Itämeri. ylärivin kuvat: Pekka Tuuri, alarivin kuvat: Stig Gustavsson. Mitä meri meille merkitsee?.

ganesa
Download Presentation

ITÄMERI ON AINUTLAATUINEN JA UHANALAINEN

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. ITÄMERI ON AINUTLAATUINEN JA UHANALAINEN Mitä pinnan alla tapahtuu? Miten ihmistoiminta vaikuttaa Itämereen? Mitä sinä voit tehdä Itämeren pelastamiseksi? Riku Lumiaro

  2. Kaunis Itämeri ylärivin kuvat: Pekka Tuuri, alarivin kuvat: Stig Gustavsson

  3. Mitä meri meille merkitsee?

  4. Toiminta valuma-alueella vaikuttaa • Valuma-alueelta kaikki pinta- ja pohjavedet valuvat Itämereen • Alueella on 90 miljoonaa ihmistä, paljon teollisuutta, maanviljelystä ja liikennettä • Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa Itämeren tilaan: myös se, mitä syömme, miten liikumme... • Itämeri on ominaisuuksiensa vuoksi erityisen herkkä ihmistoiminnan vaikutuksille

  5. Seppo Knuuttila

  6. Mistä huomaa rehevöitymisen? Riku Lumiaro, Pekka Tuuri, Ritva Kemppainen, Timo Vikman

  7. Levät ovat elämän perusta Kuolleiden eliöiden ravinteet hajotetaan takaisin kiertoon kasviplankton > eläinplankton > pikkukalat >petokalat fosfori typpi

  8. Rehevöityminen – määrät kasvavat Lisääntynyt hajotustoiminta kuluttaa hapen loppuun Lisääntynyt ravinnekuorma kasvattaa biomassoja Monet lajit eivät selviydy fosfori typpi

  9. Rikkibakteereita hapettomalla pohjalla Timo Vikman Pekka Tuuri

  10. Rakkolevä on elintärkeä koko meriekosysteemille • Rakkolevä on tärkeä osa ekosysteemiä • Meren lastentarha • Rehevöityminen hävittää rakkoleväkasvustoja • Siitä riippuvaiset eläimet häviävät Metsähallitus 2005 Pekka Tuuri

  11. Ihmistoiminta kuormittaa merta • Itämereen päätyvän fosforin määrä on kahdeksankertaistunut ja typen nelinkertaistunut 100 vuodessa Pistekuormitus Hajakuormitus 60% 15% 25%

  12. Liikakalastus uhka kalakannoille • Pyydetään nopeammin kuin kannat ehtivät uusiutua • Lohijoet on padottu > vaelluskalat eivät pääse kutemaan jokiin • Liian tiheä verkkokalastus merellä • Rakkolevän väheneminen • Olemme heikentäneet kalojen elinmahdollisuuksia > monet lajit uhanalaisia

  13. Mikäneuvoksi? • Suosi paikallista kalaa (ahven, hauki, kuha...) • Syö pieniä kaloja (silakka, särki, kilohaili...) • Syö monipuolisesti eri kalalajeja

  14. Luontoa ja ihmistä suojeltava ympäristömyrkyiltä • Suosi ympäristöystävällisiä tuotteita! Kodinkemikaalien haitta-aineet • Teollisuudesta pääsee ympäristömyrkkyjä mereen (DDT, PCB, dioksiinit, raskasmetallit, bromatut palonestoaineet)

  15. Tulokaslajit • Eläimiä, kasveja, bakteereita ja viruksia • Salamatkustajia laivojen painolastivedessä • Jo nyt noin 120 tulokaslajia • Syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja • Voivat muuttaa Itämeren ravintoverkkoa tai ravinteiden kiertoa Liejuputkimato Koukkuvesikirppu

  16. Öljyonnettomuuksien riskit • Itämeren runsastunut laivaliikenne ja öljykuljetukset lisäävät onnettomuusriskejä • Öljyn häviäminen Itämerestä hidasta • Meriluonnon ravintoketjut vaarassa • Mikä neuvoksi? • Kaksoispohjat laivoihin • Vähennä öljyn kulutusta! • Hajakuormitukseen voit vaikuttaa!

  17. Ilmastonmuutos • Ilmastonmuutoksella on monia mahdollisia vaikutuksia. Ilmaston lämmetessä: • Vedenpinta nousee • Enemmän tulvia, tuulta, sadetta ja myrskyjä • Lajisto muuttuu veden lämmetessä • Vaikeuttaa laivaliikennettä • Lisää rehevöitymistä • Jääpinta-ala vähenee • Uhka norppien lisääntymiselle • Mikä neuvoksi? • Vähennä kulutusta ja säästä energiaa • Pyöräile, kävele, käytä julkista liikennettä vältä autoilua ja lentämistä

  18. Tarvitaan puhtaita ja vapaita rantoja • Luonnontilaisia, rakentamattomia rantoja on vähän jäljellä • Tärkeitä rentoutumispaikkoja pilataan roskilla • Roskat voivat haitata ja jopa tukehduttaa eläimiä • Eläimet tarvitsevat myös rauhaa • Esimerkiksi suojelualueita hyljeluotojen ympärille • Mikä neuvoksi? • Älä heitä roskia maahan • Järjestäkää yhteinen roskienkeräystapahtuma!

  19. Millainen on Itämeren hyvä tila? Mitä se tarkoittaisi Itämeren eliöille ja ihmisille?

  20. Suojelu on tuottanut tuloksia • Merta suojellaan kansallisilla ja kansainvälisillä sopimuksilla • Suojelun tuloksia • Pistelähteitä on saatu kuriin: tehokasta jäteveden puhdistusta! • Raskasmetallipäästöt ja ympäristömyrkyt ovat vähentyneet • Hyljekannat ovat elpyneet ja merikotka voi hyvin • Rehevöityminen on edelleen ongelma... • > Tarvitaan tiukempia sopimuksia, • puhtaampaa tekniikkaa • ja tahtoa käyttää niitä!

  21. Mitä sinä voit tehdä Itämeren hyväksi?

  22. Kiitokset! • Kansainvälinen Itämerileiri v. 2005 • Luonto-Liiton itämeriryhmä • Friends of the Baltic • Suomen opetusministeriö • Suomen ulkoasiainministeriö • Suomen luonnonsuojelun Säätiö • Merentutkimuslaitos • Suomen ympäristökekskus • Sekä sinulle, joka toimit Itämeren hyväksi!

  23. Palaute • Mitä opit? • 2. Mikä oli hyvää? • 3. Mikä oli huonoa ja/tai vaikeaa?

More Related