1 / 59

Työvoimatase 2011 1 000 henkilöä, osuudet koko väestöstä

Työvoimatase 2011 1 000 henkilöä, osuudet koko väestöstä. Suomen koko väestö 5 401. 15–74-vuotias väestö 4 043 75 % 15–64-vuotiaat 3 539 66 %. Alle 15-v. . Yli 74-v. . 65–74-v. Työvoimaan kuulumattomat 1 377. Työvoima 2 682.

halia
Download Presentation

Työvoimatase 2011 1 000 henkilöä, osuudet koko väestöstä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Työvoimatase 2011 1 000 henkilöä, osuudet koko väestöstä Suomen koko väestö 5 401 15–74-vuotias väestö 4 043 75 % 15–64-vuotiaat 3 539 66 % Alle 15-v. Yli 74-v. 65–74-v Työvoimaan kuulumattomat 1 377 Työvoima 2 682 Työttömät 209 Työlliset yht. 2 474 46 % -15–64-vuotiaat 2 428 45 % -65–74-vuotiaat 46 0,9 % =118 Palkansaajat 2 143 Yrittäjät 319 =52,4 Teoll. ja rak. toim. 560 Maa-, metsä- ja kaivosteoll. 110 Palvelut 1 804 =68,6 =7,8 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilasto, Väestörakennetilasto 6.7.2012

  2. Palkansaajat sosioekonomisen aseman mukaan, % Työlliset palkansaajat, 1000 henkilöä Osuudet laskettu palkansaajien yhteismäärästä, jossa ei ole mukana ko. ryhmiin kuulumattomia Lähde: Tilastokeskus; Väestölaskenta (1970 ja 1980) ja työvoimatilastot 10.9.2012

  3. Perustietoaakavalaisista2010–2012

  4. Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 ja niiden jäsenmäärät 1.1.2012 6.3.2012

  5. Akavan jäsenmäärän kehitys 1970–2012 Suomen Terveydenhoitaja liitto STHL liittyi Akavaan 1.4.2012 6.3.2012

  6. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät 1907–2012 TVK SAJ Keskusjärjestöjen jäsenmäärissä on mukana työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako 10.9.2011

  7. Kokonaisansiot 2010 Kokonaisansioiden hajonnat 2010 (ilman tulospalkkioita) Desiili 10 2 420 Desiili 90 5 930 3 590 mediaani Akavalaiset Kaikki palkansaajat 1 940 4 500 2 720 • Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa vuonna 2010. • Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili 10) alle 2 420 ja joka kymmenes (desiili 90) yli 5 930 euroa kuukaudessa. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 24.11.2011

  8. Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012** Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto), 27.6.2012 10.7.2012

  9. Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012**, valtio Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto), 27.6.2012 10.7.2012

  10. Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012**, kunta Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto), 27.6.2012 10.7.2012

  11. Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012**, yksityinen Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto), 27.6.2012 10.7.2012

  12. Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011Länsi-Eurooppa = 100 • Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti. Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan. • Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %. • Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Globaljobvalueframework of Watson Wyatt • Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers • Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 RemunerationPlanningReport • 14.12.2011

  13. Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011Länsi-Eurooppa = 100 • Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi- Euroopan maihin verrattuna. • Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla. • Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Globaljobvalueframework of Watson Wyatt • Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers • Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 RemunerationPlanningReport • 14.12.2011

  14. Veroaste Suomessa 1987–2014* VM:n ennuste Veroaste = kaikkien verojen osuus BKT:sta (Suomi: ml. pakolliset, lakisääteiset työeläkemaksut) Ei veronpalautuksia 1990 ja 1994, kahdet veronpalautukset 1993 ja 1995 *) Ennuste Lähde: Valtiovarainministeriö; Taloudellinen katsaus syksy 2012, syyskuu 2012 24.09.2012

  15. Veroaste eräissä maissa 2010 *) Tiedot vuodelta 2009 Lähteet: Eurostat; Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus syksy 2012; RevenueStatistics 1965-2010: 2011 Edition, OECD. 24.9.2012

  16. Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011 A k a v a l a i s t e n t u l o j a k a u m a 75 50 25 05 95 Esimerkiksi 50 %:lla akavalaisista vuositulot ylittävät 49 000 euroa Suomi Muut Länsi-Euroopan maat Kaikkien palkansaajien tulojakauma 25 75 05 50 95 • Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. • Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. • Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana.           Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 12.12.2011

  17. Palkansaajien tuloveroaste 4 720 e/kk ansaitsevilla 2011 Yhden hengen talous, vuositulo 59 000 euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011 12.12.2011

  18. Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita 2012 tasossa Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden %-yksikön muutoksen hinta, milj. euroa • Kaikkien portaiden veroprosentin yhden %-yksikön muutoksen kustannus on 465 milj. euroa. • Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 78 milj. euroa. • Pääomatuloveroprosentin (30 %) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 58 milj. euroa. Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto 13.12.2011

  19. Suhteelliset verot sekä veroluonteiset maksut 1990–2010kunnallisverotettavasta tulosta aiemmin sairausvakuutusmaksu 80000 mk ylittävältä kunnallisverotettavan tulon osalta 4.5.2010

  20. Veroluonteisia maksuja 1995–2010, %Pidätetään suoraan palkkatulosta, verovähennyskelpoisia *) Työeläkemaksu alle 53-vuotiailta 4,5 %; 53 vuotta täyttäneiltä 5,7 % 3.5.2010

  21. Tuloveroasteet eräillä palkkatasoilla 1987–2010* 2,5*keskipalkka 1,5*keskiapalkka Keskipalkka 2/3*keskipalkka ½*keskipalkka Keskipalkat, e/kk Sairausvakuutuksen lisämaksun kanssa Ilman sairausvakuutuksen lisämaksua Lapseton, vain viranomaisvähennykset Lähteet: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksin keskiansiot, 2010 oma arvio 29.4.2010

  22. Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2010Vuoden 2010 työttömien lukumäärät suluissa (67 000) Perusaste Kaikki Keskiaste (111 000) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (224 000) (35 000) (12 000) Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste • 2010 lopussa oli työttömänä 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. • Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut 1994–2010 1,1 %-yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 %-yksikköä. Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot 15.12.2011

  23. Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne 30.9.2012 5.11.2012

  24. Työttömien määrän muutos 2001–2012 • Syyskuusta 2001 syyskuuhun 2012 kaikkien työttömien määrä vähentyi 50 200 henkilöllä, 18 prosentilla. • Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi 12 100 henkilöllä, koulutusasteen mukaan 61–101 prosentilla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne 30.9.2012 2.11.2012

  25. Työttömät tutkinnoittain syyskuussa 2012 kk=korkeakoulututkinto Ilman lomautettuja, tilanne 30.9.2012 Lähde Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

  26. Työttömyysarvio tutkinnoittain syyskuussa 2011 ja 2012 Kk-tutk.=korkeakoulututkinto Kausitasoitus Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 1.11.2012

  27. Työttömyysarvio tutkinnoittain syyskuussa 2012 Kk-tutk.=korkeakoulututkinto Kausitasoitus Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 1.11.2012

  28. 15–64-vuotiaan väestön työllisyysaste koulutuksen mukaan 31.12.2010, % Koulutusaste: *) Tutkinnon suorittanut väestö 31.12.2010 Lähteet: Tilastokeskus (työssäkäyntitilasto, tutkintorekisteri) 9.2.2012

  29. Työttömien määrän kehitys 2007–2012 iän mukaan • Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 25–34 -vuotiaiden ikäryhmään. • Työttömyyden lisääntyminen on ollut voimakkainta 60–64 -vuotiaiden ikäryhmässä. Tilanne elokuussa 2012; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 23.10.2012

  30. Työttömyyden kesto Korkeasti koulutetut* Muut kuin korkeasti koulutetut • Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 42 viikkoa huhtikuussa 2012 . • Korkeasti koulutetuista n. 5800 oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012. Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 5.9.2012

  31. Työttömyyden kesto sukupuolen mukaan Korkeasti koulutetut* Muut kuin korkeasti koulutetut *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 24.9.2012

  32. Kansantaloudellisia ennusteita 2012–2014** **) Ennuste 27.9.2012

  33. BKT:n määrän muutos Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012 18.9.2012

  34. Työttömyysaste Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012 18.9.2012

  35. Työllisyysaste Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012 18.9.2012

  36. Inflaatio Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012 18.9.2012

  37. Ansiotason muutos Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennakko, ** ennuste Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012 19.10.2012

  38. Yliopistojen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 1985-2011 Siirtymäkaudet kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään päättyivät vuosina 2008 ja 2010. Lähde: Opetushallinnon ylläpitämät Vipunen- ja KOTA -tietokannat 4.10.2012

  39. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 1985–2011 Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilasto; Opetusministeriön AMKOTA-tietokanta 18.10.2012

  40. Ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 2011 Yhteensä 21 377 tutkintoa Suoritettuja tutkintoja Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (1 521) eivät ole mukana. Lähde: Tilastokeskus koulutustilastot 4.10.2012

  41. 25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1975–2010 • Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiailla on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. • Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähde: Tilastokeskus 13.12.2011

  42. Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö • Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % vuosina 1985–2009. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämät KOTA-, AMKOTA- ja Vipunen-tietopalvelujärjestelmät 3.7.2012

  43. Työikäisten koulutustaso ikäryhmittäin 2010 Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot 28.2.2012

  44. Koulutusmenot opiskelijaa kohden Suomessa ja OECD-maissa 2009 sisältää tutkimuksen & kehityksen tutkimus & kehitys ei mukana Ostovoimakorjatut luvut Lähde: OECD Education at a Glance 2012 18.10.2012

  45. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2010 25–64-vuotiaat 25–34-vuotiaat 55–64-vuotiaat • 39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille. • Korkein osuus on Japanissa (57%). Lähde: OECD, Education at a Glance 2012 17.10.2012

  46. Akavalaisten viikkotyöaika 2011, tuntia Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Mukana palkalliset ja palkattomat ylityöt. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012

  47. Ylitöiden tekeminen 2011 Akavalaiset Työnantaja Kaikki palkansaajat Sosioekonominen asema Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ylityökorvaus joko rahana tai vapaa-aikana; Ylityötunnit niillä, jotka olivat tehneet ylitöitä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011 26.6.2012

  48. Ansiotyön tekeminen kotona 2011 Palkansaajien kotona tekemä ansiotyö (päätyössä) 4 edeltävän viikon aikana Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011 19.10.2012

More Related