230 likes | 488 Views
2. TULEVAISUUDEN HAASTEET. v
E N D
1. 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen haasteita Sosiaalialan messutYlivieska, 13.10.2007Peruspalveluministeri Paula Risikko
2. 2 TULEVAISUUDEN HAASTEET väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti
>>> henkilöstön saatavuus, huoltosuhde
medikalisaatio, väestön vaatimustason nousu
teknologia
muuttoliike, monikulttuurisuus
terveyserojen/hyvinvointierojen kasvu
syrjäytyminen, pitkäaikaistyöttömyys
päihteet
erot palvelujen saatavuudessa
3. 3 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2005, ääripäät
4. 4 Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut iän mukaan vuonna 2004, euroa per asukas
5. 5 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (Ind. 2007=100) Väestötekijöiden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sekä palvelujen käyttäjien osuuden eri-ikäisessä väestössä pysyvän ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa tällöin vain väestön määrän ja ikärakenteen muutos. Väestötekijöiden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sekä palvelujen käyttäjien osuuden eri-ikäisessä väestössä pysyvän ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa tällöin vain väestön määrän ja ikärakenteen muutos.
6. 6 SOSIAALI- JA TERVEYS-PALVELUJEN PERIAATTEET Ennaltaehkäisy
Varhainen puuttuminen
Vaikuttavuus
7. 7 MITEN HAASTEISIIN VASTATAAN palveluiden perusinfra kunnossa ja henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta
ikääntyvä väestö on myös harmaita panttereita
kansalaisten koulutustason ja hyvinvoinnin nousu
omavastuun ja vertaistuen mahdollisuudet
teknologian tarjoamat mahdollisuudet
BKT:n kasvu turvaa myös julkiset palvelut
tuottavuuden nousun ja kustannusvaikuttavuuden paranemisen kautta enemmän tehoja per euro
terveyden, sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen kautta on vielä paljon saatavissa
yksityisen ja kolmannen sektorin kautta myös lisää tuottavuutta ja vaikuttavuutta
8. 8 Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitteisiin päästään vahvistamalla kuntarakennetta
tiivistämällä kuntien yhteistyötä
järkeistämällä palvelurakennetta
varmistamalla palveluverkon kattavuus
uudistamalla toimintatapoja
vahvistamalla rahoituspohjaa
lähtemällä asiakkaan tarpeista
OTTAMALLA HENKILÖSTÖ MUKAAN SUUNNITTELUUN
9. 9 Sosiaalihankkeen jatkotoimet
10. 10 Terveyshankkeen jatkotoimet
hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi kevään 2008 aikana ( Seppo Tuomola, Ulla Idänpään- Heikkilä, Olli-Pekka Lehtonen, Markku Puro)
hankerahojen käytön seuranta ja hankkeista saatavien tulosten seuranta jatkuu vuosina 2008-2009
tuloksia hyödynnetään kansallisessa innovaatio-ohjelmassa
perusterveydenhuollon uudelleenjärjestelyjä aikaisempaa suurempien väestöpohjien varaan jatketaan PARAS- hankkeessa
myös valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa kehitetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, korostetaan asiakasnäkökulmaa ja pyritään lisäämään valinnanmahdollisuuksia
terveydenhuoltolaki: lähipalvelut ( perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon perustaso) lähelle kansalaista vaativimmat palvelut nykyistä keskitetymmin
hoitotakuulainsäädäntöä terävöitetään hallitusohjelman mukaisesti
hoitotakuun toteutumisen seurantaa jatketaan TEO:n ja lääninhallitusten toimesta
vaativimman erikoissairaanhoidon keskittämistä valtakunnallisesti ja alueellisesti jatketaan
11. 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus
13. 13 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tehokas keino kaventaa terveyseroja ja ehkäistä syrjäytymistä - edistää parhaiten kaikkien kuntalaisten hyvinvointia
on keskeinen keino hallita palvelutarpeen ja kustannusten kasvua
edellyttää toimivaa ja hyvin johdettua kuntakokonaisuutta ja tiivistä yhteistyötä kunnan muiden hallintokuntien, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa
on säädetty myös laajan väestöpohjan kuntayhtymän erityiseksi tehtäväksi (Puitelain 6 §) – perusvastuu edelleen kunnalla
14. 14 Kansanterveyslain muutokset Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa.
Kunnan tulee seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa.
15. 15 Tavoitteena kustannusvaikuttavuus hyödynnetään paremmin tietoteknologiaa
vähennetään palvelutarvetta (hyvinvoinnin edistäminen)
hyvät käytännöt tunnetuiksi ja käyttöön
hoito/palveluketjut: saumattomuus, pullonkaulat pois
yhtenäistetään laskutusperusteet
tehostetaan hankintatointa (tuotteistus) ja osataan kilpailuttaa
johtaminen kuntoon
yhteispalvelut käyttöön
16. 16 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma tukee Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista
Tarkentaa ja tukee hallitusohjelman toteuttamista sosiaali- ja terveydenhuollossa; sovitetaan yhteen peruspalveluohjelman kanssa
Kehittämishankejärjestelmä tarkoitus uudistaa; rahoitusta suuriin hankekokonaisuuksiin – irti pirstaleisesta ja lyhytjänteisistä kehittämishankkeista
17. 17 Tavoitteet ja toimenpiteet
18. 18 Sosiaalityön vahvistaminen Sosiaalityön eettisyyden sekä asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen
Ehkäisevän työn painottaminen
Sosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen kehittämällä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tiimityötä ja arviointi- ja tutkimustietoon perustuen työkäytäntöjä
Ammatillisen johtamisen parantaminen
Korkeakoulujen tutkimuksen voimavarojen lisääminen sekä sosiaalialan kehittämisrakenteiden vankentaminen
19. 19 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke Toteutetaan kolmena osahankkeena, joiden avaintuloksia:
uudet ratkaisut hyvien käytäntöjen juurruttamiseen
innovaatiotoimijoiden yhteistyöverkostot
sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta kuvaavan tiedon saattaminen tehokkaaseen käyttöön
palvelutuotannon uudet alueelliset mallit
20. 20 Politiikkaohjelmat Terveyden edistämisen politiikkaohjelma
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma
Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma
21. 21 Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen
Lainsäädännön kehittäminen
Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Työikäisten työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistäminen
Ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn vastuiden jaon ja resursoinnin kehittäminen
Liikunnan ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnin edellytyksenä
Fyysisen ympäristön terveellisyys
22. 22 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma kiinnittää huomiota: lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen
lasten ja nuorten huostaanottojen tarpeen vähentämiseen
lasten ja nuorten terveyserojen kaventamiseen sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistämiseen
lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseen
vanhemmuuden tukemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen
nuorten koulutukseen ja työllisyyteen
lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistämiseen
lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsiköyhyyden seurannan tietopohjan parantamiseen
päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen
lapsen oikeuksista tiedottamisen edistämiseen
23. 23 Paras-puitelain tavoitteena turvata palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa
perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa
kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset
kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
suomen ja ruotsienkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä sekä
saamelaisten kielelliset oikeudet… sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto
24. 24