1 / 22

Solujen väliaine, jatkoa… Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla

Solujen väliaine, jatkoa… Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä sisältää amorfista väliainetta, tyypin IV kollageenia (ei suuria säikeitä) ja laminiinia (M = 220 000 + 440 000)

genna
Download Presentation

Solujen väliaine, jatkoa… Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Solujen väliaine, jatkoa… • Tyvikalvo lamina basalis • kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla • lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä • sisältää amorfista väliainetta, tyypin IV kollageenia (ei suuria säikeitä) ja laminiinia (M = 220 000 + 440 000) • osittain epiteelisolujen syntetisoima • paksuus 30-300 nm epiteeli tyvikalvo sidekudos

  2. Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä • Munuaiskeränen: primaarivirtsan eritys • Iho: estää mm. fibroblastien pääsyn kosketukseen epiteelin kanssa, päästää makrofagit ja hermosolujen haarakkeet läpi • Mutaatiot tyvikalvon proteiineissa aiheuttavat kasvaimia ja niiden metastaaseja • Kudosneste eli lymfa • syntyy kapillaarien eli hiussuonten valtimonpuoleisissa osissa • hydrostaattinen paine  vesi ja pienet molekyylit ulos(= veriplasma – makromolekyylit) • kudosnesteen ja solujen väliaineen vuorovaikutus tärkeä ravinteiden ja kuona-aineiden kuljetukselle • amorfinen matrix  kudosneste läpäisee • säikeinen matrix (luu, rusto)  erityiset kanavat

  3. Lymfan takaisinontto • osmoosi hiussuonissa • lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä),päärungot avautuvat yläonttolaskimoon osmoottinen "imu" ”ylijäämä” hydrostaattinen paine Lymfasuoni  laskimoon • Edema (vanh. ödema, tiet. oedema):kudosnesteen kertyminen elimistöön  turvotus • vrt. Oidipus = paksujalka

  4. Edeman syitä • lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys • paleltuma, palovamma, loiset • proteiinien puutteesta johtuva osmoottisen "imun" heikentyminen • nälkiintyminen (kwashiorkor), munuaisen toimintahäiriöt • heikko laskimoverenkierto • lymfasuonten toimintahäiriöt • syöpä • elefanttitauti (filaria-mato)

  5. 3. Peruskudokset • Epiteelikudos • solut järjestäytyneet levyiksi tai putkiksi • peräisin ekto- ja endodermistä • soluvälimateriaalia suhteellisen vähän • ei veri- eikä lymfasuonia  diffuusio 'alhaaltapäin' (tyvikalvon läpi) • tehtävät: valikoiva suodatus ja eritys, fyysinen suoja, 'rajapinta' • osa epiteelisoluista erittää myös hormoneja ja kasvutekijöitä • Ruumiinontelon mesoteeli ja verisuonten endoteeli vale-epiteelejä

  6. Jako toiminnan mukaan • peittoepiteeli • rauhasepiteeli • aistinepiteeli • Jako rakenteen mukaan (tumat maamerkkinä!) • yksikerroksinen eli yksinkertainen epiteeli • monikerroksinen epiteeli • valemonikerroksinen epiteeli (1-solukerros, tumat eri korkeuksilla) Jako solun muodon mukaan • levyepiteeli • kuutioepiteeli • lieriöepiteeli eli pylväsepiteeli

  7. levyepiteeli tyvikalvo kuutioepiteeli lieriöepiteeli(tumat yleensä tyvellä)

  8. levyepiteeli (sammakon iho) kuutioepiteeli (munuaistiehyet) sukasauma, brush border (mikrovillukset) lieriöepiteeli (suoli)

  9. Peitto- ja rauhasepiteelit • 1. Yksinkertainen levyepiteeli • esim. munuaiskeräsen Bowmanin kotelo, keuhkorakkulat • 2. Yksinkertainen kuutioepiteeli • umpi- ja avoeritteisissä rauhasissa (esim. kilpirauhanen, haima), rauhasputkissa (esim. sylki-rauhanen), munuaistiehyet, ovario munuaiskeränen munuaistiehyt

  10. 3. Yksinkertainen lieriöepiteeli • erityisesti ruoansulatuskanavassa, myös munanjohdin, aivokammioiden seinämä ym. • yleensä ulkopinnalla (lumenin eli ontelon puolella) mikrovilluskerros  pinta-alaa lisäävä (eritys ja absorptio) • suolessa mukana yleensä limaa erittäviä pikarisoluja (goblet cells)

  11. 4. Valemonikerroksinen epiteeli • esim. henkitorvi, virtsaputki • 1 solukerros, tumat eri tasoilla • 5. Kerrostunut levyepiteeli • yleensä vain ylemmätkerrokset levymäisiä, allakuutioepiteeliä • voi olla keratinisoitunutta • iho, sarveiskalvo, ruokatorvi henkitorvi iho

  12. 6. Kerrostunut kuutioepiteeli  • harvinainen, esim. hikirauhasten tiehyeet, 2-3 kerrosta • 7. Kerrostunut lieriöepiteeli • harvinainen, esim. virtsa-putki • 8. Vaihettumisepiteeli  • kuutiomainen vaihettuu levymäiseksi venymisen seurauksena • virtsarakko, virtsaputki, munuaisallas • usein kaksi tumaa virtsarakon seinämä

  13. 9. Endoteeli ja mesoteeli • endoteeli: verisuonten sisäpinta • mesoteeli: ruumiinontelon seinämä • vale-epiteelejä, sillä peräisin mesodermista • muistuttavat 1-kerroksista levyepiteeliä • solut fagosytoivia, voivat muuttua fibroblasteiksi valtimon endoteeli (poikkileikkaus) mesoteeli (pinnalta, hopeavärjäys)

  14. Epiteelisolujen liitokset (ks. solubiologia) • liitoskompleksit solun yläosien välillä • tiivis liitos zonula occludens, diffuusioeste • vyödesmosomi z. adherens • desmosomi macula adherens

  15. Rauhasepiteelit • rauhaset syntyvät epiteelin painumana sisäänpäin • jos tiehytyhteys säilyy  avoeritteinen eli eksokriininen rauhanen • jos yhteys häviää  umpieritteinen eli endokriininen rauhanen • eksokriiniset eritteet: entsyymit, lima-aineet, tali, maito ym. • tyypillisesti ihon pinnalle tai ruoansulatuskanavaan • eksokriiniset rauhastyypit • putkimaiset eli tubulaariset • rakkulamaiset eli alveolaariset • kerrotut: rauhasyksikkö +tiehyeet; voi olla putkimainen,alveolaarinen tai akinaarinen • yksisoluiset (esim. pikarisolut)

  16. putkimaisia rauhasia • ruoansulatuskanavan seinämän kuopakkeet (mm. Lieberkühnin kryptat)  entsyymit + lima-aineet • rakkulamaisia • talirauhanen ihokarvojen tyvellä • kerrottuja • sylkirauhaset, haiman avoeritteinen osa ("mahasylkirauhanen), suolen seinämän isot rauhaset

  17. Eritystapa • holokriininen: koko solu hajoaa  erite purkautuu • esim. talirauhanen • apokriininen: solun kärkiosa irtoaa • esim. maitorauhanen, pikarisolut • merokriininen • erite poistuu eriterakkuloissa (eksosytoosi) • yleisin, mm. entsyymien eritys • haima, sylkirauhaset

  18. Eritteen laatu • seröösinen (serous) • juoksevaa, kirkasta • sisältää proteiineja  entsyymejä • esim. haima • mukoosinen (mucous) • lima-aineet, mukopolysakkaridit • PAS-värjäys (Periodic Acid Schiff) • esim. sylkirauhaset • seröösinen acinus (rauhaskammio), mukoosinen acinus (jossa voi olla seröösiset 'puolikuut')

  19. PAS-värjättyjä pikarisoluja (limaneritys) hiiren keuhkoputkessa PAS-värjättyjä pikarisoluja hiiren suolinukassa

  20. Haiman acinus eli rauhaskammio Von Ebnerin puolikuut sylkirauhasissa

  21. Umpirauhaset • ei tiehyttä • eritteet merokriinisesti suoraan verenkiertoon • hormonit: peptidit, katekoliamiinit ja muut ah-johdannaiset, steroidit • juosterakenne(mm. aivolisäke, lisämunuainen, lisäkilpirauhanen, Langerhansin saareke) • follikkelirakenne(mm. kilpirauhanen) solujuosteet hiussuoni follikkeliepiteeli Webscope lisämunuainen

  22. Aistinepiteeli, esimerkkinä hajuepiteeli

More Related