1 / 79

Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu

Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu. Kaijus Ervasti. Mitä hyötyä juristeille on tietää eri konfliktinratkaisumenetelmistä?. Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia

hailey
Download Presentation

Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu Kaijus Ervasti

  2. Mitä hyötyä juristeille on tietää eri konfliktinratkaisumenetelmistä? • Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia • Yhteiskunnan ja elämän monimutkaistuminen (post)modernissa yhteiskunnassa muuttanut konfliktien luonnetta • Vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun merkitys korostunut viime vuosikymmeninä • Moniammatillinen yhteistyö lisääntynyt • Juridinen peruskoulutus antaa vaillinaisen kuvan

  3. Konfliktinratkaisu ja konfliktinratkaisun vaihtoehdot

  4. Lähtökohtia • Konfliktit merkitsevät häiriötä, jotka haittaavat normaaleja prosesseja • Konflikteilla on tapana eskaloitua ja juridisoitua • Tarvitaan konfliktien hallintaa • Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia • tarvitaan myös lisää tutkimusta konflikteista ja konfliktinratkaisusta

  5. Lähtökohtia (2) • Termeillä konflikti, riita, konfliktinratkaisu ja riidanratkaisu tarkoitettu monia eri asioita • Konflikteja ja konfliktinratkaisua tarkasteltu monista eri teoriaperinteistä ja ideologista lähtökohdista käsin • Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu (ADR) lisääntynyt 1960-luvulta lähtien länsimaissa • Kolme vaihetta ADR:ssä: yhteisöllinen liikehdintä, juristien kiinnostus, talouselämän kiinnostus

  6. Konfliktiteorian ulottuvuudet • Konfliktien luonne, syntyperä, syyt, dynamiikka ja kehittyminen • Konfliktinratkaisu, sen vaihtoehdot, esteet, eri muodot, toimivuus ja yhteiskunnallinen konteksti • Juridiikka keskittyy konfliktien normatiivisiin ulottuvuuksiin, politiikan tutkimus vallankäyttöön ja konfliktiteoriakonflikteihin ja konfliktinratkaisuun korostaen intressejä ja tarpeita

  7. Teoreettisia lähestymistapoja Sosiologia Yhteiskunnan rakenne, organisaatiot Taloustiede (peliteoria) Konfliktinratkaisu menestymisen näkökulmasta, Oikeustiede (lainoppi) Formaali virallinen konfliktinratkaisu, oikeusturva Psykologia Päätöksentekoteoria, proseduraalinen oikeudenmukaisuus Kansainväliset suhteet Valtiot ja niiden suhteet, rauha Konfliktit ja konfliktin- ratkaisu Antropologia Epävirallinen konfliktinratkaisu, harmonia yhteisössä Historia Konfliktien kehittyminen pitkällä aikavälillä Politiikan tutkimus Konfliktinratkaisu ja valta

  8. Konfliktien tasot • Konfliktit yksilöiden tasolla (esim. naapuruussuhdekonflikti) • Konfliktit kansallisella tasolla (esim. eri etnisten ryhmien välillä) • Konfliktit kansainvälisellä tasolla (esim. valtioiden välillä) • Konfliktit globaalilla tasolla (esim. länsimaiden ja muslimivaltioiden välillä)

  9. Konfliktin määritelmä (Glasl) • Konflikti on sosiaalinen vuorovaikutus • toimijoiden välillä • jossa ainakin yksi toimija • kokee yhteensopimattomuuden omien ja toisen toimijan/toimijoiden • ajatusten/ideoiden/käsitysten • ja/tai tunteiden • ja/tai tahdon kanssa • ja tuntee toisen toiminnan tuovan rajoituksia itselle.

  10. Konfliktin ja riidan käsitteet • Konfliktilla on yleensä viitattu osapuolten väliseen erimielisyyteen. • Riidalla on yleensä viitattu juridisoituneeseen konfliktiin, josta on leikattu oikeudellisesti irrelevantit tekijät pois. • Konfliktien muuntumista oikeusriidoiksi on kutsuttu ”oikeuden mobilisaatioksi”

  11. Konfliktien ulottuvuudet (Galtung) KÄYTTÄYTYMINEN • Kommunikaatio • Toiminta • Fyysinen väkivalta B ASENTEET • Ajatukset • Tunteet • Tahto ASIAKYSYMYKSET • Jakamiskonfliktit • Asemaan liittyvät konfliktit • Järjestyskonfliktit C A

  12. Riitapyramidi Muut toimintatavat Tuomioistuin prosessin Vieminen loppuun Oikeusriita Asian vieminen tuomioistuimeen Kääntyminen lakimiehen puoleen Riita Yhteydenotto toiseen osapuoleen Ongelma Koettu vääryys Eri elämänalueet Perhe Työ Asuminen Perintö Kulutus jne.

  13. Terminologia • Konfliktinratkaisu – riidanratkaisu • Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu – vaihtoehtoinen riidanratkaisu • Konfliktinratkaisu – konfliktinkäsittely - konfliktinhallinta • Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu – konfliktiratkaisun vaihtoehdot • Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu: tekninen määritelmä – funktionaalinen määritelmä

  14. Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisun piirteet (funktionaalinen näkökulma) • Vaihtoehtoinen suhteessa virallismenettelyyn • Nopeus ja alhaiset kustannukset • Ei pohjaudu juridiikkaan • Osapuolten roolin korostaminen • Epävirallinen menettely • Aineellisen oikeuden hylkääminen

  15. Konfliktinratkaisun vaihtoehdot • Tuomitseminen • Välimiesmenettely • Neuvottelu • Sovittelu • Lisäksi lukuisia muita esim. asiantuntijamenettelyitä ja hallinnollisia menettelyitä, joissa käsitellään konflikteja

  16. Konfliktinratkaisun vaihtoehtoja

  17. Toimintamahdollisuudet KILPAILU ”Ota niin paljon kuin pystyt Sinä voitat/toiset häviävät YHTEISTOIMINNALLINEN NEUVOTTELU ”Laajenna jaettavaa kakkua” Molemmat voittavat Oma menestys ASEMIIN PERUSTUVA NEUVOTTELU ”Jaa erimielisyydet” Molemmat jakavat voitot ja häviöt VÄLTTÄMINEN ”kävele pois” Kukaan ei voita MUKAUTUMINEN ”Luovuta” Sinä häviät, toiset voittavat Toisen menestys

  18. Näkökulmia konfliktinratkaisuun

  19. Esimerkki: Lapsen asemaa koskevat konfliktit ja niiden ratkaiseminen

  20. Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet • Perheen psykodynamiikka heijastuu konfliktiin: ristiriidat, kommunikaatio-ongelmat, negatiiviset tunteet • Kyse yksityisestä, intiimistä elämänalueesta • Lähtökohtana lapsen etu • Perhekonflikteihin monia näkökulmia: vanhemmat, juristit, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.

  21. Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet (2) • Monia järjestelmiä: perhesovittelu, vahvistaminen sosiaalilautakunnassa, tuomioistuimen tuomio, tuomioistuimen sovintomenettely, tuomioistuinsovittelu, täytäntöönpanosovittelu • Tuomioistuimessa usein liitännäisasioita • Avioero ja huolto hakemusasioita, elatusapu riita-asia • Huoltoriidat relatiivisesti indispositiivisia, elatusapuriidat dispositiivisia

  22. Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (1) • Virallismenettely • Lapsen suojelu/etu • Julkinen intressi • Osapuolten oikeusturva • Parantaa yksityisiä sopimusneuvotteluita • Seremoniallinen tehtävä • Täytäntöönpanokelpoisuus • Osapuolten kykenemättömyys yhteistoimintaan

  23. Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (2) • Osapuolten oma ratkaisu • Vanhemmat tuntevat tilanteen parhaiten • Ulkopuolisen vaikea saada informaatiota • Oikeudelliset standardit kuten ”lapsen etu” epämääräisiä • Vanhempien toimia voidaan kontrolloida vain rajoitetusti • Edistää osapuolten yhteistoimintaa • Sovinnollinen ratkaisu lapsen edun mukainen

  24. Sovittelu

  25. Sovittelun määritelmä • Sovittelu on rakenteellistunut vapaaehtoinen menettely, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa riiteleviä osapuolia saavuttamaan keskinäisen sovinnon • Sovittelussa kyse on avustetusta neuvotteluprosessista • Sovittelun perusmalli on intressipohjainen fasilitatiivinen sovittelu • Teoreettisesti malli pohjautuu suurelta osin taloustieteelliselle neuvotteluteorialle

  26. Sovittelun lähtökohdat • Rakenteellistunut menettely, joka jakaantuu selkeästi eri vaiheisiin • Sovittelu on opittavissa oleva professionaalinen taito • Pyritään selvittämään osapuolten intressit ja tarpeet • Keskeistä osapuolten kommunikaation parantaminen • Sovittelija käyttää erityisiä sovittelutekniikoita (esim. kyselytekniikat, aivoriihi, erillisneuvottelut, realiteettien testaaminen)

  27. Sovittelun piirteet • Kolmannen osapuolen väliintulo • Vapaaehtoisuus • Neutraalisuus/puolueettomuus • Luottamuksellisuus

  28. Oikeudenkäynnin ja sovittelun erot

  29. Käytössä olevia sovittelujärjestelmiä • Rikosasioiden sovittelu • Perheasioiden sovittelu • Asianajajien sovittelu • Koulusovittelu • Sosiaalinen sovittelu • Läheisneuvonpito • Työpaikkasovittelu • Työriitojen sovittelu • Kansainvälinen rauhansovittelu • Tuomioistuinsovittelu

  30. Rikossovittelun ja siviiliasioiden sovittelun erot

  31. Sovittelun muodot • Fasilitatiivinen sovittelu • Evaluatiivinen sovittelu • Transformatiivinen sovittelu • Narratiivinen sovittelu • (Kompromissin edistäminen)

  32. Fasilitatiivinen sovittelu • Pyritään saamaan osapuolten intressit esiin ja neuvottelemaan niistä • Painottuu ongelmanratkaisunäkökulma • Sovittelija asiantuntija sovittelutekniikoissa, ei välttämättä sisällössä • Sovittelija helpottaa kommunikaatiota • Osapuolten itse löytävät ratkaisun

  33. Evaluatiivinen sovittelu • Pyritään sovintoon korostamalla osapuolten laillisia oikeuksia ja juridista järjestelmää • Voidaan arvioida, kuinka juttu päättyisi tuomioistuimessa • Sovittelija asiantuntija sisältökysymyksissä, ei välttämättä sovittelumenetelmissä • Sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksia

  34. Transformatiivinen sovittelu • Käsitellään osapuolten piilossa olevia ongelmia tavoitteena kasvu ja muutos • Tarkoituksena puuttua konfliktin takana oleviin psykologisiin syihin • Sovittelija asiantuntija neuvottelemisessa tai sosiaalityössä • Voidaan käyttää ammattimaisia terapiatekniikoita

  35. Narratiivinen sovittelu • Ihmiset konstruoivat konfliktin narratiivisilla kuvauksilla • Sovittelussa pyritään ymmärtämään, kuinka tarinat toimivat todellisuuden rakentamisessa • Olennaista ei niinkään ole se, mikä on ”totta” • Pyritään ymmärtämään monimutkaista sosiaalista kontekstia, joka muokkaa konflikteja • Pyritään rakentamaan hyvä tarina osapuolille

  36. Kompromissin hakeminen • Haetaan nopeaa kompromissia lähentämällä osapuolten vaatimuksia tai laittamalla riita puoliksi • Lähtökohtana osapuolten vaatimukset • Kolmas taho tarkastelee osapuolten asemia, analysoi oikeudenkäynnin kustannuksia ja haittoja • Kolmannella osapuolella autoritaarinen rooli

  37. Sovittelun edut • Halpuus ja nopeus • Konfliktin hallinta ja osapuolten tarpeet • Osapuolten suhteiden paraneminen • Kaikki voittavat • Joustavuus • Luovat sopimukset

  38. Sovittelun edut (2) • Stressin vähentäminen • Ratkaisun lopullisuus ja suoritusten tehostuminen • Tunteiden käsittely • Tulevaisuussuuntautuneisuus • Käyttäjien tyytyväisyys

  39. Menettelyn arviointi (Tyler 1990) Arvioinnin ja käyttäytymisen mahdollinen perusta Lopputulos Menettely Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Distributiivinen oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Proseduraalinen oikeudenmukaisuus Todellinen lopputulos Odotusten särkyminen Kohtuus, tasa-arvo, tarpeet Tehokkuus, nopeus Johdonmukaisuus, puolueettomuus, eettisyys

  40. Sovittelun kritiikki • Legalistinen kritiikki: Ei takaa oikeusturvaa • Konfliktiteoreettinen kritiikki: Käytössä olevat järjestelmät liian sidoksissa virallisjärjestelmään

  41. Kriittiset näkökohdat • Vallan epätasapaino • Julkisen vallan merkityksen väheneminen • Sosiaalisen kontrollin laajeneminen • Esimoderni malli ei sovi moderniin yhteiskuntaan • Vaikutukset kolmansiin osapuoliin • Täytäntöönpanokelpoisuuden puuttuminen

  42. Oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet

  43. Sovittelun vaiheet 1. Valmisteluvaihe 2. Avausvaihe 3. Selvitysvaihe 4. Neuvotteluvaihe 5. Päätösvaihe

  44. Vaiheistus • Vaiheistus olennainen osa sovittelun onnistumista • Sovittelija voi itse pilata sovintoon pääsyn kiirehtimällä jotkin vaiheet liian nopeasti • Pääsääntönä voi sanoa, että etenkin sovittelun kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen eli valmisteluvaiheeseen, aloitusvaiheeseen ja selvittelyvaiheeseen on syytä uhrata paljon aikaa ja voimavaroja; niistä riippuu myös myöhempien vaiheiden onnistuminen • Juristit usein liian ”lopputuloskeskeisiä” sovittelijoina

  45. Osapuolten tavanomaiset ongelmat • Väärinymmärrykset ja stereotypiat (tehtävänä käsitysten muuttaminen) • Hyväksyttävyysongelmat (tehtävänä saada osapuolet hyväksymään toisensa) • Luottamuksen puute (tehtävänä luoda uudenlainen suhde) • Heikko kommunikaatio (tehtävänä parantaa kommunikaatiota)

  46. Intressit ja niiden identifiointi

  47. Asemat ja intressit

  48. Erillisistuntojen hyödyt • Asianosaiset vähemmän kireitä, kun toinen osapuoli ei paikalla • Osapuoli voi vapaammin kertoa intresseistään ja tarpeistaan • Intressien priorisointi • Mahdollisuus vuorovaikutukseen • Mahdollistaa tunteiden käsittelyn • Osapuolen vatuullistaminen konfliktin ratkaisusta • Realiteettien testaus

  49. Sovittelu menettelynä 1. Valmistelu ONGELMAN MÄÄRITTELY 2. Avauspuheenvuorot 3. Ongelmien identifiointi Avoimet kysymykset 4. Selvittely Suljetut kysymykset 5. Neuvottelu 6. Erillisneuvottelut RATKAISUN HAKEMINEN 7. Jatkoneuvottelut 8. Sovinnon rakentaminen 9. Sovintosopimuksen laatiminen 10. Sovittelun päättäminen

More Related