1 / 18

Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020. Etelä-Savon infotilaisuus 5.3.2014 Mikkeli. Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen. Haasteita, joita ohjelmalla olisi ratkaistava 1.

grizelda-thomas
Download Presentation

Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Etelä-Savon infotilaisuus 5.3.2014 Mikkeli Juha Pulliainen

  2. Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen

  3. Haasteita, joita ohjelmalla olisi ratkaistava 1 • Yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky ja kasvuyritysten vähäinen määrä • Tutkimus- ja innovaatioperustan laajentaminen • Pk-yritysten heikompi kilpailukyky • Luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvä ympäristön laatu • Korkea energiakulutus ja isot kasvihuonepäästöt

  4. Haasteita, joita ohjelmalla olisi ratkaistava 2 • Työikäisen väestön väheneminen, ikääntymisen tai poismuuton seurauksena • Työttömyys, erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät • Muuttuvat osaamistarpeet ja joustavat siirtymät koulutus- ja työurilla • Työ- ja koulutusurien sukupuolen mukainen eriytyminen • Hyvinvointi- ja terveyserojen sekä eriarvoisuuden kasvu

  5. Rakennerahastojen rahoitus Suomessa(käyvin hinnoin) 2014 - 2020 2007 - 2013 EU 1 488 M€ Kansallinen 1 488 M€ Yhteensä 2 976 M€ EU 1 983 M€ Kansallinen 2 215 M€ Yhteensä 4 198 M€

  6. Rahoituksenjako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 60,5 % Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 39,5 %

  7. Rahoituksen jakautuminen(pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR 10 % n. 13,3 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) ESR 25 % n. 35,5 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) Alueiden rahoitus* (pl. valtakunnalliset teemat ja tekninen tuki) Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% n. 221 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 % n. 91 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Ahvenanmaa 0,45 % n. 1,4 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) *) Kestävän kaupunkikehittämisen (5 %:ia EAKR:stä) rahoitus otetaan IP- ja ELSA-osuuksista alueen verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen lukumäärän suhteessa.

  8. Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakenne- rahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (1) 1. Pk-yritysten kilpailukyky ( EAKR 328 milj. €) • Uuden liiketoiminnan luominen • Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen • Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen • Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR 435 milj. €) • Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta • Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen • Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Vähähiilisen talouden edistämiseen 25% = n. 190 milj. € EAKR

  9. Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakenne- rahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (2) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR 234 milj. €) • Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen • Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen • Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR 164 milj. €) • Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen • Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR 99 milj. €) • Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen 6. Tekninen tuki (EAKR 39 milj. €)

  10. Hankehaut • Ensimmäisen hakukierroksen teemat hyväksytään keväällä MYR:ssä • Melko varovaisesti liikkeelle: ”pajatsoa” ei aiota tyhjentää kerralla • Haku alkaa todennäköisesti 5.5., EURAn pitäisi olla silloin valmis hakemusten jättämiselle • Haku päättynee 31.8., MYR:n päätös tarvitaan. Pyritään valtakunnallisesti samankaltaiseen aloitukseen • Ensimmäiset päätökset loppusyksystä; pyritään 90 päivän mediaaniarvoon käsittelyajoissa • Seuraavat hakukierrokset mietinnässä (ajankohta, teemat)

  11. Hankkeiden sisällöstä ja niiden rahoituskäsittelystä • Keskimäärin nykyistä pienempiä ja lyhyempiä hankkeita (rahoituksen riittävyys) • Selkeästi fokusoidumpia hankkeita, joiden kohderyhmä ja vaikuttavuustavoite on jo hankkeen alussa hyvin tiedossa (Huom. ns. suoritusvaraus ohjelmassa) • Kilpailu rahoituksesta kiristynee, hakemuksia tulee Etelä-Savon ulkopuolelta joissakin hakuteemoissa todennäköisesti nykyistä enemmän • Hankkeiden valintatapahtuu MYR:ssä ja sen elimissä, päätöksenteko RR-ELYssäja mahdollisesti ns. koordinoivassa maakuntaliitossa

  12. Rahoitusosuudet • EU-rahan julkisen rahoituksen vastinpari jakautuu ohjel-massa niin, että valtion osuus on 75 % ja kuntien 25 % • Koska joissakin tukimuodoissa (esim. yritystuet, työllisyyspoliittiset toimet) ei kuntien rahoitusta juuri ole, muissa hanketyypeissä tarvitaan kuntarahaa enemmän • Hankkeen rahoitusjakauma (kuntaraha, osallistumis-maksut ja muu yksityinen rahoitus) pitää olla selvillä jo hakemuksen käsittelyvaiheessa • Toteuttajaorganisaation laskennallista rahoitusta ei enää hyväksytä

  13. Uudet kustannusmallit • Ns. flatrate –malli lähtökohtaisesti käytössä lähes kaikissa hankkeissa • Muut kustannusmallit vain erityisestä syystä • Ns. lumpsum –mallin raja nousee 100 000 €:oon, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien hankkeiden budjetti on 99 600!

  14. Myöntövaltuudet Etelä-Savossa (milj. €) 2014 2007-2013 keskim. 2014-2020 keskim. EAKR: 14,3 22 17 ESR: 5,7 9,5 8

  15. Vuoden 2014 myöntövaltuudet toimintalinjoittain milj. € • TL 1 (EAKR): 6,2 • TL 2 (EAKR): 8,1 • TL 3 (ESR): 2,7 • TL 4 (ESR): 1,9 • TL5 (ESR): 1,1

  16. Valtakunnalliset teemat 1 • EAKR: • Osaamis- ja innovaatioverkostot alueiden älykkään erikoistumisen tukena (Tekes) • ESR: • Työvoiman liikkuvuus Euroopassa – EURES (TEM/ELY) • Nuorisotakuu (OKM/TEM/ELY) • Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistäminen (TEM/ELY) • Kotona Suomessa (OKM/TEM/ELY) • Mallit rekrytoivan ja irtisanovan yrityksen välille (TEM/ELY)

  17. Valtakunnalliset teemat 2 • Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä (TEM/ELY) • Työterveys- ja turvallisuusinnovaatiot työn, työolojen, terveyden ja työkyvyn edistäjinä (STM) • Sukupuolten tasa-arvoa työelämää (STM) • Osuvaa osaamista (OKM/ELY) • Osallistavaa osaamista (OKM/ELY) • Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen (OKM/ELY) • Luovaa osaamista (OKM/ELY)

  18. Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla • Toimet kohdistuvat erityisesti niille alueille, joilla ei toteuteta maaseutu- ja kalatalousrahastosta rahoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (Leader). Toiminta kohdistuu siten ensisijaisesti isoihin kaupunkeihin ja yli 23 000 asukkaan kuntien keskusta-alueille. • Toiminnan muodot voivat vaihdella, mutta yhteisenä piirteenä on omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva, kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittämistoiminta. • Toiminnan tulee perustua paikallisten toimijoiden yhdessä laatimaan kehittämissuunnitelmaan, jonka päätavoitteina ovat työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksien edistäminen sekä sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen. • •Kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla liittyvät kunnat osallistuvat hankkeiden toimintaan omalla rahoituksellaan.

More Related