520 likes | 1.13k Views
Henkinen kasvu Yrittäjyyteen. Matti Koiranen. Jyväskylän yliopisto. taloustieteiden tiedekunta. Yrittäjyys ja sen edistäminen koulutuksen keinoin. Ihmisen kasvattaminen yrittäjyyteen voi perustua kahteen toisiaan tukevaan lähtökohtaan:
E N D
Henkinen kasvu Yrittäjyyteen Matti Koiranen Jyväskylän yliopisto taloustieteiden tiedekunta
Yrittäjyys ja sen edistäminen koulutuksen keinoin • Ihmisen kasvattaminen yrittäjyyteen voi perustua kahteen toisiaan tukevaan lähtökohtaan: • Yrittäjyys = yritteliäisyys itseisarvonaeli osana koulutettavien elämää. Yrittäjyys ajattelu-, toiminta– ja suhtautumistavaksi. ( Kaikki yrittäjyys, lavea näkemys) • Yritysten, yrittäjien ja uuden liiketoiminnan lisääminen yhteiskunnassa. ( Omistajayrittäjyys, suppea näkemys )
Henkinen kasvu yrittäjäksi Myönteinen minä-käsitys, vahva itsetunto sekä yritteliäisyyden arvostaminen Perusta ovat perusta Ammatti-pätevyys Hallinnan tunteelle, suoriutumismotivaatiolle ja omavastuisuudelle jotka myötävaikuttavat itseohjattuun oppimiseen Joka liiketoimintaa koskevin tiedoin + taidoin täydennettynä ja ammatilliseen osaamiseen sisältyen Yrittäjä- kompetenssin eri tasoja (sis. + ulk.) mahdollistaa Sisäisen yrittäjyyden työssä, ja joka Proaktiivisesti yhdistyneenä yrittäjän tietotaitoihin, motivaatioon ja tahtoon johtaa ulkoiseksi yrittäjäksi, mikäli uskallus riittää
Yrittäjyys 2020: kasvatuksen ideaalit • Yrittäjä on proaktiivinen ihminen • Yrittäjä on tavoitteellinen ja uudistava ihminen • Yrittäjä sitoutuu työhönsä omistajan vastuulla (vähintäänkin psykologisesti ) • Omistajayrittäjä eli ulkoinen yrittäjä osaa toimia business-johtajana ja luoda liiketoimintaa • Perheyrittäjä hallitsee ja osaa tasapainottaa omistajuuden, liiketoiminnan ja perhe-elämän ( dynaamisissa oloissa )
Unelma Uhka Nykytila Tulevaisuus 2020 Proaktiivisuus • Tulevaisuus ei vain tule, vaan se myös tehdään = halutun. todellisuuden luontia • Mitä minun pitää tänään tehdä, että Suomi on vuonna 2020 yrittäjyysyhteiskunta? • Katse tulevasta nykyisyyteen! ” As if”
Vuosi 2020: Unelma = Utopia paremmasta • Yrittäjyys = yleissivistystä • Suomi= yrittäjyysyhteiskunta • Sisäinen yrittäjyys on keskeinen arvo ja oppimisfilosofia • Oppijoiden henkinen kasvu sisäiseen yrittäjyyteen tapahtuu kodin ja koulun ja työelämän yhteistyöllä • Yrittäjyyden edistäminen on ymmärretty yhteiskunnan tärkeimmäksi tehtäväksi
Vuosi 2020: Uhka • Henkinen paluu 1970-luvulle • Suomi = ”linkovaaralainen” kansalaispalkkayhteiskunta, jonka elintaso on nykyistä huonompi • Siivellä-eläminen, ”helpolla pääsy” ja nautiskelu läpäisevät voimakkaasti arvostuksia • Koti ja koulu laiminlyövät kasvatustyönsä sisäisen yrittäjyyden suhteen • Huono yrittäjyys on näivettänyt kunnan elinkeinorakenteen. Kunta noidankehässä. ” Konkurssin välttäminen” lähes ainoa tehtävä
Erkki Nevanperän yrittäjyyskasvatus-tutkimus ( Suupohjan kuusi nuorisoasteen koulua ) Keskeisiä tuloksia: • Pitkäkestoisella yrittäjyyskasvatuksella myönteinen vaikutus asenteisiin • Tyttöjen ja poikien välillä tyttöjen eduksi • Yrittäjäkoti-taustalla myönteinen lisävaikutus • Verkottunut yrittäjyys kiinnostaa melko hyvin • Perheyrityksen jatkaminen kiinnostaa huonosti! • Oppijoiden perussuhtautuminen yrittäjyyskasvatukseen myönteinen.
Koti- ja koulukasvatus / nuorisoaste: yrittäjyyskasvatus Mihin pyritään? • aloitekyky, aktiivisuus, vireys • myönteinen asenne työntekoon • määrätietoisuus, menestymishalu • halu kantaa vastuuta • luovuus, kekseliäisyys yms. jalostuu innovatiivisuudeksi • ahkeruus, uutteruus, sitkeys • itsenäisyys • palveluhalu • kyky nähdä mahdollisuuksia, kyky & halu tarttua tilaisuuteen • harkitsevuus ja jahkailemattomuus • kyky arvioida riskiä ja halu ottaa laskelmoituja riskejä • kokeilun ja kilpailun halu • kyky erottaa kannattava toiminta kannattamattomasta • vuorovaikutus- ja vaikutustaidot • kyky toimia moraalisesti oikein
Yrittäjyyden edistäminenMitä pitäisi opettaa ? • Yrittäjyyttä yritteliäisyytenä eli ajattelu- , toiminta- ja suhtautumistapana • Ammattitietoja ja –taitoja. Teoriaa + case’jä • Havainnointi- ,problematisointi- , ideointi- ja innovointitaitoja • Itsetuntemusta • Uskallusta • Työn kunnioitusta
Vanhemmat oppilaiden kannustajina • Kodin kasvuympäristön merkitys suuri oppimistulosten selittäjänä. Kotiympäristö selittää oppilaiden saavutuksia paremmin kuin kouluympäristö • Runsas vuorovaikutus ja kannustus luovat käsityksen, kuinka kiinnostuneita vanhemmat ovat lapsen asioista. Vaikuttaa suoritusmotivaatioon ja tavoitteisiin. • Suorituksiin vaikuttaa paljon suoritusmotivaation voimakkuus. Kannustus lujittaa menestystä • Äidin kasvattajarooli yleensä monipuolisempi kuin isän. Sekä äidin, että isän vaikutus tuntuu sekä tytöissä että pojissa. Tärkeätä, miten ohjaus koetaan
Koti kasvuympäristönä • Kasvatuskäytäntö on aina olemassa. Käytännölle luovat pohjaa asenteet. Vuorovaikutus: Vanhemmat / lapset • Asenneominaisuudet selittävät oppimistulosten eroja paljon enemmän kuin rakenneominaisuudet Vanhempien arvostukset Lapseen kohdistuvat odotukset Kiinnostus lapsen koulunkäyntiä kohtaan Vanhempien tuki ja kannustus Asenne -puoli Perheen koulutustaso Perheen sosioekonominen asema Rakenne- puoli • Asennemallit yrittäjyyteen alkavat kehittyä jo lapsuudenkodista. Asenteet voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia • Kasvuympäristö sosiaalistaa
Yrittäjyyskasvatuksen pohteita • Miksi nuori tarvitsee yrittäjyyttä elämänsä osaksi ? • Mitä nuorelle tulisi yrittäjyydestä opettaa, tai oikeammin: Mitä hänen tulisi yrittäjyydestä oppia? • Mitennuorelle tulisi yrittäjyyttä opettaa, tai oikeammin: Kuinka edistetään opetuksen ja muilla kasvatuksen keinoilla henkistä kasvua yrittäjyyteen? • Milloin on oikea aika alkaa opettaa mitäkin
Miten nuoren ihmisen tulisi saada kasvaa yrittäjyyteen? • kannustus • viriketausta • mielenkiinto • mallit, roolit • tietotaito yritteliäs koti 1. koti kasvuympäristönä 4. 5. 3. 2. 7. vapaat virikkeet, työelämä ”ulkomaailma” koulu kasvu- ympäristönä 6. yritteliäs kylä, kunta, seutu… maailma yritteliäs koulu Kuvio osoittaa seitsemän erilaista oppimiskontekstia, joiden kaikkien sisällä voi tapahtua henkistä kasvua
Kasvatus ja oppiminen Kasvatus Järjestelmällinen tavoitehakuinen kasvatus eli koulutus Satunnainen vapaatavoitteinen kasvatus eli vapaat virikkeet Kiinteä virikevirta (esim. lehdet, kirjat, esineet, rakennukset ) Liikkuva virikevirta (radio, TV, videot, tietoverkot) Opettaja-johtoinen koulutus eli opetus Itseopiskelu Tavoitehakuinen opiskelu Vapaa omaksuminen Oppiminen
Yrittäjyyden lähikäsitteet • aloitekyky • myönteinen työasenne • työhalu • määrätietoisuus • menestymishalu • vastuun kantaminen • riskinotto • luovuus • kekseliäisyys • aktiivisuus
Yrittäjyys • ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa • tavoitteellista ja omavastuista itsensä johtamista
Yrittäjyyden etäisimmät sukulaiskäsitteet • järjestelmällisyys • kovuus • itsekkyys • häikäilemättömyys
Opettaminen • oppimismahdollisuuksien luomista • oppimaan innostamista • oppimisen esteiden poistamista • ohjaamista etsimään, epäilemään ja kyselemään • ympäristön ja sen muutosten vaikutusta oppimisen edistämisessä
Ihmisen persoonallisuus Persoonallisuuden osa-alue Yrittäjäpersoonallisuus ”tunne” ”tahto” ”tieto” ”toiminta”
Yksilöllisiä persoonallisuus- ja älykkyyseroja kuvaava luokittelu Persoonallisuus Älykkyys Affektiiv. alue Konatiivinen alue Kognitiivinen alue Tem-pera-mentti Prosedu- raalinen tieto Deklara-tiivinen tieto Tunne Motivaatio Tahto Yleiset ja erityiset älykkyyteen liittyvät tekijät Luonteen piirteet Saavutus- orientaatio Mielen-laatu Toiminnan kontrollit (itsesäätely) Asiatieto Yleiset ja erityiset persoonallisuus-tekijät Orientaatiot itseen ja muihin Taidot Persoonalliset tyylit Strategiat, taktiikat Arvot Ura- orientaatiot Mielenkiinnon kohteet Uskomukset Asenteet Lähde: Snow, Corno & Jackson, 1996, s. 247
Opettaja Oppilas subjekti objekti • nykytilanne (liian usein): • oppilasta passivoiva • kuuntelua ja pänttäystä, oppilaan kannalta
Oppilas Oppiminen subjekti objekti ”valmentaja” • Muutettu tilanne: • oppilas aktivoitu omavastuisuuteen ja (sis.) yrittäjyyteen • oppimisessa tekemistä + ajattelua
Oppiminen • sopeutumista aktiivisella tavalla muuttuviin tilanteisiin • paras oppimistilanne on aktiivinen toiminta ongelmien ratkaisemiseksi ja uuden luomiseksi • oppiminen = osaamisen luomista, ei vastaanotta-mista (vrt. tutkiva oppiminen)
Opetusmenetelmät … on muutettava kohti: • oppiaineksen problematisointia • yksilöiden ja ryhmien aktiivista työtä • yksilöiden ohjausta • luovaa prosessia • teknisten ja muiden oppimisvälineiden laajaa käyttöä
Opetus • lähinnä = • oppimistilanteiden järjestämistä • oppijoiden motivointia Huom! Melkein kaikkialla hallinnolliset määräykset opetuksen luentopainotteisuudesta ovat vähentyneet tai poistuneet. Vai ovatko ?
Kaksi näkemystä oppimisprosessista Empirismi • oppimisen ulkoinen säätely • opetustekninen malli • ulkoiset motivointikeinot • behaviorismi Konstruktivismi • oppimisen sisäinen säätely • toimintamalli • sisäiset motivointikeinot • hahmopsykologia • mielestäni toivottava tuleva kehitys (yrittäjyyskasvatuksessa) on mainitun kahden yhdistelmä: ei joko…tai vaan sekä…että. • ”muuttumaton tieto” => ajattelu, konstruktivismi • muuttuva kokemusmaailma => havainnot, empirismi
Koulutuksen perus-kysymyksiä (yrittäjyyskasvatuksessa ja yleisestikin) • Miten tuottaa kokemusta ja osaamista (pelkän) tiedon välittämisen sijaan • Miten eri oppimiskäsityksiä hyödynnetään? • Miten suhteuttaa teoriapainotteisuus ja käytäntöpainotteisuus
Työn muutos, kasvatustavoitteet ja opetuksen linjaukset 1920 1960/1970 2000 Työkasvatus Yrittäjyyskasva-tus ja -opetus 40-50 vuotta 30-40 vuotta 1920 1960/1970 2000
Oppimisen teho riippuu myös opetusmenetelmän tehosta Reaalisesta maksimista • kuulemalla 20% • näkemällä 30% • kuulemalla ja näkemällä 50% • itse puhumalla, näkemällä 70% ja kuulemalla • tekemällä, itse puhumalla, näkemällä ja kuulemalla 90%
Ihmisen oppimisesta yleistä • Aikuisen osaamisesta syntynyt keskimäärin • formaalein tavoin 20% • Informaalein tavoin 80% • Ihminen muistaa luennosta 3kk:n kuluttua maks. ~ 10% (ilman kertausta, ilman kokemuksell.) • Eksperientalismin kultainen sääntö: • Kokemuksen kautta opittu istuu lujassa! … pitää edelleen paikkansa
Yrittäjyysorganisaatio hallittuja, laskelmoituja riskejä keskittyy tuloksiin & tuotantoon joustava, tiimit tulkitsee muutoksen mahdollisuudeksi sietää virheitä ja oppii niistä innovatiivisuus voimaannuttava Hallinto- byrokraatt. organisaatio ei riskejä keskittyy menettelytapoihin & hallintoon jäykkä, rakenteet karttaa muutosta välttää virheitä ja rankaisee niistä rutiinityö kontrolloiva Sopiiko koulu yrittäjyyden oppimisympäristöksi? –riippuu koulusta
Vanha kiinalainen viisaus: • ”Minkä kuulen, sen unohdan. Minkä näen, sen muistan. Minkä teen, sen ymmärrän.” lähde: Gavin Bolton: Luova toiminta kasvatuksessa. Tammi, 1981 s.11 Hyvä muistisääntö yrittäjyyskasvatuksen didaktiikkaan!
Monimutkaisten taitojen oppimisen käyrä oppimiskäyrä opitun määrä tasanne
Työpaikka oppimisympäristönä Jaksot 1, 3 ja 5 Koulu oppimisympäristönä Jaksot 2, 4 ja 6 Vuorotteleva oppiminen
Kokemuksellinen oppiminen (Kolbin ympyrä) Kokemus Tiedostamaton tapahtuminen Pohdinta (Reflektiivinen havainnointi) Kokemuksen Toiminta muuntaminen Tiedostava ymmärtäminen Käsitteellistäminen Oppimisen virikkeenä kaksi eri jännitettä: Kognitiivinen jännite Reflektiivinen jännite
Kokemus Sovella Havainnoi ja pohdi Käsitteellistä Oppimisen arviointi / Kehittävä arviointi • Lähtökohtia • kokemuksen käyttö • reflektiivisyys • itsearviointi • itseohjautuvuus • kontekstuaalisuus, prosessiluonne • Arkisia esimerkkejä • oppimispäiväkirjat • prosessikirjoittaminen • opinnäytetyöt sovelluksina
Kolb: nelivaiheinen oppimisteoria Jatkuva kehä Pohdiskeleva havainnointi Konkreetti kokemus Abstrakti käsitteellistäminen Aktiivi kokeilu Ulrich & Cole: pohdiskeleva havainnointi yrittäjät aktiivi kokeilu ? ? ? ? ? ? ? konkreetti kokemus abstrakti käsitteell. (Rajausta ei löytynyt)
Kokoava päättely: • akselilla aktiivi kokeilu – pohdiskeleva havainnointi, yrittäjät painottuvat kokeilun suuntaan • toisella akselilla konkreettinen kokemus – abstrakti käsitteellistäminen ei vastaavaa rajausta voida tehdä Tästä on pääteltävissä: Yrittäjäksi opitaan ” tyyleillä”: aktiivi & soveltava JA aktiivi & teoreett. Mutta muuttuvat olot edellyttävät myös pohdiskelevan havainnoinnin osuutta.
Seuraamuksia kokeellisen oppimisen mallista • Itse oppimistyössä korostuvat: • itseohjaus ja –arviointi • yhteistoiminta ja –arviointi • Opetustyössä korostuvat • ongelmanratkaisukeskeiset työtavat • asiantuntijuus • usein myös tiimityö • Opetustilanteiden johtaminen • pedagoginen prosessiohjaus • konsultoiva ja osallistuva johtamistyyli • ajattelun ja toiminnan yhdistäminen
Yksityisen PK-yrityksen perusolemus vs. yrittäjyyden edistäjäminen (Gibb) Suhteellinen pienuus Toimintatapojen ja menetelmien joustavuus Itsenäisyys Vapaamuotoisuus Mahdollisuudet oppia omista virheistä Henkilökohtainen kontrolli Taloudellinen ja psykologinen omistajuus Tulosten epävarmuus Kokonaisvaltainen johtaminen Asioiden loppuunsaattamisen paineet Tulokset perustuvat onnistumiseen asiakastarpeiden tyydyttämisessä Hyvät henkilökohtaiset perhe- ja yritysverkosto- suhteet Voimakas toiminta- ympäristösidonnaisuus
tuotteiden / palvelujen löytäminen: ideat ja niiden arviointi työtehtävien organisointi asiakastarpeiden selvittäminen myynti työnkulun organisointi raaka-aineiden saannin varmistaminen yksikkökustannukset ja hinnoittelu Itsensätyöllistäjän tehtäväkenttä työvoiman palkkaaminen ja erottaminen hallinnon järjestäminen lakien ja määräysten tuntemus työntekijöiden motivointi työntekijöiden organisointi toimintaympäristön muutosten ennakointi rahoitustarpeen arviointi ja rahoitusneuvottelut kilpailuun vastaaminen PK-yrit. tehtävärakenne / Gibb
Pienyrit. oppimismalli / Gibb tekemällä tilaisuuteen tarttumalla ongelman- ratkaisuista virheistä suorituspaineiden alla henkilökohtaisesta vuorovaikutuksesta asiakas- palautteesta oppiminen vertaisryhmien vuorovaikutuksesta lainaamalla oivaltamalla
Yrittäjyyskasvatuksen toimintaympäristö/Gibb omistamisen tunne toimintavapaus omakohtainen kontrolli joustavat oppimis- tilanteet vastuunantaminen, vastuunottaminen opiskelija kokonaisvaltaisuus projektin johtaminen virheiden salliminen asioiden loppuunsaattaminen vapaamuotoisuus epävarmuustekijät
Opettajalta oppiminen passiivinen kuuntelija / vastaan-ottaja valmiit kirjalliset oppimateriaalit opettajan tarjoaman opin omaksuminen sellaisenaan yhden henkilön eli opettajan palautteesta oppiminen tarkoin organisoitu ja ajallisesti säädelty opetus oppimisessa ei yleensä tunneta paineita välittömien tavoitteiden saavuttamisesta toisilta lainaamista ei rohkaista virheiden pelko muistiinpanojen opettelu Toinen toisiltaan oppiminen tekemällä oppiminen keskustelu ja henkilökohtainen vuorovaikutus ohjattu oivaltaminen oppinen muita tarkkailemalla joustava ja vapaamuotoinen oppimisympäristö oppiminen tuntien paineita välittömien tavoitteiden saavuttamisesta rohkaistaan toisilta lainaamista virheistä oppiminen luova ongelmanratkaisu Aiempi didaktinen näkemys oppimisesta vs. yrittäjyyttä edistävä oppimisnäkemys
Yrittäjyyden edistäminen: Miten ehkä kannattaisi opettaa ? ”Tietojen kerryttäminen” • (luento) • vuoropuheinen opetus • demonstraatio, ekskursiot • symposium • case-tehtävät • projekti, työharjoittelu ”Taitojen kerryttäminen” • harjoitus • harjoittava demonstraatio • pedagoginen draama • case, simulaatiot yms. • projekti, työharjoittelu ”Asenteiden muokkautuminen” • ryhmätyö • aivoriihet yms. • pedagoginen draama • case, simulaatiot yms. • projekti, työharjoittelu
Yrittäjyys ja yleiset työelämävalmiudet • Elämänhallintataidot • oppimisen taidot, kyky organisoida ja hallita ajankäyttöä, kyky hyödyntää henkilökohtaisia vahvuuksia, taito ratkoa ongelmia • Kommunikointivalmiudet • viestintä, vuorovaikutus • Johtamisvalmiudet • suunnittelu ja organisointi, taito hallita konflikteja, kyky ohjata, kyky tehdä päätöksiä, kyky koordinoida, kyky motivoida itseään ja muita • Kyky (ja halu) hyödyntää mahdollisuuksia ja muutoksia • visiointi- , riskinotto- , innovointi- ja hahmottamiskyvyt
Yrittäjyyden yleinen oppiaines => ”teoria” = Yleiset säännöt, lainmukaisuudet, synteesit, yleistykset jne. • Laaja-alaisia, suurempi sovellusala kuin yksittäistapausten • Kestävämpää kuin yksittäistapaukset • Kokoaa ja jäsentelee havaintoja • Luo käsitteistöä, Palvelee oppimista edistäviä skeemoja • Edistää holistisia ja muokkaavia oppimistrategioita VS. Yrittäjyyden yksittäistapauksista koostuva oppiaines => esimerkit, caset, jne. • Motivoi paremmin (usein) kuin yleinen oppiaines • ”Vakuuttaa” yleisen säännön paikkansapitävyydestä • Antaa yleiselle säännölle sovellusesimerkin • On harjoittelun väline • Auttaa kertaamista ja ns. ”ylioppimista”
Luonnolliset ratkaisut ovat usein parhaiten toimivia ” Tuhatjalkainen ihan onnellinen suurisuisen tapasi sammakon. ”Kuule veikkonen, toki kerrothan, miten ratkaiset askeljärjestyksen”, tämä tiedusteli.Pulmaa pohtimaan tuhatjalkainen istahti huolissaan - eikä enää pystynyt juoksemaan.”