Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu

1. Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu Kaijus Ervasti

2. Mitä hyötyä juristeille on tietää eri konfliktinratkaisumenetelmistä? • Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia • Yhteiskunnan ja elämän monimutkaistuminen (post)modernissa yhteiskunnassa muuttanut konfliktien luonnetta • Vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun merkitys korostunut viime vuosikymmeninä • Moniammatillinen yhteistyö lisääntynyt • Juridinen peruskoulutus antaa vaillinaisen kuvan

3. Konfliktinratkaisu ja konfliktinratkaisun vaihtoehdot

4. Lähtökohtia • Termeillä konflikti, riita, konfliktinratkaisu ja riidanratkaisu tarkoitettu monia eri asioita • Konflikteja ja konfliktinratkaisua tarkasteltu monista eri teoriaperinteistä ja ideologista lähtökohdista käsin • Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu (ADR) lisääntynyt 1960-luvulta lähtien länsimaissa • Kolme vaihetta ADR:ssä: yhteisöllinen liikehdintä, juristien kiinnostus, talouselämän kiinnostus

5. Teoreettisia lähestymistapoja Sosiologia Yhteiskunnan rakenne, organisaatiot Taloustiede (peliteoria) Konfliktinratkaisu menestymisen näkökulmasta, Oikeustiede (lainoppi) Formaali virallinen konfliktinratkaisu, oikeusturva Psykologia Päätöksentekoteoria, proseduraalinen oikeudenmukaisuus Kansainväliset suhteet Valtiot ja niiden suhteet, rauha Konfliktit ja konfliktin- ratkaisu Antropologia Epävirallinen konfliktinratkaisu, harmonia yhteisössä Historia Konfliktien kehittyminen pitkällä aikavälillä Politiikan tutkimus Konfliktinratkaisu ja valta

6. Konfliktien tasot • Konfliktit yksilöiden tasolla (esim. naapuruussuhdekonflikti) • Konfliktit kansallisella tasolla (esim. eri etnisten ryhmien välillä) • Konfliktit kansainvälisellä tasolla (esim. valtioiden välillä) • Konfliktit globaalilla tasolla (esim. länsimaiden ja muslimivaltioiden välillä)

7. Konfliktin ja riidan käsitteet • Konfliktilla on yleensä viitattu osapuolten väliseen erimielisyyteen. • Riidalla on yleensä viitattu juridisoituneeseen konfliktiin, josta on leikattu oikeudellisesti irrelevantit tekijät pois. • Konfliktien muuntumista oikeusriidoiksi on kutsuttu ”oikeuden mobilisaatioksi”

8. Riitapyramidi Muut toimintatavat Tuomioistuin prosessin Vieminen loppuun Oikeusriita Asian vieminen tuomioistuimeen Kääntyminen lakimiehen puoleen Riita Yhteydenotto toiseen osapuoleen Ongelma Koettu vääryys Eri elämänalueet Perhe Työ Asuminen Perintö Kulutus jne.

9. Terminologia • Konfliktinratkaisu – riidanratkaisu • Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu – vaihtoehtoinen riidanratkaisu • Konfliktinratkaisu – konfliktinkäsittely - konfliktinhallinta • Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu – konfliktiratkaisun vaihtoehdot • Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu: tekninen määritelmä – funktionaalinen määritelmä

10. Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisun piirteet (funktionaalinen näkökulma) • Vaihtoehtoinen suhteessa virallismenettelyyn • Nopeus ja alhaiset kustannukset • Ei pohjaudu juridiikkaan • Osapuolten roolin korostaminen • Epävirallinen menettely • Aineellisen oikeuden hylkääminen

11. Konfliktinratkaisun vaihtoehdot • Tuomitseminen • Välimiesmenettely • Neuvottelu • Sovittelu • Lisäksi lukuisia muita esim. asiantuntijamenettelyitä ja hallinnollisia menettelyitä, joissa käsitellään konflikteja

12. Konfliktinratkaisun vaihtoehtoja

13. Toimintamahdollisuudet KILPAILU ”Ota niin paljon kuin pystyt Sinä voitat/toiset häviävät YHTEISTOIMINNALLINEN NEUVOTTELU ”Laajenna jaettavaa kakkua” Molemmat voittavat Oma menestys ASEMIIN PERUSTUVA NEUVOTTELU ”Jaa erimielisyydet” Molemmat jakavat voitot ja häviöt VÄLTTÄMINEN ”kävele pois” Kukaan ei voita MUKAUTUMINEN ”Luovuta” Sinä häviät, toiset voittavat Toisen menestys

14. Näkökulmia konfliktinratkaisuun

15. Esimerkki: Lapsen asemaa koskevat konfliktit ja niiden ratkaiseminen

16. Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet • Perheen psykodynamiikka heijastuu konfliktiin: ristiriidat, kommunikaatio-ongelmat, negatiiviset tunteet • Kyse yksityisestä, intiimistä elämänalueesta • Lähtökohtana lapsen etu • Perhekonflikteihin monia näkökulmia: vanhemmat, juristit, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.

17. Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet (2) • Monia järjestelmiä: perhesovittelu, vahvistaminen sosiaalilautakunnassa, tuomioistuimen tuomio, tuomioistuimen sovintomenettely, tuomioistuinsovittelu, täytäntöönpanosovittelu • Tuomioistuimessa usein liitännäisasioita • Avioero ja huolto hakemusasioita, elatusapu riita-asia • Huoltoriidat relatiivisesti indispositiivisia, elatusapuriidat dispositiivisia

18. Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (1) • Virallismenettely • Lapsen suojelu/etu • Julkinen intressi • Osapuolten oikeusturva • Parantaa yksityisiä sopimusneuvotteluita • Seremoniallinen tehtävä • Täytäntöönpanokelpoisuus • Osapuolten kykenemättömyys yhteistoimintaan

19. Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (2) • Osapuolten oma ratkaisu • Vanhemmat tuntevat tilanteen parhaiten • Ulkopuolisen vaikea saada informaatiota • Oikeudelliset standardit kuten ”lapsen etu” epämääräisiä • Vanhempien toimia voidaan kontrolloida vain rajoitetusti • Edistää osapuolten yhteistoimintaa • Sovinnollinen ratkaisu lapsen edun mukainen

20. Sovittelu

21. Sovittelun piirteet • Kolmannen osapuolen väliintulo • Vapaaehtoisuus • Neutraalisuus/puolueettomuus • Luottamuksellisuus

22. Sovittelun määritelmä • Sovittelu on rakenteellistunut vapaaehtoinen menettely, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa riiteleviä osapuolia saavuttamaan keskinäisen sovinnon

23. Oikeudenkäynnin ja sovittelun erot

24. Käytössä olevia sovittelujärjestelmiä • Rikosasioiden sovittelu • Perheasioiden sovittelu • Asianajajien sovittelu • Koulusovittelu • Sosiaalinen sovittelu • Läheisneuvonpito • Työpaikkasovittelu • Työriitojen sovittelu • Kansainvälinen rauhansovittelu • Tuomioistuinsovittelu

25. Sovittelun muodot • Fasilitatiivinen sovittelu • Evaluatiivinen sovittelu • Transformatiivinen sovittelu • Narratiivinen sovittelu • (Kompromissin edistäminen)

26. Fasilitatiivinen sovittelu • Pyritään saamaan osapuolten intressit esiin ja neuvottelemaan niistä • Painottuu ongelmanratkaisunäkökulma • Sovittelija asiantuntija sovittelutekniikoissa, ei välttämättä sisällössä • Sovittelija helpottaa kommunikaatiota • Osapuolten itse löytävät ratkaisun

27. Evaluatiivinen sovittelu • Pyritään sovintoon korostamalla osapuolten laillisia oikeuksia ja juridista järjestelmää • Voidaan arvioida, kuinka juttu päättyisi tuomioistuimessa • Sovittelija asiantuntija sisältökysymyksissä, ei välttämättä sovittelumenetelmissä • Sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksia

28. Transformatiivinen sovittelu • Käsitellään osapuolten piilossa olevia ongelmia tavoitteena kasvu ja muutos • Tarkoituksena puuttua konfliktin takana oleviin psykologisiin syihin • Sovittelija asiantuntija neuvottelemisessa tai sosiaalityössä • Voidaan käyttää ammattimaisia terapiatekniikoita

29. Narratiivinen sovittelu • Ihmiset konstruoivat konfliktin narratiivisilla kuvauksilla • Sovittelussa pyritään ymmärtämään, kuinka tarinat toimivat todellisuuden rakentamisessa • Olennaista ei niinkään ole se, mikä on ”totta” • Pyritään ymmärtämään monimutkaista sosiaalista kontekstia, joka muokkaa konflikteja • Pyritään rakentamaan hyvä tarina osapuolille

30. Kompromissin hakeminen • Haetaan nopeaa kompromissia lähentämällä osapuolten vaatimuksia tai laittamalla riita puoliksi • Lähtökohtana osapuolten vaatimukset • Kolmas taho tarkastelee osapuolten asemia, analysoi oikeudenkäynnin kustannuksia ja haittoja • Kolmannella osapuolella autoritaarinen rooli

31. Sovittelun edut • Halpuus ja nopeus • Konfliktin hallinta ja osapuolten tarpeet • Osapuolten suhteiden paraneminen • Kaikki voittavat • Joustavuus • Luovat sopimukset

32. Sovittelun edut (2) • Stressin vähentäminen • Ratkaisun lopullisuus ja suoritusten tehostuminen • Tunteiden käsittely • Tulevaisuussuuntautuneisuus • Käyttäjien tyytyväisyys

33. Arvioinnin mahdolliset perusteet

34. Sovittelun kritiikki • Legalistinen kritiikki: Ei takaa oikeusturvaa • Konfliktiteoreettinen kritiikki: Käytössä olevat järjestelmät liian sidoksissa virallisjärjestelmään

35. Kriittiset näkökohdat • Vallan epätasapaino • Julkisen vallan merkityksen väheneminen • Sosiaalisen kontrollin laajeneminen • Esimoderni malli ei sovi moderniin yhteiskuntaan • Vaikutukset kolmansiin osapuoliin • Täytäntöönpanokelpoisuuden puuttuminen

36. Oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet

37. Sovittelun vaiheet 1. Valmisteluvaihe 2. Avausvaihe 3. Selvitysvaihe 4. Neuvotteluvaihe 5. Päätösvaihe

38. Vaiheistus • Vaiheistus olennainen osa sovittelun onnistumista • Sovittelija voi itse pilata sovintoon pääsyn kiirehtimällä jotkin vaiheet liian nopeasti • Pääsääntönä voi sanoa, että etenkin sovittelun kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen eli valmisteluvaiheeseen, aloitusvaiheeseen ja selvittelyvaiheeseen on syytä uhrata paljon aikaa ja voimavaroja; niistä riippuu myös myöhempien vaiheiden onnistuminen • Juristit usein liian ”lopputuloskeskeisiä” sovittelijoina

39. Osapuolten tavanomaiset ongelmat • Väärinymmärrykset ja stereotypiat (tehtävänä käsitysten muuttaminen) • Hyväksyttävyysongelmat (tehtävänä saada osapuolet hyväksymään toisensa) • Luottamuksen puute (tehtävänä luoda uudenlainen suhde) • Heikko kommunikaatio (tehtävänä parantaa kommunikaatiota)

40. Intressit ja niiden identifiointi

41. Asemat ja intressit Asemat Vaatimukset Oikeudet Tarpeet, intressit

42. Erillisistuntojen hyödyt • Asianosaiset vähemmän kireitä, kun toinen osapuoli ei paikalla • Osapuoli voi vapaammin kertoa intresseistään ja tarpeistaan • Intressien priorisointi • Mahdollisuus vuorovaikutukseen • Mahdollistaa tunteiden käsittelyn • Osapuolen vatuullistaminen konfliktin ratkaisusta • Realiteettien testaus

43. Sovittelu taitona • Neuvottelu- ja sovitteluteorioiden sekä neuvottelu- ja sovittelumenettelyiden tuntemus • Suunnitteluun, organisointiin ja kommunikaatioon liittyvät sovittelutaidot • Myönteinen asenne sovitteluun mukaan lukien sovittelun filosofia ja etiikka

44. Sovittelijan taidot • Sovittelijan menettelylliset taidot • Sovittelijan asiantuntemus sisältökysymyksissä • Sovittelijan henkilökohtaiset ominaisuudet

45. Sovittelijan kommunikaatiotaidot • Aktiivinen kuunteleminen (toistaminen, hiljaisuus, tiivistäminen) • Kysymystekniikat (mm. suljetut ja avoimet kysymykset) • Empaattinen kuuntelu (empaattinen reflektio, myötäilevät reaktiot, ei sama asia kuin sympatia) • Ei-verbaalinen kommunikaatio • Termien korvaaminen

46. Luottamus sovitteluun • Henkilökohtainen luottamus • Institutionaalinen luottamus • Menettelyllinen luottamus • Sisällöllinen luottamus

47. Milloin sovittelu on käyttökelpoinen • Konflikti osapuolten välillä on kohtuullisella tasolla • Osapuolet ovat kykeneviä neuvotteluihin • Osapuolten kyky neuvotella on suunnilleen tasaveroinen • Suhteen säilyminen toiseen osapuoleen on tärkeää • Konfliktissa on useita kysymyksiä

48. Milloin sovittelu on käyttökelpoinen (2) • Ratkaisu pitää saada nopeasti • Osapuolet eivät itse kykene työstämään ongelmaa • Konfliktiin on kietoutunut monia tahoja • Osapuolet haluavat välttää muodollista prosessia tai ei selviä oikeussääntöjä • Molempien osapuolten tulee sitoutua sovitteluun

49. Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen • Vakava välikohtaus juuri tapahtunut, eikä mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun • Joku saattaa käyttää sovittelua konfliktin eskaloimiseen tai jollekin voi aiheutua vaaraa • Pääongelma ei ole soviteltavissa (liittyy esim. arvoihin tai perusperiaatteisiin)

50. Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen (2) • Osapuolen edun mukaista on turvautua tuomioistuimeen • Asia koskee puhtaasti oikeudellisia kysymyksiä tai kietoutuu perusoikeuksiin • Riitaa ei voi ratkaista ilman selvitystä tosiasioista • Osapuolet eivät halua sovitella