Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus

1. Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi- terveiset Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Porvoon, Hämeenlinnan ja Lahden seuduille Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus 3.4.2008 Helsingin Messukeskus

2. A. Seudun kuntarakenteen uudistamista / kuntien yhteistyön kehittämistä (sinänsä) B. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttömahdollisuuksien ja saavutettavuuden parantamista toiminnallisella kaupunkiseudulla (sisällöllinen kehittäminen) KPS SISÄLTÖ:MAL-yhteensovittaminen KPS SISÄLTÖ:Palvelujen käyttö ja saavutettavuus seudulla Arvioinnin lähtökohtia:-Kaupunkiseutujen toimintaedellytysten vahvistaminen edellyttää + KUNTARAKENTEEN UUDISTAMINEN / KUNTIEN YHTEISTYÖ

3. Prosessin yleishahmotus Toteuttamisen ohjelmointi Arvioinnin lähtökohtia: - Hyvässä kaupunkiseutusuunnitelmassa tarvitaan • Kattavaa prosessin yleishahmotusta: ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, eri osa-alueiden yhteensovittaminen • Selkeää suunnitelman toteuttamisen ohjelmointia +

4. Yhteistyötä edistäviä / jarruttavia kysymyksiä • Kuntien välinen kilpailu, ”kermankuorinta” • Sitoutuminen ja luottamuspula • Kuntaliitoskysymykset • Kuntien kokoero • Olevien yhteistyörakenteiden puute • Erityisesti päättäjien tasolla yhteistyötä aika vähän – muodot puuttuvat

5. Arvioita kuntien välisen yhteistyön nykytilasta… maankäyttö • Seudut ovat yhteistyössään keskenään erilaisissa vaiheissa, myös yhteistyön tarpeet vaihtelevat -kehittämisen tarve kuitenkin olemassa kaikilla seuduilla • Maakuntakaavoituksen ja maakunnan liittojen rooli vaihtelee maankäytön yhteistyössä • Maankäyttö tärkeä osa kunnallista päätäntävaltaa - kilpailu veronmaksajista ja yrityksistä näkyy • Kuntien erilainen maankäyttöpolitiikka ja suhtautuminen hajarakentamiseen vaikeuttaa yhteistyötä • Erot kuntien suunnitteluresursseissa merkittäviä - myös ympäristöä koskevan perustiedon laadussa ja tietojärjestelmissä eroja

6. … asuminen • Yhteistyö asuntoasioissa on ollut melko vähäistä ja se on liittynyt lähinnä valtion asuntorahoitukseen ja yhteisen tietopohjan keräämiseen – asuntopoliittisiin ohjelmiin liittyvää yhteistyötä viritelty joillakin seuduilla • Yhteistyötä vaikeuttaa kilpailu asukkaista – yhteisvastuullinen asuntopolitiikka kaupunkiseuduilla vaikea kysymys • Asumiseen liittyen tarkastellaan usein pelkästään uustuotantoon ja valtion asuntorahoitukseen liittyviä toimia ja tehtäviä

7. … liikenne • Seutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmilla (LJS) jo pitkä perinne – hyvä työväline, jota konkretisoitu hankkeiden toteuttajien välisillä aiesopimuksilla • Useilla seuduilla erilliset joukkoliikenteen suunnitelmat • Joukkoliikenteen palvelutaso on etenkin reuna-alueilla kuitenkin heikko • Kuntien panostukset joukkoliikenteeseen vaihtelevat • LJS:ssa maankäytön suunnittelu usein passiivisessa roolissa, optimoiva vuorovaikutusprosessi on puuttunut – maankäytön ja liikenteen suunnittelun kytkennät puutteellisia • LJS:t eivät useinkaan kata koko työssäkäyntialuetta • Aiesopimusten hankkeiden määrä usein epärealistisen laaja ja edunvalvontapainotteinen

8. … kuntarajat ylittävät palvelut • Monien palvelujen käyttö yli kuntarajojen jo nyt vapaata – ei-vapaita perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja perusopetus • Näiden käyttömahdollisuudet ovat melko vähäisiä – mutta myös hyviä toimivia malleja on • Pääongelma on kustannustenjako kuntien välillä – palvelujen sisällöstä ja tuottamiskustannuksista ei riittävästi tietoa • Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus vaikeuttaa palvelujen yhteiskäyttöä

9. Suunnitelmien sisältö ja kehittämistarpeet…maankäyttö • Yhteistyöperinteen erot näkyvät suunnitelmien sisällössä • Yhteistyötä tehneet alueet: huomiota enemmän jo toteuttamiseen ja sitouttamiseen • Vähäisen yhteistyöperinteen alueet: jäädään yleispiirteiselle tasolla • Pääosa seuduista esittänyt yhteistyön tiivistämistä maankäytön suunnittelussa: rakennemalli tavallisin väline – osassa myös kytkentää MRL:n suunnitteluvälineisiin • Toteuttamisohjelmia esitetty vain joillakin seuduilla – tarvitaan myös maankäyttöpolitiikan yhtenäistämistä ja maapolitiikan tehostamista • Hajarakentamisen seudullinen ohjaaminen nostettu esille vain harvoissa suunnitelmissa – hajarakentaminen paremmin hallintaan

10. … asuminen • Asumisen seudullista kehittämistä käsitelty vähemmän kuin maankäyttöä ja liikennettä – yhteistyön kehittämisen tarve esillä kuitenkin lähes kaikilla seuduilla • Joissakin suunnitelmissa avauksia monipuolisen yhteistyön suuntaan • Keskeistä asuntopolitiikan linkittäminen seudullisiin talous-, elinkeino- ja muihin strategioihin • Tarvitaan seudullista pohdintaa ja sopimista mm. asuntojen uustuotannosta, hallintamuotojakaumasta, talotyypeistä, olevan asuntokannan kehittämisestä ja vaikeasti asutettavista

11. … liikenne • Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen, päivittämisen tai laajentamisen tarve tunnistettu kaikissa suunnitelmissa - maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus esillä vain muutamilla seuduilla. • Edunvalvonta isojen valtion hankkeiden edistämiseksi korostuu • Maankäytön liikenteellisten vaikutusten arviointi oleellinen kysymys suunnitteluprosessin aikana valintoja tehtäessä – toteuttamisen ajoitus ja aiesopimusten realistisuus tärkeää • Isojen liikennehankkeiden ohella tarvitaan myös seudun sisäisten liikennetavoitteiden tarkastelua, erityisesti joukkoliikenteen tavoitteiden / roolin määrittelyä • Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

12. … kuntarajat ylittävät palvelut • Suunnitelmissa on tarkasteltu ennen muuta palveluihin liittyvän hallinnollisen yhteistyön kehittämistä – saavutettavuuteen ja käyttäjän näkökulmaan kiinnitetty vähemmän huomiota • Kolmannes seuduista selvittää perusopetukseen ja/tai päivähoitoon liittyvien käyttömahdollisuuksien lisäämistä • Useita yhteistoiminta-alueita suunnitellaan ilman keskuskaupunkia – huono pohja käytettävyydelle • Tarvitaan seudullisen palveluverkon optimointitarkastelua – yhdyskuntarakenteellinen näkökulma yhtenä keskeisenä lähtökohtana

13. Metropolialue

14. Metropolialue

15. Seutujen erityispiirteitä • Helsingin seutu: maamme ainoan metropolialueen ydinseutu, noin neljännes maamme väestöstä, erityismerkitys maamme kansantaloudelle, nopea kasvu, korkeat asumiskustannukset ydinalueella, työvoimapula, joukkoliikenteen merkitys korostuu • Länsi-Uudenmaan seutu: monikeskuksisuus ja hajanaisuus seutuna, metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu, kielikysymys • Porvoon seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu, kielikysymys, pieni kaupunkiseutu • Hämeenlinnan seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kuntaliitos, merkittävä kasvu ydinalueella • Lahden seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu ydinalueella, pitkä yhteistyön perinne ydinalueella

16. Helsingin kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Suunnitelma onnistunut lähes jokaiselta osa-alueeltaan + Tavoitteet ja toimenpiteet esitetty konkreettisesti - Yhteisten maapoliittisten tavoitteiden puute • Hajarakentamisen ohjaukseen ei ole esitetty yhteisesti hyväksyttyjä keinoja ja periaatteita

17. Länsi-Uudenmaan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Vapaaehtoinen suunnitelma, jolla tietoisesti pyritään asemoitumaan osaksi Helsingin metropolialuetta + Suunnitelmassa esitetään runsaasti erilaisia yhteistyövaihtoehtoja ja muotoja eri osa-alueille - Selkeät valinnat ja toteuttamisohjelmat puuttuvat • Sitoutuminen epävarmaa, ei pysyvää toimielintä, joka vastaisi suunnitelman toteuttamisen organisoinnista ja seurannasta

18. Porvoon kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Kiinteä yhteistyö seudun kuntien ja maakunnan liiton välillä + Kaupunkiseudun keskustaajama kokonaan yhden kunnan alueella - Seutu ei ehkä muodosta tarkoituksenmukaista suunnittelukokonaisuutta. Yhteistyötarpeita olisi syytä tarkastella enemmän metropolialueeseen kytkeytymisen näkökulmasta • Puitelain tavoitteiden mukainen yhteistyöprosessi ei ole käynnistynyt seudulla toivotulla tavalla

19. Hämeenlinnan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Kuntaliitos 1.1.2009 muuttaa pääosan kuntien välisestä yhteistyöstä yhden kunnan sisäiseksi + Kaupunkiseutusuunnitelman laatimisen yhteydessä tehty laajaa paikkatietopohjaista analyysiä jatkoyhteistyön pohjaksi - Kuntaliitosvalmistelun vuoksi yhteistyön kehittäminen jäänyt vähemmälle huomiolle: Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan yhteistyön kehittäminen jatkossa tärkeää • Asumiseen enemmän huomiota esimerkiksi yhteisen asunto-ohjelman muodossa

20. Lahden kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Suunnitelmasta näkyy seudun pitkä yhteistyöperinne. Olemassa olevaa yhteistyötä laajennetaan ja syvennetään. + Asumisen yhteistyön kehittämistä käsitelty erityisen monipuolisesti • Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen edellyttää yhteisiä toteuttamisohjelmia • Hajarakentamisen hallinta selkeämmin esille

21. Suunnitelmien ranking-listaus: periaatteet • Ranking-listauksen tavoitteena on seuduilla käynnistyneen prosessin jatkaminen ja syventäminen • Tarkoitettu työkaluksi yhteistyön onnistumisen kannalta keskeisten kysymysten käsittelyyn • 5 sisällöllistä osa-aluetta • Lisäksi myös kuntaliitoksista on voinut saada pisteitä • Mahdollinen maksimipistemäärä = 44, minimi = 0(kuntaliitokset mukaan luettuna 48 / 0)

23. Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa • Suunnitelmien keskinäinen vertailu edellyttää monien eri tekijöiden huomioonottamista: lähtökohdat, tarpeet ja yhteistyön vaihe ovat erilaisia – eroa on seutujen koossa, sijainnissa ja kasvupaineissa – ranking-listauksessa jo tehty yhteistyö lasketaan osaksi suunnitelmaa • Eri osa-alueilla on erilainen merkitys kokonaisuuden kannalta – onnistumisen kynnyskysymyksiä painotetaan. Näitä ovat etenkin seudun toiminnallisen kokonaisuuden ja kuntien välisen kilpailun hallinta – MALP-yhteensovittamista ja – yhteisvastuullisuutta asuntopolitiikassa painotettu rankingissa

24. Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa 2 • Palveluiden rajat ylittävän käytön mahdollistamiseen panostettu suunnitelmissa keskimäärin vähän. Osa-alueena kuitenkin keskeinen ja seudut erottuvat siinä toisistaan: – ranking-listaukseen otettu mukaan, mutta – painoarvoa ei ole korotettu • Toteuttaminen ja sitoutuneisuus ovat keskeisiä asioita, ja – mukana rankingissa, mutta toisaalta – niistä saatavilla olevan tiedon epävarmuuden takia osa-alueen painoarvoa ei ole korotettu • Ranking on pyritty rakentamaan läpinäkyväksi – siitä voi ymmärtää kunkin seudun sijoittumiseen vertailussa vaikuttaneet tekijät

25. Ranking-listaus: osa-alueet • Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen (MALP) järjestämisen yhteensovittaminen - MALP-suunnittelu sovitettu yhteen - MAL(P)-toteuttamisen ajoitus sovitettu yhteen - yhteiset linjaukset maapolitiikalle tavoitteena • Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa - uustuotannosta ja sen hallintamuotojakaumasta aiotaan sopia (lähtökohtana seudullinen näkökulma) - olemassa olevan asuntokannan ja sen käytön kehittäminen otettu huomioon - ikääntyminen ja vaikeasti asutettavat otettu huomioon • Palvelujen rajat ylittävän käytön lisääminen - kuntalaisten arjen ja palvelujen saatavuuden huomioon ottaminen sekä yhteistoiminta-alueiden muodostaminen - palveluverkon optimointi tavoitteena - palveluiden kuntarajat ylittävän käytön konkreettisia toteuttamisen edellytyksiä kehitetään

26. Ranking-listaus: osa-alueet, jatkoa • Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön - suunnitelman mukaiset toimenpiteet on ajoitettu - tuleva yhteistyö on organisoitu ja seudullinen päätöksenteko on järjestetty - yhteistyön seuranta ja resurssointi on mietitty - suunnitelma on yhtä aikaa innovatiivinen ja realistinen - seudulla on jo aiemmin tehty MAL(P)-yhteistyötä ja muuta seudullista yhteistyötä • Ohjausvälineet - maankäytön ohjaaminen - asumisen toimenpideohjelma - liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus - joukkoliikenteen järjestäminen • Kuntaliitokset- kuntaliitokset tukevat MALP-yhteistyötä

27. Ranking-lista KPS-pisteet ja kuntaliitospisteet Väestö yli 500 000 KPS-pisteet Kuntaliitospisteet yhteensä Helsingin seutu 36 0 36 Väestö 200 000–500 000 Tampereen seutu 36 0 36 Lahden seutu 34 0 34 Oulun seutu 30 1 31 Turun seutu 28 1 29 Väestö alle 200 000 Joensuun seutu 35 3 38 Jyväskylän seutu 30 3 33 Kouvolan seutu 25 4 29 Kuopion seutu 22 0 22 Hämeenlinnan seutu 19 3 22 Lappeenrannan seutu 17 3 20 Länsi-Uusimaa 17 2 19 Kokkolan seutu 15 4 19 Seinäjoen seutu 15 3 18 Kotkan seutu 16 0 16 Mikkelin seutu 14 2 16 Porvoon seutu 11 1 12 Vaasan seutu 5 0 5