280 likes | 386 Views
Tutkiva journalismi kannattavaksi. Vierailijaprofessori Tuomo Pietiläisen avajaisluento professorien vallanvaihtotilaisuudessa 4.9. 2012. Tutkivan journalismin työpajassa aloittaneen määritelmä: ”Tutkiva journalismi osoittaa mielestäni journalismin tarpeen yhteiskunnassa .”.
E N D
Tutkiva journalismi kannattavaksi Vierailijaprofessori Tuomo Pietiläisen avajaisluento professorien vallanvaihtotilaisuudessa 4.9. 2012
Tutkivan journalismin työpajassa aloittaneen määritelmä: • ”Tutkiva journalismi osoittaa mielestäni journalismin tarpeen yhteiskunnassa.”
Tutkiva journalismi on asenne ja metodi. • Kun journalismi on yhteiskunnan puhtaanapitolaitos, niin tutkiva journalismi on ongelmajätelaitos. • Tutkivan journalismin avulla media toteuttaa tehtäväänsä neljäntenä valtiomahtina eli vahtii vallankäyttäjiä ja tuo esiin epäkohtia.
Lisää työpajan opiskelijoiden määritelmiä: • ” Ilman tutkivaa journalismia toimittajan työssä ei ole mitään järkeä.” • ” Pidän tutkivaa journalismia journalismin kuninkuusluokkana.” • ” Tutkivassa journalismissa piilee alan tulevaisuus.”
Verkkojulkaiseminen vie uutistoimintaa suuntaan, joka ei kannusta omien uutisten ja selvitysten tekemiseen. • Päinvastoin verkon laaja siteerauskäytäntö suosii ”kopioi ja liitä” – journalismia, joka ei tuota yhteiskunnallisesti merkittävää uutta tietoa, vaan yksipuolistaa tiedonvälitystä.
Seiska: Matti Nykänen ratkesi ryyppäämään • Iltalehti (Viihdejutut) • 08:44, 23.8. • +8 • 3975 • Seiska: Matti ratkesi ryyppäämään - Susanna lähti • ESS.fi (Kotimaa) • 08:44, 23.8. • -1 • 1141 • Seiska: Viina vie jälleen Mattia, Susannakin jätti • Iltalehti (Viihdejutut) • 08:38, 23.8. • -10 • 5039 • Seiska: Nykänen ratkesi juomaan ja Susanna jätti
Aiemmin oman uutisen alkuperäinen julkaisija sai hyväkseen yleensä noin 24 tunnin aineettoman ja taloudellisen edun. • Lukija tai katsoja tilasi ja seurasi sitä mediaa, jonka tiesi parhaaksi uutishankkijaksi.
Nykyisin uutisen kaivanut media ei saa etua edes tunniksi. Se joutuu itsekin kertomaan skuupistaan ilmaiseksi internetissä ennen kuin maksavat asiakkaat saavat sen. • Ei ole muuta toimialaa kuin uutisteollisuus, missä kilpailijan aikaansaannoksista saa hyötyä ilmaiseksi ja ilman riskiä (valokuvallakin on aina tekijänoikeus).
Yhteiskunnan ja media-alan etu on, että tutkivaa journalismia eli yhteiskunnallisesti merkittäviä uutisia ja selvityksiä tehdään. • Siksi niiden julkaisemisen olisi oltava kannattavampaa kuin siteerausten tehtailun. • Ratkaisu tähän vääristymään on:
Uutisvoiton käyttökorvaus kotoisasti… • Skuuppikorvaus
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? • Oman uutisen eli skuupin hankintaan panostanut kaupallinen media saisi 2000 euron korvauksen kilpailijoilta, jotka käyttävät työn tuloksia heti hyväkseen. • Verovaroin toimiva ja julkisen palvelun media Yle ei olisi oikeutettu saamaan sitä.
Media-ala on jo pystynyt sopimaan uutisten siteerauskäytännöstä niin, että alkuperäinen julkaisija mainitaan heti otsikossa. • Julkaisija saa tällöin panostuksistaan hyvän journalistisen tavan mukaisen henkisen korvauksen.
Uutisvoiton käyttökorvaus toisi julkaisijalle näissä tapauksissa myös taloudellisen korvauksen, jos kilpailija haluaa siteerata uutista heti. • Maksu pitäisi tilittää, jos sen haluaa siteerata 24 tunnin sisällä alkuperäisen uutisen julkaisemisesta.
Skuupin määritelmää voisi hakea Julkisen Sanan Neuvoston periaatelausumasta: • ”Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa”.
Oman uutisen tai skuupin tunnistaa siis siitä, että mediaa on siteerattu netissä mainitsemalla uutislähde jo otsikossa.
Aamulehti: Itellan väistyvälle toimitusjohtajalle yli miljoonan lisäeläke (24.8. 2012, siteerattu 7 eri kilpailijassa) • HS: Satoja huijattu nettihuutokaupassa (25.8. 2012, siteerattu 6 eri kilpailijassa) • MTV3:Lasten harrastukset maksavat paljon ja niitä on liikaa (27.8.2012, siteerattu 7 kertaa)
Skuuppikorvauksen suuruus olisi 2 000 euroa, joka vastaa kokeneen toimittajan reilun viikon palkkaa sivukuluineen. • Se olisi maksajan kannalta kohtuullinen. Ja jos usea media siteeraa skuuppia, kasvaa summa saajan kannalta merkittäväksi.
Toisen uutista siteeraava media joutuisi siis tilittämään toiselle kaupalliselle medialle uutisvoiton käyttökorvauksen, jos siteeraa uutista heti eli 24 kuluessa. • Ehdottamani 2 000 euron skuuppimaksu toisi tässä tapauksessa Aamulehdelle 14 000 euroa, Helsingin Sanomille 12 000 euroa, MTV3:lle 14 000 euroa.
Aamulehteä, Helsingin Sanomia ja heti siteeraavat kilpailijat joutuisivatkin miettimään onko kiireellinen, siteeraus 2000 euron arvoinen.
Jos halutaan siteerata heti: => skuuppimaksu maksetaan. TAI • kilpailijat hankkivat samat tiedot itse => uutinen on julkaistavissa koska vain.
Jos siteeraus voi odottaa seuraavaan päivään => kilpailijat antavat skuupin odottaa 24 tuntia ja siteeraavat sen jälkeen.
Uutisvoiton käyttökorvauksen huonot ja hyvät puolet • Ensin huonot:
- korvauksen tilitys lisäisi hallinnollista työtä mediassa, mutta tuskin kovin paljon. => maksettaisiin kuten avustajanpalkkiot. • - rajankäynti siitä, mikä on uutisvoitto. => tulkintaohje JSN:n siteerauskäytännöstä. • - keskustelu aiheista käynnistyisi joskus hitaammin kuin ilman skuuppikorvausta. => jos skuuppi on todella yhteiskunnallisesti tärkeä, sitä siteerataan kuitenkin heti.
+ oikeudenmukainen korvaus sille medialle, joka panostaa yhteiskunnallisesti merkittävien uutisten hankkimiseen. • + kannustaa myös taloudellisesti tutkivan journalismin tekemiseen. • + lisäisi tiedonvälityksen varmuutta => kilpaileva media voi julkaista uutisen kunhan se hankkii itse samat tiedot kuin alkuperäisellä julkaisijalla oli.
+ Journalistin ohjeiden 10 pykälää alettaisiin käytännössäkin noudattaa. • + Sehän velvoittaa nykyisinkin muiden julkaisemien tietojen tarkistamiseen ”mahdollisimman hyvin” (Tätä pykälää ei toimituksissa nykyään netin uutiskilpailussa noudateta).
+ monipuolistaisi uutistarjontaa => Mediat eivät enää toistaisi papukaijoina yhden uutisvälineen hankkimaa pikkuskuuppia, vaan tarjoaisivat omia uutisiaan.
Skuuppikorvaus olisi koko media-alan ja yhteiskunnan etu, sillä se antaisi lisää mahdollisuuksia yhteiskunnallisesti tärkeän tutkivan journalismin kannattavaan tekemiseen jatkossakin.
Esityksestäni lisää: • Journalisti torstaina 6.9. 2012 • Julkinen Sana –ohjelma Yle Radio1 keskiviikkona 5.9. klo 12.15.-13.00 • Suomen Lehdistö keskiviikkona 12.9. 2012