Oikeussosiologia 3: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät

1. Oikeussosiologia 3: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät Kaijus Ervasti

2. Tieteellisen tutkimuksen lähtökohtia

3. Tieteen ja tutkimuksen yleiset piirteet • Arviointiperusteiden yleispätevyys/universaalisuus • Tiedon yhteisyys ja julkisuus • Puolueettomuus/intressittömyys • Järjestelmällinen epäily • Nöyryys • Tieteen itsekorjaavuus

4. Tutkimusprosessin vaiheet • Ongelman asettaminen • Ongelman täsmentäminen ja tutkimusstrategian laatiminen • Tutkimusmenetelmän valinta • Aineiston kerääminen • Aineiston kuvaaminen • Aineiston analyysi • Johtopäätösten teko • Raportin laatiminen • Tutkimustulosten julkaiseminen

5. Tutkimusongelman valinta • Teoreettinen merkitys • Yhteiskunnallinen ja käytännöllinen merkitys • Tutkittavuus • Informatiivisuus • Selityskyky • Henkilökohtainen kiinnostus

6. Tutkimusongelman täsmentäminen • Kirjallisuuden läpikäyminen • Muut vireillä olevat tutkimukset • Keskustelu käytännön toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa • Keskustelu muiden tutkijoiden kanssa • Esimerkkitapausten tutkiminen

7. Tutkimussuunnitelma • Tutkimuksen aihe ja kohde • Tutkimusongelma • Tutkimuksen tavoitteet • Tutkimuksen teoreettinen tausta • Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä • Tutkimuksen aikataulu

8. Tutkimusprosessin vaiheet: Käräjä-oikeuksien sovintomenettely (2004) • Ongelma: Kuinka juridinen riidanratkaisu ja sovintomenettely sovitettavissa yhteen? • Ongelman täsmentäminen: • Konfliktiteoreettisen taustan luominen, jota vasten toimintaa voidaan arvioida • Uudistuksen käytännön vaikutusten arviointi • Uudistuksen ongelmien kartoitus • Selvittäminen, kuinka käytännön toimijat ylittävät teoreettisen kuilun toiminnassaan • Toiminnan kehittäminen

9. Jatkoa 2: Käräjä-oikeuksien sovintomenettely (2004) • Tutkimusmenetelmä: kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä • Aineistot: tilastot, asiakirjat, kyselyt, haastattelut, kerätty 1998-2003 • Aineistojen kuvaus: taulukoin, nelikentin, lainauksin • Analyysi: Tilastollinen analyysi, diskurssianalyysi haastatteluista

10. Jatkoa 3: Käräjäoikeuksien sovintomenettely (2004) • Johtopäätökset: Todellisuudessa riidanratkaisu ja sovinnon edistäminen eivät poikkea toisistaan yhtä paljon kuin teoreettisissa ideaalimalleissa oletetaan; oikeuskulttuuri muutoksessa • Raportointi: Kirja julkaistiin vuonna 2004 • Julkistaminen: Lehdistötiedote, julkinen väitös, seminaarit

11. Tutkimuksellisia tekstilajeja • Tieteelliset kirjoitukset • Tutkimusraportti tai monografia • Vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli (tasot 1-3) • Muu tieteellinen artikkeli • Muut tutkimukselliset kirjoitukset • Oppikirja/kommentaari • Yleistajuinen artikkeli • Kirja-arvostelu

12. Empiirisen tutkimuksen aineistot

13. Empiirinen tutkimus • Empiirinen tarkoittaa kokemusperäistä • Empiiriset tutkimusmenetelmät ja –aineistot jaetaan kvalitatiivisiin (laadullisiin) ja kvantitatiivisiin (määrällisiin) • Empiirisessä tutkimuksessa käytettävät aineistot • Valmiit aineistot • Itse kerättävät aineistot • Kysely- ja haastattelu • Havainnointi

14. Valmiit aineistot • Aikaisempien tutkimusten aineistot • Tilastot: tuomioistuimet, poliisi, syyttäjä • Organisaatioiden dokumentit: oikeuden-käyntiasiakirjat, esitutkinta-asiakirjat, ratkaisut • Kulttuurituotteet: lehdet, tv-ohjelmat, elokuvat • Henkilökohtaiset dokumentit: päiväkirjat, muistiinpanot

15. Kysely- ja haastattelu • Kyselyt: Ihmiset ja yritykset, asiakkaat, erityiset ammattiryhmät (esim. tuomarit) • Haastattelut: strukturoitu haastattelu, teemahaastattelu, avoin haastattelu

16. Survey-tutkimuksen käyttötavat • Tosiasiatietojen kerääminen (esim. ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus) • Arvionvaraisten tosiasiatietojen kerääminen (esim. elokuvissa käynti, kulutustottumukset) • Mielipiteiden, asenteiden ja arvojen selvittäminen (esim. luottamus, puoluekannatus, suhtautuminen ulkomaalaisiin)

17. Havainnointi • Havainnointi ilman osallistumista: poliisilakko • Osallistuva havainnointi: poliisikulttuuri • Osallistava havainnointi eli toimintatutkimus: tuomioistuinkulttuuri

18. Tilastokeskus • Suomessa on olemassa väestötilastoja jo 1700-luvulta • Tilastovirasto perustettiin 1865 ja se muuttui Tilastokeskukseksi 1971 • Tilastokeskus tuottaa noin 200 erilaista tilastoa, joista oikeustilastot ovat yksi osa-alue. Muita alueita mm. väestö, kansantalous, liikenne, elinkeinot, koulutus, kulttuuri, teollisuus, kauppa, ympäristö jne. • Oikeustilastot verkossa statfin-tietokannassa.

19. Tilastokeskuksen oikeustilastot • Käräjäoikeuksien riita- ja hakemusasiat • Käräjäoikeuksien rikosasiat • Syyttäjät • Konkurssit • Yrityssaneeraukset • Pakkokeinoasiat • Hovioikeudet ja korkein oikeus • Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus

20. Tilastokeskuksen statfin-tietokanta • http://www.tilastokeskus.fi • Tuotteet ja palvelut • Verkkopalvelut • Tilastotietokannat • Statfin-tilastopalvelu • Siirry palveluun • Oikeus • Valitse tilasto ja muuttujat

21. Muita tilastolähteitä: esimerkkejä • KELA: sosiaaliturva • Rikosseuraamusvirasto: vankitilastot • Väestöliitto: väestönkehitys • Suomen pankki: julkinen talous • STAKES: mm. alkoholin kulutus, toimeentulotuki, lastensuojelu, terveydenhuolto • Poliisi: ilmoitetut ja selvitetyt rikokset • Erilaiset vuosikertomukset (esim. valtakunnansyyttäjä OKA, EOA) • OPTULA:n rikollisuustilannekatsaus ja Oikeusolot – katsaus • Tutkimukset: esim. yliopistot, OPTULA, PAKK

22. OPTULA:n rikollisuus-tilanne katsaus • Sisältää rikollisuutta ja sen kontrollia koskevia tietoja • Rikoksista käsitelty mm. väkivalta-, omaisuus-, seksuaali-, talous-, liikenne-, ja päihderikoksia sekä nuorisorikollisuutta, naisia rikoksen tekijöinä ja uhreina, ulkomaalaisten rikollisuutta ja rikollisuuden pelkoa • Seuraamusten osalta käsiteltyrikosten ilmituloa, syyttäjien toimintaa, rangaistuskäytäntöä (ehdollinen ja ehdoton vankeus, sakko jne.) rikoslajeittain, vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa, nuorten rangaistuksia ja rikosprosessuaalisia pakkokeinoja • Luettavissa myös verkossa http://www.optula.om.fi

23. OPTULA:n oikeusolot-katsaus • Luottamus oikeuslaitokseen • Lainkäyttö ja oikeuden saatavuus (mm. riita-asioiden kehitys, valitukset laillisuusvalvojille, oikeudelliset palvelut) • Oikeusolot eri elämänalueilla (esim. asuminen, velkojen hallinta, perhe-elämä) • Oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen

24. Empiirisen tutkimuksen menetelmät

25. Mitä kaikkea kuva sisältää ja mitä siitä voi päätellä?

26. Kvantitatiivinen tutkimus: mittaaminen, havaintoyksikkö ja muuttuja • Kvantitatiivisessa tutkimuksessa etsitään indikaattoreita tai mittareita, jotka yhdistävät aineiston tutkittavaan ilmiöön. Mittaaminen merkitsee mitattavan ilmiön ja havaintoyksikön yhdistämistä. • Mittauksen kohteet ovat tilastoyksikköjä eli havaintoyksikköjä (esim. rikos, tekijä). • Empiirinen havaintoaineisto (data) saadaan mittaamalla tilastoyksiköiden ominaisuuksia. • Havaintoyksikköön liittyvästä ominaisuudestaluodaan muuttuja. Muuttujat jaotellaan taustamuuttujiin (esim. sukupuoli, ikä) ja varsinaisiin tutkimusmuuttujiin (esim. mielipide).

27. Esimerkki Taustamuuttuja Muuttuja Havaintoyksikkö

28. Otanta • Tutkimuksessa voidaan käyttää kokonaisaineistoa tai otantaa • Otanta tarkoittaa havaintoyksiköiden poimimista perusjoukosta niin, että sattuma vaikuttaa siihen, mitkä yksiköt joutuvat otokseen • Otantamenetelmät: yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen otanta, ositettu otanta, ryväsotanta • Otoksen edustavuus ja katoanalyysi • Otanta ajan suhteen: poikkileikkaustutkimukset, pitkittäistutkimukset (esim. kohorttitutkimus)

29. Validiteetti ja reliabiliteetti • Validius tarkoittaa mittarin kykyä mitata sitä, mitä se on tarkoitettu mittaamaan • Reliaabelius viittaa mittarin johdonmukaisuuteen. Sillä tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta, ei-sattumanvaraisuutta

30. Jakauma • Tilastoissa tarkastellaan yhtä ominaisuutta kerrallaan ja tehdään siitä mittaukset kunkin havaintoyksikön (esim. henkilö) osalta erikseen. Kukin mittaus eroaa toisistaan ja muodostaa tarkasteltavan ominaisuuden suhteen jakauman. • Jakaumat voivat olla muodoltaan hyvin monenlaisia. Yleisimmin tunnettu jakauma on normaalijakauma (kellokäyrä)

31. Esimerkki: Suora jakauma (frekvenssi) Taulukko 1 Haastehakemuksen pituus käräjä-oikeuksien pääkäsittelyyn edenneissä riita-asioissa 2004

32. Esimerkki: Ristiintaulukointi Taulukko 2 Jutun voittaminen käräjäoikeuksien pääkäsittelyyn eden-neissä riita-asioissa asianosaisryhmittäin 2004

33. Esimerkki: normaalijakauma

34. Keskiluvut • Aritmeettinen keskiarvo: Tarkoittaa havaintojen summaa jaettuna havaintojen määrällä. Ei sovi kaikkien jakaumien kuvaamiseen. Asteikon oltava suhdelukuasteikko (esim. raha, paino) tai välimatka-asteikko (esim. lämpötila) • Mediaani (keskiluku): Tarkoittaa järjestetyn joukon keskimmäistä arvoa. Ei yhtä herkkä poikkeaville ääriarvoille kuin keskiarvo. • Moodi: Yleisin arvo. Moodeja voi olla useita.

35. Kvalitatiivinen tutkimus • Kvalitatiivista tutkimus on hyvin monenlaista • Tavoitteena ilmiön ymmärtäminen, ei niinkään syiden ja seurausten hakeminen • Tutkija osallistuu tutkimusprosessiin, eikä ole ulkopuolinen tarkkailija • Tyypillisiä aineistoja ovat erilaiset tekstit ja haastattelu- ja havainnointiaineistot • Tyypillisiä analyysitapoja mm. teemoittelu ja tyypittely, diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi, sisällönerittely • Laadullisen aineiston analyysi vaativaa

36. Haastattelutyypit

37. Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtaiset erot • Tutkimuksen malli ja tarkoitus • Oletukset todellisuuden luonteesta (ontologia) • Oletukset tiedon luonteesta sekä tutkijan ja tutkittavan välisestä suhteesta (epistemologia) • Oletukset tutkimuksen suhteesta arvoihin (aksiologia) • Oletukset tutkimuksen kielestä • Metodiset oletukset

38. Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (1)

39. Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (2)

40. Triangulaatio • Aineistotriangulaatio: käytetään useita erilaisia tutkimusaineistoja samassa tutkimuksessa • Tutkimustriangulaatio: useat tutkijat osallistuvat samaan tutkimukseen • Teoriatriangulaatio: tutkijalla useita eri hypoteeseja, joiden suhdetta aineistoon hän tarkastelee • Metodologinen triangulaatio: tutkimuksessa käytetään useita metodeja yhtä aikaa (esim. kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen)

41. Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tarkastelun yhdistäminen • Kvalitatiivisia tuloksia käytetään esimerkkeinä kvantitatiivisten tulosten ohessa • Kvalitatiivisilla tuloksilla selitetään kvantitatiivisia tuloksia • Kvalitatiivisten tulosten avulla luodaan hypoteeseja kvantitatiivista tutkimusta varten • Ensin saatujen kvantitatiivisten tulosten avulla luodaan typologioita kvalitatiivisessa tutkimuksessa

42. Tilastojen esittäminen

43. Esittämistavat • Sanallinen esitys • Taulukko • Kuvio

44. Taulukko • Taulukon avulla voi havainnollistaa asiaa ja sen pitäisi kuvata esitettävän ilmiön olennaiset piirteet • Taulukossa pitää olla otsikko • Taulukossa on rivi- ja sarakeotsikot, josta ilmenee tarkasteltavat muuttujat ja niiden luokkien nimet • Soluihin kootaan havainnot muuttujien jäsennysten mukaan • Jos taulukko kuvaa prosenttilukuja, on ilmoitettava myös luku (n), josta prosentit laskettu

45. Oikeudenkäynnin voittaminen käräjäoikeuksien riita-asioissa asiaryhmittäin 1995 (n=648) Sarakeotsikko Riviotsikko solu

46. Taulukon tekemisen periaatteita • Lukusarjoja on helpompi verrata pysty- kuin vaakasuuntaan • Vertailtavat luvut lähelle toisiaan • Samansuuruiset rivi- ja sarakevälit • Viivoituksella helpotetaan lukujen vertailua • Riviotsikot voivat olla pidempiä kuin sarakeotsikot • Käytettäessä muiden keräämiä numeerisia tietoja viitattava kuten muutoinkin muiden tutkimustuloksia käytettäessä

47. Taulukon otsikko • Tutkittavat joukko (esim. käräjäoikeuksien riita-asiat) • Mitä asiaa (muuttujaa) taulukko kuvaa (esim. oikeudenkäynnin voittaminen) ja miten se on luokiteltu (esim. asiaryhmittäin) • Havaintojen ajankohta (esim. 1995) • Millaista mittayksikköä taulukossa käytetään (esim. euroja ym.) • Taulukon otsikko merkitään yläpuolelle (sen sijaan kuvion yleensä alapuolelle) • Taulukot ja kuviot numeroidaan juoksevasti omina sarjoinaan

48. Vastaajan vaatimuksen esittäjä pääkäsittelyyn edenneissä riidoissa käräjäoikeuksissa 1995 ja 2004

49. Taulukon tulkinta • Taulukon tulkinnassa ei toisteta sitä, minkä jokainen voi nähdä omin silmin. Kiinnitetään lukijan huomio keskeisiin asioihin, lukujen suhteisiin, trendeihin ja muutoskehitykseen. • Tulkinnassa keskeistä esittää numeroinformaation luotettavuus, merkitys ja yhteydet asioiden välillä

50. Kuvio • Kuviossa pitää olla olennaiset tiedot sisältävä otsikko kuten taulukossakin. Käytetty yksikkö käy usein ilmi asteikosta. • Usein käytetään selitettä, josta käy ilmi käytettyjen symbolien kuten värien merkitys. • Yleisimmin käytetyt kuviot ovat pylväskuvio, viivakuvio ja piirakkakuvio. • Komiulotteisten kuvioiden käyttö ei suotavaa