Kvantitatiiviset menetelm t ihmis-ymp rist -tutkimuksessa

9. Lineaarinen regressioanalyysi Selitet��n yhden jatkuvan muuttujan vaihtelua yhdell� tai useammalla jatkuvalla muuttujalla. Malli on muotoa miss� y=selitett�v� mja, a=vakiotaso, b=regressiokerroin ja x=selitt�v� mja

10. Faktorianalyysi Etsii muuttujien taustalta piilo- eli latentteja muuttujia. Perustuu muuttujien riippuvuuksiin.

11. Erotteluanalyysi Erotteluanalyysill� tutkitaan etuk�teen luokiteltujen osajoukkojen v�lisi� eroja. Analyysi etsii kaikkien mitattujen ominaisuuksien joukosta ne, jotka parhaiten toimivat osajoukkojen tunnistamisessa.

12.  Arvoisa valvoja, arvoisa vastav�itt�j�, arvoisat kuulijat.Arvoisa valvoja, arvoisa vastav�itt�j�, arvoisat kuulijat.

13. Aktualisoituneet tarjoumat X ja lasten itsen�isen liikkumisen mahdollisuudet X ovat olleet l�ht�kohtanani, kun olen m��ritellyt lapsiyst�v�llisen ymp�rist�n keskeisi� ominaisuuksia. Kun n�m� kaksi tekij�� yhdistet��n nelikent�ksi, saadaan nelj� erilaista, hypoteettista ymp�rist�tyyppi�, joissa kussakin tarjoumien aktualisoituminen ja itsen�isen liikkumisen mahdollisuudet vaihtelevat. Olen nimennyt ymp�rist�tyypit mekukyl�ksi, aavikoksi, selliksi ja akvaarioksi. Aktualisoituneet tarjoumat X ja lasten itsen�isen liikkumisen mahdollisuudet X ovat olleet l�ht�kohtanani, kun olen m��ritellyt lapsiyst�v�llisen ymp�rist�n keskeisi� ominaisuuksia. Kun n�m� kaksi tekij�� yhdistet��n nelikent�ksi, saadaan nelj� erilaista, hypoteettista ymp�rist�tyyppi�, joissa kussakin tarjoumien aktualisoituminen ja itsen�isen liikkumisen mahdollisuudet vaihtelevat. Olen nimennyt ymp�rist�tyypit mekukyl�ksi, aavikoksi, selliksi ja akvaarioksi.

16. PehmoGIS -tutkimuksemme elinymp�rist�n koetusta laadusta on k�ynniss� oleva tutkimus, joka alkoi Ymp�rist�ministeri�n ymp�rist�klusteri-tutkimushankkeessa (EHE�-hanke) ja jatkuu Tekesin OPUS-hankkeessa. Ehe�-hanke valmistuu vuoden 2006 aikana ja Opus jatkuu vuoden 2007 loppuun. T�m�n osahankkeen julkaisu Kytt�, M. & Kahila, M. �PehmoGIS elinymp�rist�n koetun laadun kartoittajana� ilmestyi syyskuussa 2006. Elinymp�rist�n laatua asukkaiden n�k�kulmasta on tutkittu melko paljon sek� Suomessa ett� ulkomailla. Tutkimukset ovat tuottaneet mittavan m��r�n kriteerej�, joilla on pyritty m��rittelem��n joko tiettyjen elinymp�rist�jen koettua laatua tai on haettu sellaisia yleisi� kriteerej�, jotka ovat yhteydess� ihmisyst�v�llisen elinymp�rist�n m��rittelyyn yleisell� tasolla. Elinymp�rist�n koetun laadun tutkimiseen kriteerien kautta sis�ltyy yksi keskeinen puute: kokemukset eiv�t kiinnity fyysiseen ymp�rist��n. Esimerkiksi jos asukas kertoo pit�v�ns� elinymp�rist���n luonnonl�heisen�, emme tied� tarkoittaako h�n olohuoneensa ikkunasta avautuvaa n�kym��, takapihaansa, l�hipuistoa vai kauempana sijaitsevaa viheraluetta tai ehk� n�it� kaikkia. Jos elinymp�rist�n koettua laatua tutkitaan kiinnitettyn� fyysiseen ymp�rist��n, kiinnostaviksi kysymyksiksi nousevat elinymp�rist�n �laatutekij�iden� paikallistuminen ja niiden saavutettavuus. Juuri n�ihin kysymyksiin nyt k�sill� oleva tutkimus pyrkii tarttumaan. PehmoGIS -tutkimuksemme elinymp�rist�n koetusta laadusta on k�ynniss� oleva tutkimus, joka alkoi Ymp�rist�ministeri�n ymp�rist�klusteri-tutkimushankkeessa (EHE�-hanke) ja jatkuu Tekesin OPUS-hankkeessa. Ehe�-hanke valmistuu vuoden 2006 aikana ja Opus jatkuu vuoden 2007 loppuun. T�m�n osahankkeen julkaisu Kytt�, M. & Kahila, M. �PehmoGIS elinymp�rist�n koetun laadun kartoittajana� ilmestyi syyskuussa 2006. Elinymp�rist�n laatua asukkaiden n�k�kulmasta on tutkittu melko paljon sek� Suomessa ett� ulkomailla. Tutkimukset ovat tuottaneet mittavan m��r�n kriteerej�, joilla on pyritty m��rittelem��n joko tiettyjen elinymp�rist�jen koettua laatua tai on haettu sellaisia yleisi� kriteerej�, jotka ovat yhteydess� ihmisyst�v�llisen elinymp�rist�n m��rittelyyn yleisell� tasolla. Elinymp�rist�n koetun laadun tutkimiseen kriteerien kautta sis�ltyy yksi keskeinen puute: kokemukset eiv�t kiinnity fyysiseen ymp�rist��n. Esimerkiksi jos asukas kertoo pit�v�ns� elinymp�rist���n luonnonl�heisen�, emme tied� tarkoittaako h�n olohuoneensa ikkunasta avautuvaa n�kym��, takapihaansa, l�hipuistoa vai kauempana sijaitsevaa viheraluetta tai ehk� n�it� kaikkia. Jos elinymp�rist�n koettua laatua tutkitaan kiinnitettyn� fyysiseen ymp�rist��n, kiinnostaviksi kysymyksiksi nousevat elinymp�rist�n �laatutekij�iden� paikallistuminen ja niiden saavutettavuus. Juuri n�ihin kysymyksiin nyt k�sill� oleva tutkimus pyrkii tarttumaan.

17. My�s oma mallimme elinymp�rist�n koetusta laadusta perustuu yksil�llisten toiveiden ja preferenssien vastaavuuteen, siis yhteensopivuusteoriaan. Se, miss� m��rin kunkin yksil�n omat, henkil�kohtaisesti merkitykselliset ideaalit tarjoumat (laatutekij�t) toteutuvat elinymp�rist�ss� ja reaalimailmassa, m��ritt�� elinymp�rist�n koettua laatua. Tutkittaessa elinymp�rist�n koettua laatua kiinnitettyn� fyysiseen ymp�rist��n, kiinnostaviksi kysymyksiksi nousevat elinymp�rist�n tarjoumien tai �laatutekij�iden� paikallistuminen ja niiden saavutettavuus. Elinymp�rist�n laadun voidaan siten katsoa koostuvan er��nlaisesta monipaikkaisesta laatuverkosta. Kukin yksil� voi mahdollisuuksiensa mukaan rakentaa oman laatuverkkonsa omien mieltymystens�, kykyjens� ja toiveidensa mukaan. My�s laatutekij�iden saavutettavuuden aste arkiel�m�ss� vaihtelee: laatutekij�t voivat sijaita l�hell� tai kauempana kotoa, niiden saavuttamisen esteen� voivat olla esimerkiksi ajalliset tai taloudelliset resurssit tai kaupungin rakenteisiin liittyv�t esteet kuten pitk�t v�limatkat, vaikeasti ylitett�v�t liikennev�yl�t tai joukkoliikenteen harvat vuorov�lit. Jokaiselle ymp�rist�n k�ytt�j�lle muodostuu kussakin el�m�ntilanteessa oma, erityinen, el�v� laatuverkko. Laatuverkko k�sitt�� senhetkisten, henkil�kohtaisesti merkityksellisten paikkojen muodostaman verkoston, joka on jokaisella asukkaalla erilainen ja vaihtelevan laajuinen. Oma laatuverkko ja tyytyv�isyys siihen ilment�� yksil�n ja ymp�rist�n yhteensopivuuden astetta. Laatuverkon lis�ksi voimme puhua arkiverkosta, joka koostuu laatuverkon lis�ksi jokap�iv�isess� el�m�ss� k�ytett�vien palvelujen verkosta (kaupat, lasten koulut ja p�iv�kodit, hoitolaitokset jne.) sek� ty�t�, opiskelua tai muuten p�ivitt�ist� arkea s��televien paikkojen verkostosta. Laatuverkko on arkiverkon osajoukko. Laatuverkko, joka koostuu yksil�lle henkil�kohtaisesti t�rkeist� paikoista on valinnaisempi kuin arkiverkko kokonaisuudessaan, jonka kaikkien osasten sijaintiin tai ominaisuuksiin ei voi vaikuttaa. On kuitenkin mahdollista, ett� arki- ja laatuverkko ovat hyvinkin pitk�lle p��llekk�isi� ja molemmilla voi olla merkityst� asukkaiden kokemukselle elinymp�rist�n laadusta.My�s oma mallimme elinymp�rist�n koetusta laadusta perustuu yksil�llisten toiveiden ja preferenssien vastaavuuteen, siis yhteensopivuusteoriaan. Se, miss� m��rin kunkin yksil�n omat, henkil�kohtaisesti merkitykselliset ideaalit tarjoumat (laatutekij�t) toteutuvat elinymp�rist�ss� ja reaalimailmassa, m��ritt�� elinymp�rist�n koettua laatua. Tutkittaessa elinymp�rist�n koettua laatua kiinnitettyn� fyysiseen ymp�rist��n, kiinnostaviksi kysymyksiksi nousevat elinymp�rist�n tarjoumien tai �laatutekij�iden� paikallistuminen ja niiden saavutettavuus. Elinymp�rist�n laadun voidaan siten katsoa koostuvan er��nlaisesta monipaikkaisesta laatuverkosta. Kukin yksil� voi mahdollisuuksiensa mukaan rakentaa oman laatuverkkonsa omien mieltymystens�, kykyjens� ja toiveidensa mukaan. My�s laatutekij�iden saavutettavuuden aste arkiel�m�ss� vaihtelee: laatutekij�t voivat sijaita l�hell� tai kauempana kotoa, niiden saavuttamisen esteen� voivat olla esimerkiksi ajalliset tai taloudelliset resurssit tai kaupungin rakenteisiin liittyv�t esteet kuten pitk�t v�limatkat, vaikeasti ylitett�v�t liikennev�yl�t tai joukkoliikenteen harvat vuorov�lit. Jokaiselle ymp�rist�n k�ytt�j�lle muodostuu kussakin el�m�ntilanteessa oma, erityinen, el�v� laatuverkko. Laatuverkko k�sitt�� senhetkisten, henkil�kohtaisesti merkityksellisten paikkojen muodostaman verkoston, joka on jokaisella asukkaalla erilainen ja vaihtelevan laajuinen. Oma laatuverkko ja tyytyv�isyys siihen ilment�� yksil�n ja ymp�rist�n yhteensopivuuden astetta. Laatuverkon lis�ksi voimme puhua arkiverkosta, joka koostuu laatuverkon lis�ksi jokap�iv�isess� el�m�ss� k�ytett�vien palvelujen verkosta (kaupat, lasten koulut ja p�iv�kodit, hoitolaitokset jne.) sek� ty�t�, opiskelua tai muuten p�ivitt�ist� arkea s��televien paikkojen verkostosta. Laatuverkko on arkiverkon osajoukko. Laatuverkko, joka koostuu yksil�lle henkil�kohtaisesti t�rkeist� paikoista on valinnaisempi kuin arkiverkko kokonaisuudessaan, jonka kaikkien osasten sijaintiin tai ominaisuuksiin ei voi vaikuttaa. On kuitenkin mahdollista, ett� arki- ja laatuverkko ovat hyvinkin pitk�lle p��llekk�isi� ja molemmilla voi olla merkityst� asukkaiden kokemukselle elinymp�rist�n laadusta.

18. Elinymp�rist�n koetun laadun tutkimiseksi on hankkeessa kehitetty paikkatietopohjainen menetelm�, jota voi k�ytt�� internetiss�. T�m� �pehmoGIS�-menetelm� mahdollistaa ymp�rist�kokemusten tutkimisen paikkaan kiinnitettyn� ainutlaatuisella tavalla. PehmoGIS-tieto voisi tulevaisuudessa muodostaa kokonaisen oman kerroksensa paikkatietoj�rjestelm��n (digitaaliseen, monikerroksiseen karttapohjaiseen tietoj�rjestelm��n). Parhaimmillaan pehmoGIS layer sis�lt�isi moniulotteista kokemuksellista tietoa vaikkapa lasten koulumatkareiteist�, ik�ihmisten vaaran paikoista, hienoista elpymispaikoista jne.Elinymp�rist�n koetun laadun tutkimiseksi on hankkeessa kehitetty paikkatietopohjainen menetelm�, jota voi k�ytt�� internetiss�. T�m� �pehmoGIS�-menetelm� mahdollistaa ymp�rist�kokemusten tutkimisen paikkaan kiinnitettyn� ainutlaatuisella tavalla. PehmoGIS-tieto voisi tulevaisuudessa muodostaa kokonaisen oman kerroksensa paikkatietoj�rjestelm��n (digitaaliseen, monikerroksiseen karttapohjaiseen tietoj�rjestelm��n). Parhaimmillaan pehmoGIS layer sis�lt�isi moniulotteista kokemuksellista tietoa vaikkapa lasten koulumatkareiteist�, ik�ihmisten vaaran paikoista, hienoista elpymispaikoista jne.

19. PehmoGIS-menetelm�� kokeiltiin ensi kerran J�rvenp��ss� syksyll� 2004. J�rvenp��n pehmoGIS-menetelm� on helppok�ytt�inen, �mummonment�v� internet-sovellus, joka ei vaadi aikaisempaa kokemusta karttaliittymien k�yt�st� ja joka etenee askel kerrallaan ilman �eksymismahdollisuutta�. PehmoGIS-menetelm�� kokeiltiin ensi kerran J�rvenp��ss� syksyll� 2004. J�rvenp��n pehmoGIS-menetelm� on helppok�ytt�inen, �mummonment�v� internet-sovellus, joka ei vaadi aikaisempaa kokemusta karttaliittymien k�yt�st� ja joka etenee askel kerrallaan ilman �eksymismahdollisuutta�.

20. Vastaajien kommentit pehmoGIS-menetelm�st� olivat p��s��nt�isesti positiiviss�vyisi�: 28 % oli positiivisia kommentteja menetelm�st�, 20 % kommentoi J�rvenp��t�, 8 % oli kiinnostunut tuloksista. �T�m� oli hyv�! T�llaisia tutkimuksia saisi minusta olla enemm�nkin, ehk� niiden tuottaman tiedon pohjalta sitten todella saisi joskus muutosta joihinkin asioihin.� �Harvinaisen selke� ja kiva kysely.� �Oikein hyv� asia, ett� t�m�nlaisia kyselyit� tehd��n. Elinymp�rist�n vaikutus ihmisten el�m�nlaatuun lienee hyvin keskeinen. Kiitos!� Negatiiviss�vyiset kommentit koskivat teknisi� ongelmia (24 %), ep�ilyksi� hyvinvointikyselyn luottamuksellisuutta kohtaan (10 %) ja varsinaista kritiikki� oli 10 % kommenteista. �Vastausten luottamuksellisuus mietitytt�� kovasti! Minne alkuper�iset datat talletetaan? Talletetaanko ne koodattuna vai selv�kielisen�? Kenell� on oikeus n�hd� alkuper�inen data tutkimuksen p��tytty�?� �Karttaosio oli hieman vaikea hahmottaa. Omat vastaukseni ainakin k�sittiv�t kokonaisia asuinalueita ja niit� ei kartalle saanut merkitty�. Avoimet kysymykset tai kaupunginosittain ryhmitellyt kysymykset olisivat saattaneet toimia paremmin.� Vastaajien kommentit pehmoGIS-menetelm�st� olivat p��s��nt�isesti positiiviss�vyisi�: 28 % oli positiivisia kommentteja menetelm�st�, 20 % kommentoi J�rvenp��t�, 8 % oli kiinnostunut tuloksista. �T�m� oli hyv�! T�llaisia tutkimuksia saisi minusta olla enemm�nkin, ehk� niiden tuottaman tiedon pohjalta sitten todella saisi joskus muutosta joihinkin asioihin.� �Harvinaisen selke� ja kiva kysely.� �Oikein hyv� asia, ett� t�m�nlaisia kyselyit� tehd��n. Elinymp�rist�n vaikutus ihmisten el�m�nlaatuun lienee hyvin keskeinen. Kiitos!� Negatiiviss�vyiset kommentit koskivat teknisi� ongelmia (24 %), ep�ilyksi� hyvinvointikyselyn luottamuksellisuutta kohtaan (10 %) ja varsinaista kritiikki� oli 10 % kommenteista. �Vastausten luottamuksellisuus mietitytt�� kovasti! Minne alkuper�iset datat talletetaan? Talletetaanko ne koodattuna vai selv�kielisen�? Kenell� on oikeus n�hd� alkuper�inen data tutkimuksen p��tytty�?� �Karttaosio oli hieman vaikea hahmottaa. Omat vastaukseni ainakin k�sittiv�t kokonaisia asuinalueita ja niit� ei kartalle saanut merkitty�. Avoimet kysymykset tai kaupunginosittain ryhmitellyt kysymykset olisivat saattaneet toimia paremmin.�

21. J�rvenp�� kyselyyn vastasi 3 kk:n aikana 427 asukasta, vaikka sovellusta ei markkinoitu kovinkaan paljoa. Vastaajista 64 % naisia, ja 56 %:lla heist� oli lapsia. My�s toimihenkil�t ja pientaloissa asuvat olivat yliedustettuina aineistossa. Vastaajien taustatiedot eiv�t kuitenkaan eronneet olennaisesti kyselyiss� yleens�kin tulevasta otoksen vinoumasta. Esimerkiksi naiset dominoivat yleens�. PehmoGIS-kysely ei siis n�ytt�nyt tuottavan internet-erityist� vastaajajoukkoa.J�rvenp�� kyselyyn vastasi 3 kk:n aikana 427 asukasta, vaikka sovellusta ei markkinoitu kovinkaan paljoa. Vastaajista 64 % naisia, ja 56 %:lla heist� oli lapsia. My�s toimihenkil�t ja pientaloissa asuvat olivat yliedustettuina aineistossa. Vastaajien taustatiedot eiv�t kuitenkaan eronneet olennaisesti kyselyiss� yleens�kin tulevasta otoksen vinoumasta. Esimerkiksi naiset dominoivat yleens�. PehmoGIS-kysely ei siis n�ytt�nyt tuottavan internet-erityist� vastaajajoukkoa.

22. Vastaajien alueellinen edustavuus My�s kyselyn alueellinen edustavuus oli melko hyv�. My�s kyselyn alueellinen edustavuus oli melko hyv�.

23. Laatutekij�iden sis�ll�t muistuttavat paljon monien muiden suomalaisten elinymp�rist�n laatua ja viihtyvyytt� koskevia tuloksia: Turvallisuus, rauhallisuus, hyv� hoito sek� luonnonl�heisyys nousevat keskeisiksi laatutekij�iksi l�hes kaikissa tutkimuksissa. Negatiiviset tekij�t ovat l�hinn� n�iden vastakohtia. Laatutekij�iden sis�ll�t muistuttavat paljon monien muiden suomalaisten elinymp�rist�n laatua ja viihtyvyytt� koskevia tuloksia: Turvallisuus, rauhallisuus, hyv� hoito sek� luonnonl�heisyys nousevat keskeisiksi laatutekij�iksi l�hes kaikissa tutkimuksissa. Negatiiviset tekij�t ovat l�hinn� n�iden vastakohtia.

24. Yll�olevaan kuvaan on tiivistetty J�rvenp��ss� esiintulleet, yleisimm�t positiiviset laatutekij�t ja suhteutettu J�rvenp��n oman �laatukukan� ter�lehtien koko kunkin tekij�n mainintojen useuteen. N�it� sis�lt�j� voi verrata esim. Horellin (2004) luomaan malliin ihmisyst�v�llisen ymp�rist�n keskeisist� ulottuvuuksista, joita olivat (ks. osio Uusi arki) : 1. Asuminen ja koti* 2. Peruspalvelut* 3. Osallistuminen 4. Turvallisuus* 5. Perhe, yst�v�t, yhteis�*� 6. Fyysisen ymp�rist�n ominaisuudet* � 7. Resurssien jako 8. Ekologia* 9. Kuulumisen ja jatkuvuuden tunne* 10. Yhteishallinta *:ll� merkityt teemat tulivat esiin J�rvenp��ss� elinymp�rist�n koettujen laatutekij�iden sis�ll�ss�. Yll�olevaan kuvaan on tiivistetty J�rvenp��ss� esiintulleet, yleisimm�t positiiviset laatutekij�t ja suhteutettu J�rvenp��n oman �laatukukan� ter�lehtien koko kunkin tekij�n mainintojen useuteen. N�it� sis�lt�j� voi verrata esim. Horellin (2004) luomaan malliin ihmisyst�v�llisen ymp�rist�n keskeisist� ulottuvuuksista, joita olivat (ks. osio Uusi arki) : 1. Asuminen ja koti* 2. Peruspalvelut* 3. Osallistuminen 4. Turvallisuus* 5. Perhe, yst�v�t, yhteis�*� 6. Fyysisen ymp�rist�n ominaisuudet* � 7. Resurssien jako 8. Ekologia* 9. Kuulumisen ja jatkuvuuden tunne* 10. Yhteishallinta *:ll� merkityt teemat tulivat esiin J�rvenp��ss� elinymp�rist�n koettujen laatutekij�iden sis�ll�ss�.

25. PehmoGIS-tutkimuksen keskeinen idea oli pyrkimys paikallistaa asukkaiden laatutekij�it�. Yll� olevissa kartoissa on paikallistettu kaikki positiiviset ja negatiiviset laatutekij�t. Asukkaiden paikantamat laatutekij�t sijaitsivat melko kattavasti J�rvenp��n eri osissa. Negatiiviset laatutekij�t muodostavat selke�mpi� yhten�isempi� rypp�it�, l�hinn� keskustan, Jampan ja Pajalan alueille. Positiiviset laatutekij�t muodostavat ainoastaan yhden yhten�isemm�n ryhm�n keskustan alueelle. Paikannusten m��r� erisis�lt�isill� laatutekij�ill� ei vaihdellut paljoakaan, positiivisista laatutekij�ist� paikannettiin hieman yli puolet (esim. turvallisuus 60 %, rauhallisuus 56 %, luonnonl�heisyys 54 %) ja negatiivisista puolestaan hieman alle puolet ((turvaton 47 %, rauhaton, 47 %, ep�siisteys 41 %). Kuvista k�y ilmi, ett� negatiiviset laatutekij�t ryhmittyv�t l. klusteroituvat hieman voimakkaammin kuin positiiviset laatutekij�t. Suurin osa niin positiivisista kuin negatiivisistakin laatutekij�ist� sijaitsee rakennetun alueen, taajama-alueen, sis�ll� eik� taajaman ulkopuolella sijaitsevilla mets�- tai peltoalueilla. Taajaman ulkopuolella sijaitsevat pisteet ovat useammin positiivisia kuin negatiivisia laatutekij�it�. Kaupunkia ymp�r�iville viheralueille ei synny luonnollisestikaan samankaltaisia yht� tiiviit� havaintorypp�it�, koska pisteet hajautuvat laajemmalle alueelle. Yksi positiivisia laatutekij�it� ker�nnyt alue on kuitenkin Lepolan alueen pellot. Alue koetaan rauhalliseksi, maaseutumaiseksi ja avaraksi. Aluetta ei n�hd� vain maisemallisesti miellytt�v�n� vaan se tarjoaa my�s t�rke�t ulkoilumaastot l�hell� asuville. My�s Terholan ja Isokyd�n it�puolelle ja Peltolan pohjoispuoleisille viheralueille on paikannettu paljon laatutekij�it�, jotka kytkeytyv�t luonnonl�heisyyteen ja ulkoilumahdollisuuksiin. Vanhakyl�n alue Tuusulanj�rven tuntumassa on puolestaan t�rke� virkistysalue, jota ovat merkinneet my�s kauempana asuvat. Katualueet ja niiden l�hiymp�rist�t ovat ker�nneet paljon negatiivisia havaintoja koko J�rvenp��n alueella. Pohjoisv�yl� koetaan useassa kohdassa meluisaksi, saasteiseksi ja ep�terveelliseksi. Samankaltaisia havaintoja on ker�nnyt my�s Sipoontie Tanhuniityn kohdalla sek� Helsinki-Lahti moottoritie. PehmoGIS-tutkimuksen keskeinen idea oli pyrkimys paikallistaa asukkaiden laatutekij�it�. Yll� olevissa kartoissa on paikallistettu kaikki positiiviset ja negatiiviset laatutekij�t. Asukkaiden paikantamat laatutekij�t sijaitsivat melko kattavasti J�rvenp��n eri osissa. Negatiiviset laatutekij�t muodostavat selke�mpi� yhten�isempi� rypp�it�, l�hinn� keskustan, Jampan ja Pajalan alueille. Positiiviset laatutekij�t muodostavat ainoastaan yhden yhten�isemm�n ryhm�n keskustan alueelle. Paikannusten m��r� erisis�lt�isill� laatutekij�ill� ei vaihdellut paljoakaan, positiivisista laatutekij�ist� paikannettiin hieman yli puolet (esim. turvallisuus 60 %, rauhallisuus 56 %, luonnonl�heisyys 54 %) ja negatiivisista puolestaan hieman alle puolet ((turvaton 47 %, rauhaton, 47 %, ep�siisteys 41 %). Kuvista k�y ilmi, ett� negatiiviset laatutekij�t ryhmittyv�t l. klusteroituvat hieman voimakkaammin kuin positiiviset laatutekij�t. Suurin osa niin positiivisista kuin negatiivisistakin laatutekij�ist� sijaitsee rakennetun alueen, taajama-alueen, sis�ll� eik� taajaman ulkopuolella sijaitsevilla mets�- tai peltoalueilla. Taajaman ulkopuolella sijaitsevat pisteet ovat useammin positiivisia kuin negatiivisia laatutekij�it�. Kaupunkia ymp�r�iville viheralueille ei synny luonnollisestikaan samankaltaisia yht� tiiviit� havaintorypp�it�, koska pisteet hajautuvat laajemmalle alueelle. Yksi positiivisia laatutekij�it� ker�nnyt alue on kuitenkin Lepolan alueen pellot. Alue koetaan rauhalliseksi, maaseutumaiseksi ja avaraksi. Aluetta ei n�hd� vain maisemallisesti miellytt�v�n� vaan se tarjoaa my�s t�rke�t ulkoilumaastot l�hell� asuville. My�s Terholan ja Isokyd�n it�puolelle ja Peltolan pohjoispuoleisille viheralueille on paikannettu paljon laatutekij�it�, jotka kytkeytyv�t luonnonl�heisyyteen ja ulkoilumahdollisuuksiin. Vanhakyl�n alue Tuusulanj�rven tuntumassa on puolestaan t�rke� virkistysalue, jota ovat merkinneet my�s kauempana asuvat. Katualueet ja niiden l�hiymp�rist�t ovat ker�nneet paljon negatiivisia havaintoja koko J�rvenp��n alueella. Pohjoisv�yl� koetaan useassa kohdassa meluisaksi, saasteiseksi ja ep�terveelliseksi. Samankaltaisia havaintoja on ker�nnyt my�s Sipoontie Tanhuniityn kohdalla sek� Helsinki-Lahti moottoritie.

26. Seuraavissa kuvissa on esitetty er�it� ns. hot spotteja, �kuumia kohteita�, jotka ker�siv�t erityisen runsaasti laatupisteit�. J�rvenp��ss� juuri keskustaan paikannettiin paljon sek� positiivisia ett� negatiivisia laatutekij�it�. Negatiivisia laatutekij�it� on kasautunut alueelle kuitenkin enemm�n, noin 100 paikannusta ja positiivisia noin 60 paikannusta. Rannassa sijaitseva puistoalue n�ytt�ytyi monelle asukkaalle virkist�ytymispaikkana, jossa lenkkeill��n ja vietet��n aikaa lasten kanssa. Rantapuiston alueelle paikannettiin kuitenkin hieman enemm�n negatiivisia tekij�it� kuin positiivisia ja asukkaat kokevatkin paikan joskus my�s ep�siistin� ja rauhattomana. Tyypillist� hot spoteille olikin, ett� ne vetiv�t puoleensa sek� positiivisia ett� negatiivia kommentteja.Seuraavissa kuvissa on esitetty er�it� ns. hot spotteja, �kuumia kohteita�, jotka ker�siv�t erityisen runsaasti laatupisteit�. J�rvenp��ss� juuri keskustaan paikannettiin paljon sek� positiivisia ett� negatiivisia laatutekij�it�. Negatiivisia laatutekij�it� on kasautunut alueelle kuitenkin enemm�n, noin 100 paikannusta ja positiivisia noin 60 paikannusta. Rannassa sijaitseva puistoalue n�ytt�ytyi monelle asukkaalle virkist�ytymispaikkana, jossa lenkkeill��n ja vietet��n aikaa lasten kanssa. Rantapuiston alueelle paikannettiin kuitenkin hieman enemm�n negatiivisia tekij�it� kuin positiivisia ja asukkaat kokevatkin paikan joskus my�s ep�siistin� ja rauhattomana. Tyypillist� hot spoteille olikin, ett� ne vetiv�t puoleensa sek� positiivisia ett� negatiivia kommentteja.

27. K�velykatu Jannen positiivisena puolena n�hd��n palvelut ja my�s rannan puolella sijaitseva Prisma koettiin viihtyis�n� ostospaikkana. K�velykatu Jannen varrelta l�ydettiin puolestaan monet t�rke�t palvelut ja rautatieasema oli keskeinen kulkuyhteyksien t�hden. Itse k�velykadulle paikannettiin kuitenkin selv�sti enemm�n negatiivisia tekij�it� kuin positiivisia. K�velykatu, josta vastaajat puhuvat toisaalta kaupungin keskustana ja syd�men� koetaan kuitenkin my�s turvattomana, rauhattomana ja ep�siistin�. Useat vastaajat korostavat n�iden piirteiden toteutuvan l�hinn� ilta- ja y�aikaan. K�velykadun lis�ksi samoja piirteit� on paikannettu my�s Helsingintielle ja Mannilantielle. K�velykatu Jannen positiivisena puolena n�hd��n palvelut ja my�s rannan puolella sijaitseva Prisma koettiin viihtyis�n� ostospaikkana. K�velykatu Jannen varrelta l�ydettiin puolestaan monet t�rke�t palvelut ja rautatieasema oli keskeinen kulkuyhteyksien t�hden. Itse k�velykadulle paikannettiin kuitenkin selv�sti enemm�n negatiivisia tekij�it� kuin positiivisia. K�velykatu, josta vastaajat puhuvat toisaalta kaupungin keskustana ja syd�men� koetaan kuitenkin my�s turvattomana, rauhattomana ja ep�siistin�. Useat vastaajat korostavat n�iden piirteiden toteutuvan l�hinn� ilta- ja y�aikaan. K�velykadun lis�ksi samoja piirteit� on paikannettu my�s Helsingintielle ja Mannilantielle.

28. Laatutekij�iden paikallistumista voi tutkia my�s yksitt�isist� laatutekij�ist� tai teemoista k�sin. Yll�olevaan kuvaan on ker�tty kaikki liikenneymp�rist��n liittyneet kommentit (sek� positiiviset ett� negatiiviset) ja havainnollistettu n�m� kokemukset J�rvenp��n katuverkkoa esitt�v�lle kartalle. Asukkaiden kokemukset vaarallisista tieosuuksista ja risteyksist�, katuverkon kunnosta ja hyvist� k�velyreiteist� antavat liikennesuunnittelijoille ajankohtaista paikallista tietoa. T�m� tieto voidaan irrottaa muista laatutekij�ist� omaksi erilliseksi tasokseen. Suunnittelijat saavat n�in arvokasta lis�tietoa kunnan katuverkoston ja ulkoilureittien kehitt�misen pohjaksi. Laatutekij�iden paikallistumista voi tutkia my�s yksitt�isist� laatutekij�ist� tai teemoista k�sin. Yll�olevaan kuvaan on ker�tty kaikki liikenneymp�rist��n liittyneet kommentit (sek� positiiviset ett� negatiiviset) ja havainnollistettu n�m� kokemukset J�rvenp��n katuverkkoa esitt�v�lle kartalle. Asukkaiden kokemukset vaarallisista tieosuuksista ja risteyksist�, katuverkon kunnosta ja hyvist� k�velyreiteist� antavat liikennesuunnittelijoille ajankohtaista paikallista tietoa. T�m� tieto voidaan irrottaa muista laatutekij�ist� omaksi erilliseksi tasokseen. Suunnittelijat saavat n�in arvokasta lis�tietoa kunnan katuverkoston ja ulkoilureittien kehitt�misen pohjaksi.

29. Vastaavalla tavalla voi tutkia esim. viheralueille sijoittuvia kommentteja. T�m�ntyyppinen palautetieto voi olla arvokasta esim. osana kunnan viherkaavan laatimisen prosessia. Vastaavalla tavalla voi tutkia esim. viheralueille sijoittuvia kommentteja. T�m�ntyyppinen palautetieto voi olla arvokasta esim. osana kunnan viherkaavan laatimisen prosessia.

30. Positiivisten ja negatiivisten laatutekij�iden saavutettavuutta tutkittiin laskemalla et�isyys vastaajan kodin ja laatutekij�iden v�lill�. Et�isyys ei ole todellinen matkan pituus, vaan laskettu linnuntiet� vastaajan kodin ja laatutekij�n v�lill�. Positiiviset laatutekij�t sijaitsivat hyvin l�hell� kotia. 67 % laatutekij�ist� paikallistettiin alle 1 km et�isyydelle kodista ja 500 m s�teelt� l�ytyi 59 % laatutekij�ist�. Negatiiviset laatutekij�t sijaitsivat hieman kauempana kotoa: 51 % kielteisist� tarjoumista paikallistettiin enint��n 1 km et�isyydelle kodista. Luonnonl�heisyys toteutui muita laatutekij�it� useammin et��mp�n� kodista ja rauhallisuus sen sijaan aivan kodin v�litt�m�ss� l�heisyydess�. Vastaajat tuntuvat my�s arvostavan erityisesti l�hipalveluita. Palvelut laatutekij�n� on paikannettu usein kodin l�hiymp�rist��n, sill� yli 80 % palveluista sijaitsee alle kilometrin et�isyydell� kodista. Viime vuosina on usein v�itetty, ett� postmoderni ihminen ei kiinnity l�hiymp�rist��n, koska h�n luo omat verkostonsa l�hiymp�rist�n ulkopuolelle, vapaana maantieteellisist� rajoitteista. Tutkimuksemme mukaan kuitenkin kaikki ik�ryhm�t l�ysiv�t t�rkeit� paikkoja yll�tt�v�n l�helt� kotia. Tutkimuksemme p�invastoin antoi vahvistusta sille ajatukselle, ett� nykyinen hektinen arki ja ty�el�m�n kasvavat vaatimukset korostaa kodin, kotipihan ja l�hiymp�rist�n roolia latautumispaikkana, jopa turvallisena linnoituksena. Kaukana kavala maailma! Positiivisten ja negatiivisten laatutekij�iden saavutettavuutta tutkittiin laskemalla et�isyys vastaajan kodin ja laatutekij�iden v�lill�. Et�isyys ei ole todellinen matkan pituus, vaan laskettu linnuntiet� vastaajan kodin ja laatutekij�n v�lill�. Positiiviset laatutekij�t sijaitsivat hyvin l�hell� kotia. 67 % laatutekij�ist� paikallistettiin alle 1 km et�isyydelle kodista ja 500 m s�teelt� l�ytyi 59 % laatutekij�ist�. Negatiiviset laatutekij�t sijaitsivat hieman kauempana kotoa: 51 % kielteisist� tarjoumista paikallistettiin enint��n 1 km et�isyydelle kodista. Luonnonl�heisyys toteutui muita laatutekij�it� useammin et��mp�n� kodista ja rauhallisuus sen sijaan aivan kodin v�litt�m�ss� l�heisyydess�. Vastaajat tuntuvat my�s arvostavan erityisesti l�hipalveluita. Palvelut laatutekij�n� on paikannettu usein kodin l�hiymp�rist��n, sill� yli 80 % palveluista sijaitsee alle kilometrin et�isyydell� kodista. Viime vuosina on usein v�itetty, ett� postmoderni ihminen ei kiinnity l�hiymp�rist��n, koska h�n luo omat verkostonsa l�hiymp�rist�n ulkopuolelle, vapaana maantieteellisist� rajoitteista. Tutkimuksemme mukaan kuitenkin kaikki ik�ryhm�t l�ysiv�t t�rkeit� paikkoja yll�tt�v�n l�helt� kotia. Tutkimuksemme p�invastoin antoi vahvistusta sille ajatukselle, ett� nykyinen hektinen arki ja ty�el�m�n kasvavat vaatimukset korostaa kodin, kotipihan ja l�hiymp�rist�n roolia latautumispaikkana, jopa turvallisena linnoituksena. Kaukana kavala maailma!

31. Laatutekij�indeksi ja ehe� yhdyskuntarakenne Lopuksi positiivisten ja negatiivisten laatutekij�iden toteutumisen yht�aikaiseksi arvioimiseksi luotiin Laatuindeksi, joka oli positiivisten ja negatiivisten laatutekij�iden toteutumisen erotus. Jos t�m� arvo on 0, ovat positiivisten ja negatiivisten laatutekij�iden toteutumisen asteet samansuuruisia. Jos positiiviset laatutekij�t toteutuvat voimakkaammin kuin negatiiviset, arvo saa positiivisia arvoja ja p�invastaisessa tapauksessa negatiivisia arvoja. Jotta laatuindeksin arvoa voitaisiin suhteuttaa yhdyskuntarakenteen tiiviysasteeseen, luotiin jokaisen vastaajan kodin ymp�rille bufferit 500 m ja 100 m s�teell�. Vy�hykkeen sis��n j��v�st� alueesta laskettiin rakentamisen tiiviysaste ja viherymp�rist�n m��r� monella eri tavalla mitattuna. Jotta elinymp�rist�n koetun laadun ja yhdyskunnan rakenteellisen tiiviyden v�list� suhdetta voitaisiin tutkia, sijoitettiin edell� esitettyyn eheytt�misen nelikentt��n empiirisest� aineistosta saadut arvot. Jokainen tutkittu yksil� edustaa kaaviossa yht� pistett�. Koettua laatua edustavalla Laatuindeksi-janalla luontevaksi raja-arvoksi (x-akselin nollakohdaksi) tulee tilanne, jolloin positiivisten ja negatiivisten laatutekij�iden toteutumisen aste on samansuuruinen (Laatuindeksi saa arvon 0). Y-akselilla raja-arvon m��ritt�minen on sen sijaan paljon vaikeampaa. Sen m��ritt�miseksi tarvittaisiin tieto siit�, mill� yhdyskunnan rakenteen tiiviystasolla eheytt�minen, riitt�v�n tiivis tai ekologinen yhdyskuntarakenne alkaa. Suomessa ei ole k�yt�ss� sellaista raja-arvoa, joka m��rittelisi, mit� pidet��n riitt�v�n tiiviin� yhdyskunnan rakenteena esim. joukkoliikenteen toteutumisen kannalta tai ylip��t��n ekologisessa mieless�. Olemme siksi merkinneet kaavioon y-akselin �nollakohdaksi� ohjeellisesti USA:ssa k�yt�ss� olevan suositusarvon (20 asuntoa/ha) paikallisjoukkoliikennett� riitt�v�sti tukevasta asukastiheydest�. T�h�n �nollakohtaan� on luonnollisesti syyt� suhtautua varauksella. Kuvassa on siis laatuindeksin arvon ja yhdyskuntarakenteen tiiviyden asteen (asuntoja/ha) ristiintaulukoinnin tulokset ja eroteltu vastaajat kotipaikan kaupunkirakenteellisen jaottelun perusteella. Tarkastelu paljastaa, ett� havainnot painottuvat nelikent�n oikeaan alanurkkaan eli v�lj�sti rakennettuun, mutta laadukkaaksi koettuun ymp�rist�tyyppiin. Tutkittaessa, miten eri kaupunkirakennetyypit, k�vely,- py�r�ily-, joukkoliikenne- ja autokaupunki (SYKEn luokitus) sijoittuvat nelikentt��n, huomataan, ett� erityisesti autokaupungissa asuvat sijoittuvat oikeaan alanurkkaan. Lopuksi positiivisten ja negatiivisten laatutekij�iden toteutumisen yht�aikaiseksi arvioimiseksi luotiin Laatuindeksi, joka oli positiivisten ja negatiivisten laatutekij�iden toteutumisen erotus. Jos t�m� arvo on 0, ovat positiivisten ja negatiivisten laatutekij�iden toteutumisen asteet samansuuruisia. Jos positiiviset laatutekij�t toteutuvat voimakkaammin kuin negatiiviset, arvo saa positiivisia arvoja ja p�invastaisessa tapauksessa negatiivisia arvoja. Jotta laatuindeksin arvoa voitaisiin suhteuttaa yhdyskuntarakenteen tiiviysasteeseen, luotiin jokaisen vastaajan kodin ymp�rille bufferit 500 m ja 100 m s�teell�. Vy�hykkeen sis��n j��v�st� alueesta laskettiin rakentamisen tiiviysaste ja viherymp�rist�n m��r� monella eri tavalla mitattuna. Jotta elinymp�rist�n koetun laadun ja yhdyskunnan rakenteellisen tiiviyden v�list� suhdetta voitaisiin tutkia, sijoitettiin edell� esitettyyn eheytt�misen nelikentt��n empiirisest� aineistosta saadut arvot. Jokainen tutkittu yksil� edustaa kaaviossa yht� pistett�. Koettua laatua edustavalla Laatuindeksi-janalla luontevaksi raja-arvoksi (x-akselin nollakohdaksi) tulee tilanne, jolloin positiivisten ja negatiivisten laatutekij�iden toteutumisen aste on samansuuruinen (Laatuindeksi saa arvon 0). Y-akselilla raja-arvon m��ritt�minen on sen sijaan paljon vaikeampaa. Sen m��ritt�miseksi tarvittaisiin tieto siit�, mill� yhdyskunnan rakenteen tiiviystasolla eheytt�minen, riitt�v�n tiivis tai ekologinen yhdyskuntarakenne alkaa. Suomessa ei ole k�yt�ss� sellaista raja-arvoa, joka m��rittelisi, mit� pidet��n riitt�v�n tiiviin� yhdyskunnan rakenteena esim. joukkoliikenteen toteutumisen kannalta tai ylip��t��n ekologisessa mieless�. Olemme siksi merkinneet kaavioon y-akselin �nollakohdaksi� ohjeellisesti USA:ssa k�yt�ss� olevan suositusarvon (20 asuntoa/ha) paikallisjoukkoliikennett� riitt�v�sti tukevasta asukastiheydest�. T�h�n �nollakohtaan� on luonnollisesti syyt� suhtautua varauksella. Kuvassa on siis laatuindeksin arvon ja yhdyskuntarakenteen tiiviyden asteen (asuntoja/ha) ristiintaulukoinnin tulokset ja eroteltu vastaajat kotipaikan kaupunkirakenteellisen jaottelun perusteella. Tarkastelu paljastaa, ett� havainnot painottuvat nelikent�n oikeaan alanurkkaan eli v�lj�sti rakennettuun, mutta laadukkaaksi koettuun ymp�rist�tyyppiin. Tutkittaessa, miten eri kaupunkirakennetyypit, k�vely,- py�r�ily-, joukkoliikenne- ja autokaupunki (SYKEn luokitus) sijoittuvat nelikentt��n, huomataan, ett� erityisesti autokaupungissa asuvat sijoittuvat oikeaan alanurkkaan.

32. Taulukosta k�y ilmi, ett� positiivisten laatutekij�iden toteutuminen korreloi merkitsev�n positiivisesti viheralueiden m��r��n asuinaluetasolla, kun sit� mitattiin mets�- ja peltoalueiden m��r�ll� tai viheralueiden kokonaism��r�ll� yksil�llisten buffereiden sis�ll�. Sen sijaan yhteytt� puistoalueiden m��r��n ei l�ytynyt. Korrelaatio rakentamisen tiiviyteen asuinaluetasolla oli puolestaan negatiivinen mitattuna sek� kerrosalana ett� asuntojen tai v�est�n m��r�n�. Negatiivisten laatutekij�iden toteutuminen noudatti k��nteist� kaavaa. Negatiivisten laatutekij�iden toteutuminen oli sit� voimakkaampaa, mit� tiiviimmin rakennettu asuinymp�rist� oli (positiivinen korrelaatio). Viheralueiden m��r��n n�hden yhteys oli p�invastoin sen suuntainen, ett� negatiivisten laatutekij�iden aktualisoituminen oli sit� v�h�isemp�� mit� enemm�n viheralueita oli. Taulukosta k�y ilmi, ett� positiivisten laatutekij�iden toteutuminen korreloi merkitsev�n positiivisesti viheralueiden m��r��n asuinaluetasolla, kun sit� mitattiin mets�- ja peltoalueiden m��r�ll� tai viheralueiden kokonaism��r�ll� yksil�llisten buffereiden sis�ll�. Sen sijaan yhteytt� puistoalueiden m��r��n ei l�ytynyt. Korrelaatio rakentamisen tiiviyteen asuinaluetasolla oli puolestaan negatiivinen mitattuna sek� kerrosalana ett� asuntojen tai v�est�n m��r�n�. Negatiivisten laatutekij�iden toteutuminen noudatti k��nteist� kaavaa. Negatiivisten laatutekij�iden toteutuminen oli sit� voimakkaampaa, mit� tiiviimmin rakennettu asuinymp�rist� oli (positiivinen korrelaatio). Viheralueiden m��r��n n�hden yhteys oli p�invastoin sen suuntainen, ett� negatiivisten laatutekij�iden aktualisoituminen oli sit� v�h�isemp�� mit� enemm�n viheralueita oli.

33. Laatutekij�iden toteutuminen ja niiden henkil�kohtainen merkitys korreloivat merkitsev�sti asukkaiden kokemaan yleiseen hyvinvointiin, el�m�nlaatuun ja terveyteen. Lis�ksi kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista laatutekij�ihin oli yhteydess� asukkaiden kokemaan el�m�nlaatuun. Hyvinvointitekij�it� mitattiin tutkimuksessa samoilla mittareilla, joita k�ytettiin Terveys 2000-hankkeessa. Koettua el�m�nlaatua ja terveytt� tutkittiin yksitt�isill� muuttujilla ja yleist� hyvinvointia kansainv�lisesti paljon k�ytetyll� General Health Questionnaire �mittarilla, joka keskittyy yleiseen, koettuun henkiseen hyvinvointiin. Asukkaiden hyvinvoinnin kannalta ei siis ole yhdentekev��, miten laadukas (siis henkil�kohtaisilla laatukriteereill� mitattuna) heid�n elinymp�rist�ns� on. Samalla alussa esitetty teoria ihmisen ja ymp�rist�n v�lisest� yhteensopivuudesta ja sen kytkeytymisest� hyvinvointiin, saa vahvistusta.Laatutekij�iden toteutuminen ja niiden henkil�kohtainen merkitys korreloivat merkitsev�sti asukkaiden kokemaan yleiseen hyvinvointiin, el�m�nlaatuun ja terveyteen. Lis�ksi kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista laatutekij�ihin oli yhteydess� asukkaiden kokemaan el�m�nlaatuun. Hyvinvointitekij�it� mitattiin tutkimuksessa samoilla mittareilla, joita k�ytettiin Terveys 2000-hankkeessa. Koettua el�m�nlaatua ja terveytt� tutkittiin yksitt�isill� muuttujilla ja yleist� hyvinvointia kansainv�lisesti paljon k�ytetyll� General Health Questionnaire �mittarilla, joka keskittyy yleiseen, koettuun henkiseen hyvinvointiin. Asukkaiden hyvinvoinnin kannalta ei siis ole yhdentekev��, miten laadukas (siis henkil�kohtaisilla laatukriteereill� mitattuna) heid�n elinymp�rist�ns� on. Samalla alussa esitetty teoria ihmisen ja ymp�rist�n v�lisest� yhteensopivuudesta ja sen kytkeytymisest� hyvinvointiin, saa vahvistusta.

34. Laatutekij�iden toteutumisastetta voidaan tarkastella alueellisesti my�s hieman tarkemmin. Yll�olevassa teemakartassa kuvataan vastaajakohtaisesti laatutekij�iden toteutumisindeksi. Kartan luotettavuuteen vaikuttaa vastaajien m��r� kullakin alueella, joten J�rvenp��n reuna-alueiden visualisointiin Jamppaa lukuun ottamatta, josta oli runsaasti vastaajia, tulee suhtautua kriittisesti. Ko. alueilla my�s v�est�tiheys on pieni. Visualisointi osoittaa, ett� l�hinn� Jampan ja P�yt�alhon kaupunginosissa, ja osissa Loutin ja keskustan alueita laatuindeksin arvo on saa my�s neutraaleja ja negatiivisia arvoja (v�rit vihre�st� siniseen) eli negatiivisten laatutekij�iden koettu toteutuminen oli voimakkaampaa tai yht� voimakasta kuin positiivisten laatutekij�iden toteutuminen. Kyseiset alueet ovat luonteeltaan p��osin kerrostaloalueita. Suurin osa J�rvenp��st� lukeutuu kuitenkin alueisiin, joilla positiiviset laatutekij�t toteutuvat negatiivisia useammin, eli laatuindeksin arvo on positiivinen.Laatutekij�iden toteutumisastetta voidaan tarkastella alueellisesti my�s hieman tarkemmin. Yll�olevassa teemakartassa kuvataan vastaajakohtaisesti laatutekij�iden toteutumisindeksi. Kartan luotettavuuteen vaikuttaa vastaajien m��r� kullakin alueella, joten J�rvenp��n reuna-alueiden visualisointiin Jamppaa lukuun ottamatta, josta oli runsaasti vastaajia, tulee suhtautua kriittisesti. Ko. alueilla my�s v�est�tiheys on pieni. Visualisointi osoittaa, ett� l�hinn� Jampan ja P�yt�alhon kaupunginosissa, ja osissa Loutin ja keskustan alueita laatuindeksin arvo on saa my�s neutraaleja ja negatiivisia arvoja (v�rit vihre�st� siniseen) eli negatiivisten laatutekij�iden koettu toteutuminen oli voimakkaampaa tai yht� voimakasta kuin positiivisten laatutekij�iden toteutuminen. Kyseiset alueet ovat luonteeltaan p��osin kerrostaloalueita. Suurin osa J�rvenp��st� lukeutuu kuitenkin alueisiin, joilla positiiviset laatutekij�t toteutuvat negatiivisia useammin, eli laatuindeksin arvo on positiivinen.

35. Yhdyskuntarakenne, koettu laatu & hyvinvointi Yll�oleva kaavio tiivist�� tutkimuksen tulokset. Kaavio perustuu sarjaan regressioanalyyseja. Analyysit paljastivat, ett� mit� tiiviimmin rakennetussa ymp�rist�ss� asukkaiden koti oli, sit� huonommin heid�n itse m��rittelem�ns�, yksil�llisesti t�rke�t laatutekij�t toteutuivat. Omien laatutekij�iden toteutuminen puolestaan selitti merkitsev�sti koettua hyvinvointia, terveytt� ja el�m�nlaatua. Mit� paremmin omien laatutekij�iden koettiin toteutuvan omassa elinymp�rist�ss�, sit� hyvinvoivemmaksi asukas koki itsens�. Laatutekij�iden et�isyys kotoa selitti merkitsev�sti koettua terveytt� mutta ei koettua yleist� hyvinvointia tai el�m�nlaatua. Yhteys oli negatiivinen mik� tarkoittaa sit�, ett� mit� pienempi et�isyys omiin laatutekij�ihin oli, sit� paremmaksi koettiin terveys. Kaikki yll�olevat yhteydet eri tekij�iden v�lill� s�ilyiv�t merkitsevin�, vaikka 7 eri taustatekij�n vaikutus huomioitiin (ik�, sukupuoli, sosioekonominen asema, talotyyppi, hallintamuoto, lapsia vai ei, asunnon pinta-ala). Yllaolevat analyysit mahdollistavat aluksi esitetyn hypoteesin testaaminen siit�, ett� aktualisoituneet tarjoumat voivat toimia v�litt�v�n� mekanismina koetun hyvinvoinnin ja elinymp�rist�n fyysisten piirteiden v�lill�. Kuten tulokset osoittavat, elinymp�rist�n tiiviys ei ole suoraan yhteydess� koettuun hyvinvointiin, vaan yksil�llisesti merkityksellisten tarjoumien aktualisoitumisasteen kautta. Yll�oleva kaavio tiivist�� tutkimuksen tulokset. Kaavio perustuu sarjaan regressioanalyyseja. Analyysit paljastivat, ett� mit� tiiviimmin rakennetussa ymp�rist�ss� asukkaiden koti oli, sit� huonommin heid�n itse m��rittelem�ns�, yksil�llisesti t�rke�t laatutekij�t toteutuivat. Omien laatutekij�iden toteutuminen puolestaan selitti merkitsev�sti koettua hyvinvointia, terveytt� ja el�m�nlaatua. Mit� paremmin omien laatutekij�iden koettiin toteutuvan omassa elinymp�rist�ss�, sit� hyvinvoivemmaksi asukas koki itsens�. Laatutekij�iden et�isyys kotoa selitti merkitsev�sti koettua terveytt� mutta ei koettua yleist� hyvinvointia tai el�m�nlaatua. Yhteys oli negatiivinen mik� tarkoittaa sit�, ett� mit� pienempi et�isyys omiin laatutekij�ihin oli, sit� paremmaksi koettiin terveys. Kaikki yll�olevat yhteydet eri tekij�iden v�lill� s�ilyiv�t merkitsevin�, vaikka 7 eri taustatekij�n vaikutus huomioitiin (ik�, sukupuoli, sosioekonominen asema, talotyyppi, hallintamuoto, lapsia vai ei, asunnon pinta-ala). Yllaolevat analyysit mahdollistavat aluksi esitetyn hypoteesin testaaminen siit�, ett� aktualisoituneet tarjoumat voivat toimia v�litt�v�n� mekanismina koetun hyvinvoinnin ja elinymp�rist�n fyysisten piirteiden v�lill�. Kuten tulokset osoittavat, elinymp�rist�n tiiviys ei ole suoraan yhteydess� koettuun hyvinvointiin, vaan yksil�llisesti merkityksellisten tarjoumien aktualisoitumisasteen kautta.

44. Kohtaamisia

45. Vaaran paikat

48. Valaistus

55. LOPUKSI ESIT�N VIHOVIIMEISEN UNELMANI: HAAVEILEN, ETT� SILLANRAKENNUS ASUKKAIDEN OMAAVAN HILJAISEN TIEDON, K�YTT�JIEN KOKEMUSTEN JA K�YTT�JI� KOSKEVAN TUTKIMUSTIEDON SEK� SUUNNITTELUN K�YT�NT�JEN V�LILL� TOIMISI NYKYIST� PAREMMIN! ER��N� SILLANRAKENNUKSEN KEINONA VOIVAT TOIMIA MY�S UUTTA TEKNOLOGIAA HY�DYNT�V�T MENETELM�T, JOISTA �SKEN ESITELTY PEHMOGIS ON ER�S ESIMERKKI. SILTAA T�YTYY KUITENKIN RAKENTAA MOLEMMISTA SUUNNISTA: MY�S SUUNNITTELUJ�RJESTELM�N TULEE PYRKI� AKTIIVISESTI HERKIST�M��N KORVIAAN ASUKKAIDEN OMAAVALLE ARVOKKAALLE HILJAISELLE TIEDOLLE.LOPUKSI ESIT�N VIHOVIIMEISEN UNELMANI: HAAVEILEN, ETT� SILLANRAKENNUS ASUKKAIDEN OMAAVAN HILJAISEN TIEDON, K�YTT�JIEN KOKEMUSTEN JA K�YTT�JI� KOSKEVAN TUTKIMUSTIEDON SEK� SUUNNITTELUN K�YT�NT�JEN V�LILL� TOIMISI NYKYIST� PAREMMIN! ER��N� SILLANRAKENNUKSEN KEINONA VOIVAT TOIMIA MY�S UUTTA TEKNOLOGIAA HY�DYNT�V�T MENETELM�T, JOISTA �SKEN ESITELTY PEHMOGIS ON ER�S ESIMERKKI. SILTAA T�YTYY KUITENKIN RAKENTAA MOLEMMISTA SUUNNISTA: MY�S SUUNNITTELUJ�RJESTELM�N TULEE PYRKI� AKTIIVISESTI HERKIST�M��N KORVIAAN ASUKKAIDEN OMAAVALLE ARVOKKAALLE HILJAISELLE TIEDOLLE.