TUTKIVA TYÖ JA RAPORTOINTI Kandidaattiseminaari kevätlukukausi 2014

1. TUTKIVA TYÖ JA RAPORTOINTI Kandidaattiseminaari kevätlukukausi 2014

2. Tieteellinen kirjoittaminen Luento 1 & 2 Sonja Kniivilä (sonja.kniivila@aalto.fi) ammattikielisen ja tieteen viestinnän yliopisto-opettaja

3. Pohdittavaksi kurssin alussa • Miten tieteellinen teksti eroaa muista teksteistä? • Mikä on leimallista tutkimusraporteille? - ominaispiirteitä?

4. TUTKIMUSRAPORTIN OLEELLISET ERITYISPIIRTEET • TUTKIMUSRAPORTIN RAKENNE • TIETEELLINEN ARGUMENTOINTI • AIEMMAN TIETOAINEKSEN KÄYTTÖ • REFEROINTI • VIITTAUSTEKNIIKKA • TIEDON VARMUUSASTE • METATEKSTI • KONNEKTORIT

5. Eri tulokulmat opinnäytetyöhön - muodostavat työssä synteesin ¤ substanssi, tutkimusaiheen varsinainen tietoaines ¤ metodologia, työssä käytettävä tutkimusmenetelmä - pääjaottelu: kvalitatiivinen eli laadullinen sekä kvantitatiivinen eli määrällinen - näissä runsaasti erilaisia alamenetelmiä  heijastuu tutkimusraportin kielelliseen ilmiasuun ¤ tieteen filosofia, ajattelun ja tiedonmuodostuksen logiikka ¤ tieteen viestintä - tieteellinen kirjoittaminen, tutkimusraportointi - suullinen esittäminen & opponointi, kriittinen tarkastelu, ”vastaväittäminen”, argumentointitaidot

6. Tavoitteet • Esittää asiat kirjallisena tutkimusraporttina selkeästi ja täsmällisesti • Kirjoittaa asiatyylistä tekstiä, joka on normien, oman alan konventioiden ja opinahjon vaatimusten mukaista • Jäsentää asiat kokonaisuudeksi ja sitä palveleviksi osakokonaisuuksiksi  loogis-analyyttinen asiateksti • Käyttää metatekstiä rakenteen selventämiseen, osien sitomiseen, referointiin ja argumentointiin • Tarkastella tekstiä kriittisesti ja muokata sitä myös palautteen perusteella

7. ASIATEKSTIN LAATUTEKIJÄT 1. SISÄLTÖ 2. RAKENNE • TYYLI JA SÄVY - ylätyyli - asiatyyli (tieteen tyyli) työkalut - arkityyli tekstin- - alatyyli teolle 4. KIELIASU 5. ULKOASU

8. Kirjoittamisen osuus Luennot: Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen tekstin piirteitä Tekstin viimeistely Tiivistelmä sekä kypsyysnäyte Kypsyysnäytteen kirjoittaminen tekstipaja-työskentelynä

9. Kirjoittaminen osana tutkimusprosessia • ”Kuinka voin tietää, mitä ajattelen, ennen kuin näen, mitä olen kirjoittanut?” C. A. Foster

10. Kirjoittamisen merkitys tutkimusprosessissa Kirjoittaminen = ajattelun työkalu Tämä laite on yleisesti käytössä muissa teollisuuslaitoksissa, joten se on todettu toimivaksi ratkaisuksi. Argumentointi ei toimi Valmis teksti = elämään jäävä tieto Huokoisuus kuitenkin heikentää materiaalin jäykkyyttä,jokavoi olla ongelma joissain sovelluksissa. Pronominin valinta muuttaa merkityksen  vrt. mikä-pronomini

11. Kirjoita joka vaiheessa työtä: Itse tutkimusraporttia koko ajan mutta myös Tutkimussuunnitelma Muistiinpanot Tutkimuspäiväkirja Koetin luokitella tapauksia ryhmiin, mutta se tuntui tosi vaikealta. Ongelma on se, että […]. Ehkä luokituksesta voisikin tehdä kaksitasoisen. Silloin […].

12. Kirjoittamisprosessi- vaiheet limittyvät toisiinsa- prosessikirjoittaminen suunnittelu jäsentely tiedonhaku aloittaminen palaute muokkaaminen arviointi viimeistely julkistus

13. Vinkkejä • Jaa työ osiin • Säännöllinen työskentely • Etäisyyden ottaminen • Aloitus: listat, vapaa kirjoittaminen, käsitekartta/merkityssuhdekaavio, journalistiset kysymykset, ”tutulle” kirjoittaminen… • Älä ole (liian) perfektionisti • Opi muiden tekemästä; ota ”mallia” mutta kriittisesti/soveltaen, eikopioiden (vrt. plagiointi)

14. OPINNÄYTTEEN MAKRORAKENNEKandidaatintyön rakenne Nimiölehti Tiivistelmä (Alkusanat/esipuhe) Sisällysluettelo (Muut luettelot: merkit, symbolit, yksiköt, lyhenteet, termit, kuvat ja taulukot) Tekstiosa eli käsittelyosa (numeroidut luvut) Lähteet (Liitteet: esimerkiksi algoritmin toteutus ohjelmointikielellä, käyttöohje, kyselylomake, kyselyn tilastolliset ajotulokset, kartat, monimutkaiset kaaviot…)

15. Otsikointi Ytimekäs ~ informatiivinen Työn kattava Kiinnostuksen herättävä Tärkeimmät avainsanat Aiheen oikein rajaava Ei mielellään vieraskielisiä lyhenteitä tai yritysten/ tuotteiden nimiä ”Niin lyhyt kuin mahdollista mutta niin tarkka kuin tarpeellista” Huom. Ohjeistus pätee eri työkieliin, esim. englanniksi kirjoitettaessakin

16. Esimerkkejä otsikoista: arvioi Hybriditietoverkon simuloinnin luotettavuudesta Kannattavuusselvitys eri vaihtoehdoista vähentää lyhyitä sähkökatkoksia Kainuun Energian sähköverkkotoiminnassa (pituus, lauserakenne) Palvelutalojen valaistus (rajaus) Massaluetteloiden tuottaminen CAD-ohjelmista. Sähkösuunnittelijan näkökulma

17. Tekstiosan rakenne: malli 1 1 Johdanto 2 Aikaisempi tutkimus / Teoreettinen tausta 3 Tutkimusongelma(t) 4 Menetelmä(t) ja aineisto 5 Tulokset ja niiden tarkastelu • Johtopäätökset/päätelmät • Sopii kokeellisen tutkimuksen raportointiin (myös tapaustutkimukset, suunnittelutyöt yms.) • Sisältöä paremmin kuvaavat nimet • Lukuja voi olla enemmän/vähemmän

18. Esimerkki: OIWAn käyttäjätestaus 1 Johdanto 2 Teoreettinen tausta 2.1 OIWA 2.2 Käytettävyyden määritelmä 2.3 Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi 3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät 4 Tulokset 4.1 Esitietokysely 4.2 Testitilanne 4.2.1 Käyttöliittymän kehitysehdotukset 4.2.2 OIWAn koulutuksen suunnittelussa huomioitavaa 4.2.3 Löydetyt virheet käyttäjätesteissä 4.3 Testauksen jälkiarvio 5 Yhteenveto

19. Tekstiosan rakenne: malli 2 1 Johdanto 2 Käsittely näkökulmasta 1 3 Käsittely näkökulmasta 2 4 Käsittely näkökulmasta 3 5 Yhteenveto/pohdinta • Sopii kirjallisuustutkimukseen • Huom. Kirjallisuuskatsaus on eri asia.

20. Esimerkki: Hyönteisten tuntoaistin matkiminen 1 Johdanto 2 Hyönteisten tuntoaistit 2.1 Hyönteisten jalkojen tuntoelimet 2.2 Lentävien hyönteisten tuntoelimet 3 Miniatyyriset voima-anturit ja niiden käyttö roboteissa 3.1 Erilaiset voima-anturit 3.2 Voimamittaukset roboteilla 4 Käytännön sovellukset 4.1 Robot III 4.2 BILL-ant 4.3 MFI (Micromechanical Flying Insect) 5 Yhteenveto

21. Jäsentäminen Tasapaino lukujen välillä Alaluvut: Ei yksinäisiä alalukuja Enintään kolme tasoa (3.2.2) Ei liian lyhyitä alalukuja (= ei vain yksi tekstikappale luvussa)

22. Johdanto (1/3) Johdatus aihepiiriin Tutkimuskohteen esittely Ei kuitenkaan näin kaukaa: Yritysten tietojärjestelmien historia juontuu vuosikymmenten taakse, lähes tietotekniikan alkuhetkille asti.

23. Johdanto (2/3) Tutkimuksen perustelu, motivointi Ei näin: Olen aina ollut kiinnostunut ohjelmoinnista. Sain aiheen ohjaajaltani ja aloin heti perehtyä siihen. Tieteellinen tarina: lähtökohtana konkreettinen ongelma tai aukko tutkimuksessa oma työ

24. Johdanto (3/3) • Tutkimusongelma/-kysymykset • Tavoitteet, rajaus • Menetelmä, aineisto, teoreettinen kehys • Ei päätelmiä tai suosituksia • Työn sisältö ja rakenne • Pituus: 1–3 sivua

25. Aikaisempi tutkimus • Ymmärtämiselle välttämättömät tekniset, teoreettiset yms. tiedot • Käsitteiden määrittely • Ei perusasioita, ei työhön liittymättömiä asioita • Ehkä myös: korvattava järjestelmä, standardit, projektin muut osat…

26. Menetelmät ja aineisto • Miten tutkimus on toteutettu (vrt. luotettavuuden arviointi) • Vaihtoehtoisten menetelmien esittely, valinnan perustelu • Työn toistettavuus

27. Tulokset • Tulokset ja niiden merkitys: ¤ Uuden ja merkittävän tiedon korostaminen, tieteellisen ja käytännöllisen merkityksen arviointi • Virhelähteet, luotettavuus • Täsmällisyys, havainnollisuus (kuvat ja taulukot) • Verrataan esiteltyyn aiempaan tutkimukseen • Onko vastattu kysymyksiin/saavutettu tavoitteet

28. Johtopäätökset • Muistutus työn tavoitteista • Päätulokset kootaan yhteen, pohditaan merkitystä • Suositukset konkreettisiksi toimenpiteiksi • Tulosten soveltuvuus, käyttöön liittyvät rajoitukset • Työn onnistumisen arviointi • Jatkotutkimustarve

29. Yksittäisen luvun rakenne: johdantokappale Lyhyt johdanto käsiteltäviin aiheisiin Yleensä vain luvun rakenteen esittely: Samalla kun suunnittelumallien tutkimus ja käytännön sovellukset ovat lisääntyneet, on ilmennyt myös suunnittelumalleihin liittyviä ongelmia. Seuraavaksi tarkastellaan näitä ongelmia ja suunnittelumalleihin kohdistunutta kritiikkiä. Jos paljon asiaa  oma alaluku? Suositus: joko kaikkiin (saman tason) lukuihin tai ei yhteenkään (vrt. työn tasapaino)

30. Luvun rakenne: yhteenveto • Erillinen alaluku / erota selvästi edellisestä • Siirtymä seuraavaan lukuun: Tässä luvussa mainittuihin suunnittelumallien käyttöongelmiin on pyritty löytämään ratkaisuja muun muassa mallintamisesta, työkalutuesta ja suunnittelumalleja tukevista ohjelmointikielistä (ks. lähemmin luku 5.2). Seuraavaksi siirrytään esittelemään - -

31. Tieteellisen tekstin ominaispiirteitä jatkuu…kevätlukukausi 2014

32. Esimerkki Tämä kandidaatintyö keskittyy toimittaja-suhteisiin ja tarkastelee niitä globaalin hankinnan näkökulmasta. Työn tavoitteena on eritellä globaalin toimintaympäristön aiheuttamia erityisvaatimuksia hankinnalle ja pohtia, miten toimittajasuhteita tulisi tällöin hoitaa.

33. Metateksti • Kommentoiva teksti • Tekee tekstistä yhtenäisen ja sidosteisen sekä konventioiden (= sopimuksenvaraisuus) mukaista • Ohjaa lukijan tulkintaa • Antaa vihjeitä, kuinka tekstiä tulee lukea ja merkityksellistää

34. Metatekstin tehtäviä (1/2) • Kertoo tekstin rakenteesta ja siitä, mitä tekstissä tehdään • Seuraavaksi käsitellään… • Edellä esitetyt tiedot… • Ensiksi… / Toiseksi… / Kolmanneksi… • Kokoavasti voidaan todeta, että… • Usein tekstin osien alussa ja lopussa

35. Metatekstin tehtäviä (2/2) • Toimii määrittelemisen, selittämisen, argumentoinnin, kommentoinnin ja referoinnin välineenä • X:llä tarkoitetaan Y:tä • Tulos toisin sanoen osoittaa, että… • Tämä perustuu siihen, että… • Selvästi/yllättävästi • A:n mukaan…

36. Omaan työhön viittaaminen Tämä + (kandidaatin)työ, tutkimus, tutkielma (eiartikkeli, teos, julkaisu, kirjoitus, dokumentti, paperi…) Luku (ei kappale, osio), alaluku

37. Persoonamuodot • yks. tai mon. 3. persoona • Tämä tutkielma käsittelee / Tulokset osoittavat • Passiivi • Tässä tutkielmassa tarkastellaan • Minä-muoto (me, jos useita kirjoittajia) • Olen laatinut Reevesin mallista kyselylomakkeen… • vrt. • Reevesin mallista on laadittu kyselylomake… • työn faktinen kirjoittaja: tekijä/tutkija

38. Aikamuodot • Preesens • Johdanto: kun viitataan kirjalliseen työhön • Tässä kandidaatintyössä käsitellään… • Johtopäätökset, suositukset • Yleisesti hyväksytyt asiat, teoriat

39. Aikamuodot • Imperfekti • Johdanto: viitatessa suoritettuun tutkimukseen Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli…‏ • Aineisto ja menetelmät • Tutkimustulokset

40. Argumentointi Osat: • Väite = se, mitä vastaanottajan halutaan hyväksyvän • Perustelut = se, minkä nojalla vastaanottajan tulisi hyväksyä väite • Taustaoletukset • Suunta: väite voi olla alussa tai lopussa

41. Esimerkki argumentoinnista • Tunnista väite ja perustelut: • Koska suunnittelumallit usein kattavat useita olioita ja voivat ilmetä saman olion sisällä useissa paikoissa, niillä ei ole selkeää, itsenäistä kuvausta toteutustasolla.

42. Lähteiden käyttö • Oma työ sidotaan ja suhteutetaan olemassa olevaan tietoon • Lähdeviitteet: lainatun ja oman tiedon erottaminen (entä alan yleinen, yhteisesti hyväksytty tieto?) • Huolellisuus lähdeviitteissä = tahattoman plagioinnin välttäminen; vrt. tieteellinen vilppi

43. Lainaaminen ¤Referointi (omin sanoin) suositeltavaa • Ydinajatus tiivistettynä • Parafraasi ¤ Suorat sitaatit (tarkkuus) • Lainausmerkit (1–3 riviä) • Sisennys + pienempi fontti (jos 4 riviä )

44. Viittaustekniikan logiikka • Taustalla tekijänoikeuslainsäädäntö • Estetään plagiointi • Pohjana Harvard-viittausjärjestelmä nimi + vuosi + sivu(t) • Pääviittaustekniikoita on kolme: 1) tekstin sisäinen viittaustekniikka 2) alaviitaustekniikka 3) tekstin loppuinen viittaustekniikka • Käytetään tieteenalalle vakiintunutta viittaustapaa yhtenäisesti läpi koko työn

45. Asiantuntijapainotteinen viittaustapa: Lahtinen ja Salmivaara (2011, 35–39) ovat todenneet, että sosiaalipalvelujen saatavuus Suomessa vaihtelee maan eri osissa. Klami³ kritisoi korkeimman oikeuden päätöstä hylätä asian uudelleenkäsittelypyyntö. Johansson [5, s. 20–23] on osoittanut kvantitatiivisessa äänitaajuustutkimuksessaan, että aiemmissa perustiedoissa asiasta on ollut tulkinnanvaraisuutta.

46. Sisältöpainotteinen viittaustapa: Sosiaalipalvelujen saatavuus Suomessa vaihtelee maan eri osissa (Lahtinen & Salmivaara 2011, 35–39). Korkeimman oikeuden päätöstä hylätä asian uudelleenkäsittelypyyntö on kritisoitu³. Uusimmat kvantitatiiviset äänitaajuustutkimukset ovat osoittaneet, että aiemmissa perustiedoissa on ollut tulkinnanvaraisuutta [5].

47. Referointitapoja • Sisältöpainotteinen viittaus Arvot ovat joko positiivisia tai negatiivisia. Positiiviset arvot - - [1, s. 37]. Negatiiviset arvot - -.- - .[2, s. 58–60] • Ulottuu takautuvasti (edellinen viite/kappale) • Asiantuntijapainotteinen viittaus Myös Smith [3, s. 17–18] toteaa arvojen olevan joko positiivisia tai negatiivisia. Positiiviset arvot… • Ulottuu etenevästi (seuraava viite/kappale)‏ • Referointiverbiilmaisee kirjoittajan tulkintaa

48. Referoinnin ilmaiseminen KUKA + VERBI + ETTÄ-LAUSEtai lauseenvastike Vilppunen [1, s. 44] väittää, että maapallo on soikea. Vilppunen (2003: 44) olettaa maapallon olevan soikea. Vilppunen² vahvistaa asian olevan siten. EI ETTÄ-LAUSETTA Vilppunen [1] käsittelee ilmiötä toisesta näkökulmasta. Vilppusen (2003) mukaan asia jakaantuu kahteen osaan. Vilppunen² tulkitsee funktiota toisin.

49. Referointiverbejä • ehdottaa, esittää, huomauttaa, ilmaisee, jatkaa, kirjoittaa, kuvaa, käsittelee, lisää, mainitsee, sanoo, selostaa, toteaa, tuo esille tai julki, luettelee, listaa, nimeää, nimittää, kutsuu… • ajattelee, arvelee, harkitsee, havaitsee, huomaa, olettaa, otaksuu, pohtii, tarkastelee, uskoo… • on jotakin mieltä, korostaa, painottaa, tähdentää, vertaa, arvioi, pitää jonakin… • väittää, kieltää, kiistää, kumoaa, vastustaa, epäilee, hylkää, torjuu, yhtyy jonkun ajatuksiin, myöntää… • arvioi, laskee, mittaa, tilastoi, määrittää, määrittelee, kerää, analysoi, erittelee…

50. Laajan kokonaisuuden referointi • Metatekstiä jakson alkuun • ”Paketointitekniikka”: • Rajataan referoinnin alku paljastamalla lähteen kirjoittajat (Mäkelän mukaan…)‏ • Referointia (1–n virkettä)‏ • Rajataan referoinnin loppu tekstiviitteellä