VUOSIEN 2011-3013 ARVIOINNIN ESITTELY

1. VUOSIEN 2011-3013 ARVIOINNIN ESITTELY EAKR-toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian 2007–2013 arviointi

2. EAKR-OHJELMIEN ARVIOINTI TEEMA 2: YRITYSTUKIEN MERKITYS

3. A B C D E Arvioinnin painopisteet Case-yritysten profiili Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Alue- ja ohjelmakohtaista tarkastelua Sisällys

4. Arvioinnin painopiste • Arviointisuunnitelman mukaisesti väliraportin painopisteenä on ollut tarkastella EAKR-ohjelman avulla yritystasolla syntyneitä tuloksia ja vaikutuksia. • Väliraportin tiedonkeruumenetelmänä on ollut 80 henkilökohtaista yrityshaastattelua. • Väliraportin tavoitteena on ollut tuottaa ohjelman vastuuhenkilöille aikaisempia arviointivuosia tarkempaa kuvausta yrityskohtaisista vaikutus-dynamiikoista eli toisin sanoen siitä, mitä lisäarvoa EAKR-hanketuet ovat yrityksille tuottaneet. • Keväällä 2013 valmistuvassa loppuraportissa tuotetaan aluekohtainen ja ohjelmatasoa peilaava analyysi

5. A B C D E Arvioinnin painopisteet Case-yritysten profiili Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Alue- ja ohjelmakohtaista tarkastelua Sisällys

6. Kohdeyritys-caset – miten tietoa on kerätty? • EAKR-hanketukien yrityskohtaisten vaikutusdynamiikoiden kuvaukseen on tässä raportissa pyritty kahdella tavalla: 1. Väliraporttiin on laadittu yksityiskohtaisemmat ”minitapaustutkimukset” 20 haastatteluun osallistuneen yrityksen osalta. 2. Lisäksi tiedonkeruun kokonaisjoukkoa (80 yritystä) on käsitelty myös kokonaisuutena kehittämisavustusten vaikutusten osalta. • Tavoitteena on ollut: • Tuottaa kokonaiskuvaa rahoitetusta kehittämistoiminnasta – millaista kehittämistoimintaa yrityksissä on käytännössä toteutettu? • Välittömät tulokset – mitä muutoksia kehittämisrahoituksella on saatu liiketoiminnan kehittymisessä aikaan? • Välilliset lyhyen aikavälin vaikutukset – mitä vaikutuksia kehittämisrahoituksella on ollut yritysten kilpailukyvylle ja tuloksellisuudelle?

7. Kohdeyritykset – haastattelujen edustavuus suuralueittain Länsi-Suomessa 21 haastattelua

8. Kohdeyritykset - markkina-alue Lähespuolettoimiikv-kentässä

9. Kohdeyritykset - toimialat !

10. A B C D E Arvioinnin painopisteet Case-yritysten profiili Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Alue- ja ohjelmakohtaista tarkastelua Sisällys

11. Kehittämisavustusten additionaliteetti ! Eivahvaaadditionaliteettia, mutta EAKR-rahatuonutvolyymiakehittämiseen

12. Kehittämisavustusten vaikutukset liikevaihtoon • Mediaania tarkasteltaessa käy ilmi, että tuen alkamisajankohdan vuotena kehittämisavustuksilla ei ole ollut vielä vaikutuksia liikevaihdon kasvuun. • T+1 hetkellä avustukset ovat mediaanin mukaan kasvattaneet liikevaihtoa 8,75 % • T+2 – T+4 hetkellä avustukset ovat mediaanin mukaan lisänneet liikevaihtoa noin 10 % • T+4 vuoden jälkeen avustusten arvioidut vaikutukset liikevaihtoon laskevat. Rahoituksenhyödytrealisoituu 2-4 vuodenpäästä

13. Kehittämisavustusten vaikutukset liiketoimintaosaamiseen • Kehittämisellä on ollut vaikutusta liiketoimintaosaamisen kasvuun 81 % yrityksistä • Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille: • Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen • Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen • Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä • Myynti- ja markkinointiosaaminen on tulevaisuuden kehittämisalue!!! !Tulevaisuudenkehittämisalue

14. A B C D E Arvioinnin painopisteet Case-yritysten profiili Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Alue- ja ohjelmakohtaista tarkastelua Sisällys

15. Yritysten tulevaisuudennäkymät • Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani on 68 % • Vaikka yritysjoukon osalta ei voida tehdä koko yritystukipopulaatiota koskevia johtopäätöksiä, voidaan kuitenkin todeta, että tässä arvioinnissa tavoitettu näyte pitää sisällään paljon kasvuhakuisia yrityksiä. • Henkilöstömäärän kasvuarvion mediaani on noin 4 htv. • Kuuden eniten henkilötyövuosien kasvua arvioineen yrityksen joukko tavoittelee myös korkeimpia liikevaihdon kasvulukuja.

16. Yritysten tulevaisuudennäkymät Kasvusuuntautuukv-markkinoille – kv-osaamistasiistarvitaantulevaisuudessa!

17. A B C D E Arvioinnin painopisteet Case-yritysten profiili Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Alue- ja ohjelmakohtaista tarkastelua Sisällys

18. EAKR-ohjelman painopisteet • Kansallisen rakennerahastostrategiassa yritystoiminnan kehittämisen tavoitteeksi on asetettu yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittäminen, uusien työpaikkojen luominen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen kestävällä tavalla. • Painopisteen alla toteutetaan kehittämistoimia, joilla edistetään pk-yritysten tai yritysryhmien kilpailukykyä. • Keskeisenä rakennerahastotoimien kohderyhmänä ovat innovatiiviset aloittavat yritykset, kasvuhakuiset ja -kykyiset yritykset sekä toimintansa murrosvaiheessa olevat yritykset. • Nopeasti lisääntyvät ja uusia työpaikkoja luovat palvelualan yritykset tulivat rakennerahastostrategiaan uutena painopisteenä. • Lisäksi yritystoimintaa haetaan erityisesti luovilta aloilta, hyvinvointisektorilta ja naisyrittäjyydestä.

19. EAKR-avustusten (tuki2000) jakauma Rahoituskohdistuuteollisuuteen!!

20. EAKR-avustusten (tuki2000) jakauma Tarkemminottaenmetalliteollisuuteen

21. Luovat alat erityistarkastelussa (tuki2000) • Laajan määrityksen luovien alojen yrityksille myönnetty tuki 5 % (24 941 196 € / 491 700 111 €) • ELY-alueittain luovien alojen saama osuus vaihtelee suuresti Keski-SuomessaenitenLS:nalueista

22. Kansainvälistyminen: viennin kasvu / liikevaihdon kasvu (tuki2000-seurantatiedot) E-Pohjanmaan, PirkanmaanjaSatakunnan EAKR-yrityksetkeskiarvonyläpuolella

23. Naisyrittäjyys ja naisten työpaikat (tuki2000-seurantatiedot) LS: luvutselvästimuitaalhaisemmat

24. EAKR – perustetut yritykset suhteessa alueen yrityskannan nettokasvuun 2007-2011 (tuki2000-seurantatiedot) % ilmaiseepaljonko EAKR-vaikutuksenuusienyritystenmäärään EAKR:nmerkityskorostuuharvaanasutuillaalueilla

25. Yritystukien kokonaissumman suhde syntyneisiin työpaikkoihin … elipaljonko 1 uusityöpaikka on maksanut LS:ssäyhdentyöpaikankustannuksetkeskitasoa

26. Etelä-pohjanmaa

27. pohjanmaa

28. Keski-Suomi

29. Pirkanmaa

30. satakunta

31. johtopäätökset • Selvästi suurin osa tuesta on kanavoitunut teollisuusyrityksiin • Teollisuuden sisällä metallialan merkitys korostuu • Maakuntakohtaiset kärkitoimialatarkastelut osoittavat, että suuri osa tuesta on kanavoitunut teollisuuden aloille, jotka ovat maakuntaohjelman kärkitoimialoja • Sen sijaan, vaikka kaikissa maakuntaohjelmissa kasvavat toimialat, kuten hyvinvointipalvelut, ICT ja luovat alat on nostettu kärkikohteiksi, ei EAKR-yritystukia ole kanavoitunut näille aloille!! • Rakennerahastostrategian mukaan myös yritystukia tulisi kohdentaa näille aloille. Tosin tavoitetasoa ei ole määritelty. • Palveluliiketoiminnan tukeminen heijastuu uusien yritysten määrässä

32. EAKR-OHJELMIEN ARVIOINTI Teema 3: EAKR-rahoituksenmerkitysalueellistenosaamisympäristöjenkehittämisessäsekäosaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumistamittaavienindikaattoreidenkehittäminen

33. Arvioinninrakenne • Toimintalinja 2 keskeisettavoitteetovat: • Yritysten, yliopistojenjatutkimuslaitostenväliseninnovaatiotoiminnanaktivointi • Innovaatio- jaosaamisrakenteidenvahvistaminen • Verkottumisenedistäminen • Arviointi on jakautunutkolmeenosaan: • Hankkeidenloppuraporttienanalyysijasitätukevattapaustutkimukset • Indikaattorienkehittämistyö • Verkostoanalyysiverkostoitumisenvaikuttavuuttamittaavanatutkimusmenetelmänä (Kaupunkitutkimus TA) Hanketoiminnantuloksiajavaikutuksiaosaamis- jainnovaatioympäristöjenkehittämiseen on hankalatodentaa. Arviointientarkoituksenatarjotatukeatähänpohdintaan.

34. A B C Loppuraporttien analyysi Indikaattorien kehittämistyö Hankkeiden raportoinnin ja seurannan kehittäminen Sisällys

35. Loppuraporttien analyysi • 490 (TL 2) raportoidun hankkeen loppuraporttien tiivistelmien läpikäynti • Hankkeista on poimittu niiden keskeinen sisältö, jota on hyödynnetty mm. maakunnallisten kuvausten tekemisessä • Hankkeet on luokiteltu arvioitsijan kehittämän luokituksen mukaan, jonka tarkoituksena on kuvata hankkeiden toimintatapaa ja vaikutuslogiikkaa • Lisäksi arvioinnin yhteydessä on toteutettu n. 20 tarkempaa tapaustutkimusta, joilla on pyritty vastaamaan kysymykseen, millaisia tuloksia erilaiset hanketyypit tarkemmin tuottavat • Lisäksi tapaustutkimuksissa on kartoitettu hanketoimijoiden näkemyksiä mm. seurantajärjestelmästä

36. Hankkeidentoimintatavanluokittelu:

37. PäättyneidenhankkeidenjakautuminenvaikutustavanmukaanmaakunnittainPäättyneidenhankkeidenjakautuminenvaikutustavanmukaanmaakunnittain

38. Päättyneet hankkeet seurantajärjestelmässä • Hankkeet voidaan jaotellaan investointi-, kehittämis- sekä investointi- että kehittämishankkeisiin

39. Päättyneiden hankkeiden analyysi • Päättyneiden hankkeiden analyysissa huomio on kiinnittynyt seuraaviin asioihin: • Loppuraporttien tiivistelmät (tai loppuraportit) eivät mahdollista hankkeiden tulosten yhdenmukaista ja järjestelmällistä läpikäyntiä. Loppuraporteista ei käy ilmi seurantajärjestelmään merkittyjen indikaattoritietojen ja hankkeen toiminnan yhteys • Seurantajärjestelmään merkityt indikaattoritiedot ovat herkkiä erilaisille tulkinnoille. Hanketoimijat pitävät laajasti indikaattoritietojen merkitsemistä haastavana tehtävänä • Sekä seurantajärjestelmästä että arvioinnin yhteydessä tehdyissä hankkeiden toimintalogiikkaa koskevissa luokitteluissa erottuu kaksi hankejoukkoa. Yritysten ja välittäjäorganisaatioiden kanssa toimivat kehittämishankkeet sekä tutkimus- ja opetusympäristöihin liittyvät investointipainotteisemmat hankkeet • Kehittämishankkeet nousevat esille seurantajärjestelmässä (paljon yhteyksiä yrityksiin). Toisaalta tutkimus- ja oppimisympäristöön liittyvien investointihankkeiden tuloksellisuus rakentuu eri kautta • Kaksi toisistaan selvästi erottuvaa hankejoukkoa kannustavat kehittämään hankekohtaisempaa arviointi- ja seurantajärjestelmää. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen investointi- ja kehittämishankkeiden merkitys alueellisille klustereille ovat kiinnostavia erillisselvitysten kohteita

40. A B C Loppuraporttien analyysi Indikaattorien kehittämistyö Hankkeiden raportoinnin ja seurannan kehittäminen Sisällys

41. Indikaattorityön tavoitteet • Seurantajärjestelmässäei ole hankkeidenvarsinaisiatuotoksiajatuloksiamittaaviaindikaattoreita. Edellä on todettu, ettäosaamis- jainnovaatioympäristöjenkehittämishankkeidentuloksellisuudenmittaaminen on haastavaa • OsaTeema 3:sen arvioinninpanoksesta on käytettyindikaattorijärjestelmänpohtimiseenjasiihenliittyvienehdotustentekemiseen • Indikaattorityönyhteydessä on tutustuttuerilaisiinseurantamalleihinjakehikoihinsekäpohdittuuudenlaisiaseurantaindikaattoreita

42. Komission ehdotuksia • Komissio ehdottaa vahvempaa tulosfokusta • Tällä voidaan varmistaa, että koheesiopolitiikan ohjelmilla on selkeä toimintalogiikka ja ne ovat tulossuuntautuneita • Nykyiset laajat vaikuttavuusmittarit liian etäällä itse toiminnasta • Käytännössä tämä tarkoittaa että ohjelmissa on tarvetta • Kuvata kunkin painopisteen vaikutuslogiikka ja määrittää siihen liittyvät tuotos- ja tulosindikaattorit • Raportoida entistä yksityiskohtaisemmin indikaattoreiden kehitystä • Tämä edellyttää • Millä indikaattoreilla mitataan ohjelman tavoitteisiin liittyviä keskeisiä hyvinvoinnin ja kehityksen osa-alueita • Mitkä ovat tiedonlähteet ja tiedonkeruumenetelmät

43. Vaikutusketjuthanketyönvälineenä • Vaikutusketjujenjavälitavoitteidentunnistaminen • Mitäjakenenresursseja? • Milläkeinoillajatoimenpiteillätavoitteisiin on tarkoituspäästä? • Mitätuloksiatarvitaanmatkallakohtivaikuttavuustavoitteita? • Vaikutusketjutovatkarkeantasonoletuksiasiitä, millaisialyhyenaikavälinvälittömiävaikutuksiasekäpidemmäntähtäimenvaikutuksiatoimenpiteillä on pyrittysaavuttamaan

44. Arvioitsijoiden tulkinta uuden ohjelmakauden ohjelmaluonnoksen vaikutuslogiikasta investointiprioriteetti 3:n osalta.

45. Joitakin haasteita • Kontribuutiohaaste:Yksittäisethankkeetuseinosalaajempaakokonaisuutta, jossakehitysriippuvainen mm. suhdanne- jarakennekehityksestäsekämuistaviranomaistoimenpiteistä • Vaikutusmekanismihaaste:osakehittämistoimenpiteistäkohdistuutoimintaympäristönkehittämiseen, missähankkeidenvaikutusmekanismisuhteessalopullisiintavoitteisiin on välillinen • Tavoitehaaste: monetmaakuntaohjelmantavoitteistaovathyvinlaajojajayleisiä, eikäniihinpääsemiseenliittyvääpolkua ole selkeästimääritelty • Aikajännehaaste:Erityisestivaikuttavuusindikaattoreidenosaltahaasteen se, ettämonetvaikutuksetnäkyvätvastaviiveellä

46. A B C Loppuraporttien analyysi Indikaattorien kehittämistyö Hankkeiden raportoinnin ja seurannan kehittäminen Sisällys

47. Havaintoja hankeseurannasta - Tapaustutkimukset • Tapaustutkimusten yhteydessä haastatellut henkilöt suhtautuvat hyvin varauksellisesti nykyisten seurantaindikaattoreiden hyödynnettävyyteen • Kaikki nostavat esiin hanketoiminnan merkityksen erittelemisen haasteen, kun puhutaan uusista työpaikoista tai perustetuista yrityksistä. • Samoin tapaustutkimusten tarkastelun kautta on selvää, että erityyppiset hankkeet voivat saavuttaa hyvin erilaisia tuloksia seurantaindikaattorien osalta, mikä ei kuitenkaan kerro niiden keskinäisestä suhteesta. • Tarve hankekohtaisen seurantatiedon kehittämiseen • Hankkeiden tuotosindikaattorit (osallistujat, investointien käyttöaste, valmiuksien kehittäminen) • Asiakaspalaute tärkeää (subjektiivinen tulosmittari)

48. Huomioitaseurantajärjestelmästätulevaaohjelmakauttasilmälläpitäen (1) • Hankeraportointi • Nykyiset raportit seurannan ja arvioinnin kannalta vaikeasti hyödynnettäviä • Eivät kuvaa selkeästi hankkeiden vaikutuslogiikkaa • Ei yleensä riittävästi seurantatietoa hankkeen tuloksista ja hankkeeseen osallistuneiden toimijoiden palautteesta (relevanssi, tuloksellisuus) • Kehittämisehdotuksia: • Vaatimus selkeämmästä vaikutuslogiikan ja seurantajärjestelmän kuvauksesta • Miten hankkeen on tarkoitus tuottaa painopisteen mukaisia vaikutuksia suoraan ja välillisesti, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä • Mikä on vaikutusketju • Miten toimintaa ja tuloksia on tarkoitus mitata ja miten tietoa kerätään hankkeen aikana • Loppuraportti voisi täten suoraan peilata hakemuksessa kuvattuja asioita • Tavoitteet, toiminta, tuotokset ja tulokset (ja näihin liittyvät mittarit)

49. Huomioitaseurantajärjestelmästätulevaaohjelmakauttasilmälläpitäen (2) • Seurantajärjestelmä • Seurantajärjestelmään voisi lisätä tuotosmittareita raportointiin • Haasteena hankkeiden erilaisuus (kukin hanke raportoi vain heille relevantit tiedot) • Tulosmittareiden määrittäminen ja keruu • Kullekin painopisteelle soveliaimpien tulosmittareiden arviointi ja valinta vuorovaikutteisena prosessina • Tiedonkeruun suunnittelu • Arviointi- ja seurantatiedon hyödyntäminen • Indikaattoritiedon integrointi osaksi ohjelmien ja toimenpiteiden valmisteluprosessia (mikä toimii – mikä ei, missä ollaan jäljessä – missä ei)

50. Yhteenveto