150 likes | 244 Views
Rakenteellisen kehittämisen vaikutus lisenssipolitiikkaan. Ari Alkio Ajankohtaista kirjastojuridiikasta, STKS, 8.12.2008. Sisältö. Mikä on FinELib ? Kysely toimintaympäristön muutoksesta - yleistä Kysely toimintaympäristön muutoksesta - kirjastosektoreiden vastauksia
E N D
Rakenteellisen kehittämisen vaikutus lisenssipolitiikkaan Ari Alkio Ajankohtaista kirjastojuridiikasta, STKS, 8.12.2008
Sisältö • Mikä on FinELib ? • Kysely toimintaympäristön muutoksesta - yleistä • Kysely toimintaympäristön muutoksesta - kirjastosektoreiden vastauksia • Ratkaistavia kysymyksiä • Miten tästä eteenpäin ?
Mikä on FinELib? • Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib • hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronisia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi sekä • edistää laadukkaan tiedon saantia ja käyttöä yhteiskunnassa • FinELib neuvottelee keskitetysti jäsenorganisaatioilleen käyttöoikeus-sopimuksia elektronisiin aineistoihin • Kansalliskirjasto (KK) vastaa FinELibin toiminnasta ja sen kehittämisestä.
FinELib- konsortio ja palveluyksikkö • Kansallinen konsortio, johon kuuluvat Suomen • yliopistot (21) • ammattikorkeakoulut (28) • yleiset kirjastot maakuntakirjastojen (20) kautta • n. 40 tutkimuslaitosta/erikoiskirjastoa • Kansalliskirjaston FinELib-palveluyksikkö • n. 13 htv (HY)
FinELib-konsortion jäsenyyden pääperiaatteet • Konsortioon liittyy koko organisaatio. • Käyttöoikeus aineistoihin on konsortion jäsenorganisaation omalla henkilökunnalla ja opiskelijoilla sekä ns. paikalliskäyttäjillä eli jos organisaatiolla on yleisölle avoin kirjasto, kyseisen kirjaston käyttäjillä. Kellään muulla ei ole oikeutta käyttää aineistoa. • Aineistojen käyttö tapahtuu IP-tunnistuksella. Organisaatio toimittaa FinELibille IP-osoitteensa, jotka FinELib toimittaa edelleen palveluntarjoajille. • FinELib hankkii e-aineistojen lisenssejä konsortion jäsenenä olevalle organisaatiolle tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön, mutta ei kaupallisiin tarkoituksiin. • Aineistojen käyttöoikeuksia ei saa mm. myydä tai muutoin luovuttaa eteenpäin konsortion jäsenorganisaation ulkopuolelle. • FinELib-konsortioon liittyvä organisaatio solmii palvelusopimuksen FinELibin kanssa sekä maksaa vuosittaisen palvelumaksun ja aineistokohtaiset lisenssimaksut. Konsortion toimintaperiaatteet löytyvät verkosta sivulta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/finelib/finelib_konsortio.html
Kysely kirjastoille toimintaympäristön muutoksista 2008 • Rakenteelliset muutokset: mitkä ovat kirjastojen mielestä tärkeimmät muutokset > kysely kirjastoille kesällä 2008 • Kyselyn tavoitteena oli selvittää • miten lisensiointia tulisi kehittää, jotta se paremmin palvelisi käyttäjiä • toimintaympäristön muutosten vaikutus e-aineistohankintaan • kirjastojen näkemykset valtakunnallisesta työnjaosta ja lisensioinnin rahoituksesta • Kyselyyn tuli vastauksia 75 organisaatiosta • 27/415 yleisistä kirjastoista • 18/29 ammattikorkeakoulusta • 16/21 yliopistoista • 14/38 tutkimuslaitoksista
Yliopistojen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet • Osa-organisaatio: tiedekunnat (45 pistettä) • Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät (38 pistettä) • Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset (28 pistettä) • Osa-organisaatio: kampukset (23 pistettä) • Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus (22 pistettä) • Osa-organisaatio: schoolit (18 pistettä) • Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus (16 pistettä)
Ammattikorkeakoulujen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet • Osa-organisaatio: koulutusala (76 pistettä) • Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus (39 pistettä) SEKÄ yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset (39 pistettä) • Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus (33 pistettä) • Tietopalvelu yrityksille (23 pistettä) • Toinen aste kokonaisuudessaan (ml lukiot, ammattiopistot) (21 pistettä) • Keskussairaalat (muut kuin yliopistolliset sairaalat) (18 pistettä)
Tutkimuslaitosten tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet • Osa-organisaatio: tutkimusryhmät (39 pistettä) • Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät (37 pistettä) • Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset (26 pistettä) • Koko Suomi (kansalliset lisenssit) (25 pistettä) • Kansainväliset tutkimusryhmät (15 pistettä) • Tietopalvelu yrityksille (14 pistettä) • Kaukopalvelu yrityksille (13 pistettä)
Yleisten kirjastojen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet • Toinen aste kokonaisuudessaan (ml lukiot, ammattiopistot) • Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset • Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus • Peruskoulut • Koko Suomi (kansalliset lisenssit) • Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usean maakuntakirjastoalueen alueelle • Hallintokuntien henkilökunta
E-aineistohankinnan kehittämisalueet – sektoreiden priorisoinnit • Yliopistot • osa-organisaatiot (tiedekunnat), yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät, yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset • Ammattikorkeakoulut • koulutusala, aikuiskoulutus / täydennyskoulutus, yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus, yhteiset kirjastot ja kirjastolaitokset • Tutkimuslaitokset • tutkimusryhmät, yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät, yhteiset kirjastot, kansalliset lisenssit • Yleiset kirjastot • toinen aste (ml lukiot ja ammattiopistot), yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset, aikuiskoulutus (muu kuin avoin yo ja avoin amk), kansalliset lisenssit
E-aineistohankintaan kohdistuvat toiveet • Uudet käyttäjät • sairaalat, laboratoriot, ammattikoulut, museot, kuntien hallinnot, kansalliset lisenssit jne. • Lisääntyvä yhteistyö • Yli organisaatiorajojen tapahtuva tutkimusyhteistyö / opetus (kansainvälinen, opiskelijat / tutkijat useista eri organisaatioista) • Yhteiset kirjastot • Lisensiointi osa-organisaatioille • tiedekunnat, schoolit, kampukset, tutkimusryhmät • Käyttäjäryhmien rajaaminen • Käyttäjäluvut useista eri lähteistä • Koko organisaation kattava lisensiointi edelleen tarpeen • Kaupallinen käyttö • palvelut yrityksille (kaukopalvelu, tietopalvelu), opetus
Ratkaistavia kysymyksiä (1 / 2) • Sovittava uudet lisensiointiperiaatteet (FinELib-konsortio) • Juridiset tarkistukset, neuvottelut kustantajien kanssa • Palvelusopimukset ja lisenssisopimukset • Käyttäjien tunnistus ja auktorisointi (IP ja Shibboleth) • Korkeakoulujen tietohallinnon yhteistyö välttämätöntä • Tarvitaan pilotti • Käyttäjämäärät • Useita eri lähteitä • Kirjastojen rooli käyttäjämäärien laskemisessa tärkeää • Lisensiointiprosessin työvälineiden kehittäminen • Halti-tietokanta • Mallisopimukset
Ratkaistavia kysymyksiä (2 / 2) • Hankintaprosessin kehittäminen • Osa räätälöinnistä kirjastoille • Henkilöresursointi • Räätälöinti lisää asiantuntijatyön määrää • Työnjaosta sopiminen: mitä on järkevää tehdä keskitetysti, mitä hajautetusti • Kirjastoille tulossa jatkossa enemmän neuvotteluvastuuta • Rahoitus: miten uusien käyttäjien lisääminen rahoitetaan ?
Miten tästä eteenpäin ? • Suunnitelma kyselyn tulosten pohjalta • Tavoitteena saada FinELib-konsortiolle esitys muutoksista kesällä 2009 • Keskustelut kirjastosektoreiden kanssa • Uusien lisensiointiperiaatteiden soveltaminen mahdollista aikaisintaan 2011