Aiheen valinta ja rajaaminen

1. Aiheen valinta ja rajaaminen Proseminaari 23.1.2007

2. Mistä aiheesta kirjoittaisin proseminaarin? • Vaihda proseminaari-sanan tilalle ”artikkeli” • Esimerkkejä (2006): • Pakanallinen uhraaminen Suomessa kristinuskon vakiinnuttua • Mikkelin Orijärven Karilantien muinaispellon kasvimakrofossiilitutkimukset • Ilmakuvat ja kuvatulkinta arkeologisen tutkimuksen apuvälineenä • Arkeologiaa luonnonsuojelualueella

3. Millainen on hyvä aihe? • Tärkein kriteeri: kiinnostaako aihe todella sinua? • Tutkimuksen onnistumisen edellytys on, että tekijä on kiinnostunut aiheestaan (vrt. opiskelupaikan valinta, ammatinvalinta…) • Voitko tutkimuksesi avulla lisätä tietoa tai ymmärrystä aiheesta? • Aiheen ja siitä johdetun ongelman pitäisi olla sillä tavalla tuore ja aito, ettei vastausta siihen tiedetä, mutta vastaus on kuitenkin tutkimuksen avulla löydettävissä.

4. Hyvän aiheen kriteereitä (2) Konkretia? • Onko aihe toteutettavissa proseminaarin kuluessa? • Ovatko vastikään tutkitusta kohteesta tehtävät kaivausraportit valmistuneet? • Vaatiiko työn tekeminen sinulta sellaisia taitoja tai osaamista, jota sinulla ei vielä ole? • Venäjänkielisten tieteellisten artikkeleiden lukeminen? • GIS-ohjelmistojen käyttö • Kustannukset? • Digitaalisten aineistojen ostaminen? • Maastotarkastusten tekeminen? • Onko aiheesta saatavissa tarpeeksi tietoa? • Tämä on selvitettävä hyvissä ajoin ennen lopullista aiheen valintaa (tiedonhaku) • Myös suhteettoman runsas lähdemateriaali saattaa laajentaa tutkimustehtävän hallitsemattomaksi ja johtaa analyyttisen otteen herpaantumiseen  tutkimusaiheen rajaus

5. Hyvän aiheen kriteereitä (3) Henkilökohtaiset tavoitteet, urasuunnittelu • Kontaktiverkoston kasvattaminen: mahdolliset kesätyö- tai harjoittelupaikat, kiinnostavat uravalinnat • Sivuaineiden, mahd. erityistaitojen ja työkokemuksen hyödyntäminen  monitieteisyys? • Gradusuunnittelun aloittaminen?

6. Aiheen voi löytää monella tavalla: • Aihe annetaan. Jos opiskelija osallistuu esimerkiksi jonkin tutkimusryhmän työhön, voi olla järkevää ottaa valmiskin aihe. • Aihe liittyy johonkin kurssiin tai laitoksen keskeiseen tutkimusteemaan. Ota selville laitoksesi tutkimusryhmät ja hankkeet ja keskustele tutkijoiden ja opettajien kanssa. • Vapaa aiheen valinta. Opiskelija voi päättää tutkimusaiheensa täysin itsenäisesti. Tämä kuulostaa todellisuutta helpommalta.

7. Aiheen valinnasta: • Hyvä tutkimusaihe on hyvän tutkimuksen alku. Ainakin opinnäytetöissä voisi auttaa seuraavien ajatuskuvioiden hyväksyminen: • teen kunnollisen työn kohtuullisessa ajassa • ymmärrän proseminaarityön opinnäytteeksi, jossa on aina myös vajavuuksia (luovun kuvitelmastani täydellisestä työstä) • valitsen nyt yhden tutkimusaiheen, ja voin tutkia myöhemmin muita itseäni kiinnostavia aiheita • voin myös jatkaa myöhemminkin niistä kiinnostavista aiheista, jotka viriävät tutkimuksen kuluessa – kaikki itseäni kiinnostava ei mahdu yhteen ja samaan työhön

8. Aiheen valinnasta: (2) • tutkimukseni on vain yksi näkökulma aiheeseen. Tiedän itsekin, että aihetta voisi tarkastella monesta eri näkökulmasta – mutta ei tässä samassa työssä • en pidä jääräpäisesti kiinni aiheesta, jos jo alkuvaiheissa totean suuria hankaluuksia toteuttamisessa tai jos aihe osoittautuu vaikeasti jäsennettäväksi • aiheen vaihto on hankalaa, jos aihetta varten on tehty jo paljon työtä. Tästä syystä on aihetta valittaessa tehtävä riittävästi esitutkimuksia

9. Aiheen rajaaminen • Kun aihe tai teema on löytynyt, sitä on useimmiten rajattava. On tarkennettava ajatusta siitä, mitä haluaa tietää tai mitä haluaa osoittaa keräämällään aineistolla. Vastaavasti on määriteltävä (ja perusteltava), mitä tässä tutkimuksessa EI käsitellä • Aiheen muokkaaminen tutkimuskysymykseksi edellyttää näkökulman valintaa ja riittävää asiantuntemusta aiheesta. • Usein tieteellisen työn aihe täsmentyy lopullisesti vasta tutkimusprosessin aikana • Esim. osteologia  tietyn kohteen aineisto, tietty aikakausi, eläinlaji, alue, kotieläimet, ruumishautauksissa olevat eläinten luut, dna…

10. Aiheen rajaaminen (2) • ”…jotain Suomen rautakaudesta?” • Esimerkiksi Suomen rautakauden elinkeinot on aiheena liian laaja ja lopputuloksena on helposti laaja kirjallisuusreferaatti; sen sijaan Hämeenlinnan Varikonniemen osteologinen aineisto kohteen elinkeinorakenteen kuvastajana on jo suppeampi aihe. • Hyvä testi sille, onko tutkielman aihe tarpeeksi täsmennetty ja rajattu, on pyrkiä esittämään se kysymyksenä, johon haetaan vastausta.

11. Kevään tavoite: tutkimussuunnitelma • Keskeinen työväline tutkijan työssä • projektien ja työryhmien koordinointi • apurahahakemusten tekeminen • ohjauksen saaminen opinnäytetöitä tehtäessä • OMAN TYÖN SUUNNITTELU

12. Tutkimussuunnitelma • saa prosessin alkuun • estää loputtoman ideoinnin • konkretisoi työn: tiedät itse, mitä haluat • paperi, jonka avulla työstä on helppo keskustella esim. opinnäytetyön ohjaajan kanssa • auttaa aikataulua laadittaessa • päivitetään tutkimuksen edetessä

13. Tutkimuksen vaiheet • Aiheeseen perehtyminen • aihepiirin määrittely • aiheen rajaaminen • aiempaan tutkimukseen ja teoreettisiin selvityksiin tutustuminen, käsitteet  alat hahmotella tutkimussuunnitelmaa • Tutkimussuunnitelma • tutkimusongelmien täsmentäminen • tutkimusmenetelmän valinta ja perustelu • aineiston keruun ja käytettävien menetelmien suunnittelu • aikataulu, rahoitus  alat toteuttaa osioita tutkimuksestasi • Tutkimuksen toteutus • aineiston keruu ja käsittely • tutkimuksen raportointi ja esittäminen

14. Miten päästä alkuun? • tutustu muutamaan keskeiseen lähdeteokseen • selvitä, mitä materiaalia aiheestasi on olemassa (lähdemateriaalit, aiemmin tehdyt tutkimukset) • tarkenna kysymyksenasettelua • hahmottele dispositio