Paineet terveydenhuollon ATK-järjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon ovat kovat.

1. Potilastietojärjestelmien kehitys, käytettävyys ja arki kliinisessä ympäristössä: katsaus historiaan ja nykytilaanTekninen kehittämisjohtaja Jari Renko Sytyke- risteily, 4.9.2013klo 14:00-14:45

2. Paineet terveydenhuollon ATK-järjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon ovat kovat. • Sairaanhoidon kustannukset kasvavat jatkuvasti ja etenkin keskitetty tiedonkeruu nähdään ratkaisuksi kasvaviin kustannuksiin. Keskitetyn tiedonkeruun avulla saadaan aikaan säästöjä, kun sairaanhoidon kustannuksia pystytään arvioimaan sairaalayksikköä suuremmassa mittakaavassa. • Tästä seuraa toiminnan rationalisoituminen. Lääketieteellisen koulutuksen saanut henkilökunta voi keskittyä enemmän itse hoitoprosessiin ja hallinnolliset työt voidaan delegoida atk-henkilökunnalle. • Vuonna 1968 sairaanhoidon henkilökunnan työajasta 15,2 % menee yksinomaan hallinnollisiin rutiinitehtäviin. • [Sairaalaliitto, 1968]

7. Keskeisiä koettuja puutteita käytössä olevissa potilastietojärjestelmissä • Käytettävyys • vasteajat, käyttäjäystävällisyys, tiedon koostaminen tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi • Tiedon fragmentoituminen • vs. saman tiedon kirjaaminen uudestaan ja uudestaan; tiedon uudelleenkäytettävyys eri toiminnoissa, ohjauksessa ja tutkimuksessa • Puutteellinen toiminnallisuus • ei tue hoitoprosessia tai ei tuo riittävää lisäarvoa toiminnalle

8. Terveydenhuollon tietotekniikan käyttö terveydenhuollossa – HIMSS- kypsyysmalli

9. Toiminnallisuuksia HIMSS EMRAM mallin tasoa 7 mukaillen • Sairaalan potilashoito ja sen ohjaus toimii täysin paperittomana, siten että määrämuotoinen data, skannatut dokumentit kuvantaminen ja muu diagnostiikka toimivat integroidusti yhtenäisen potilastietojärjestelmän sisällä. • Keskitettyjä kliinisen datan tietovarastoja käytetään toiminnan analysointiin, tehokkuuden, laadun ja potilasturvallisuuden systemaattisen kehittämiseen. • Järjestelmän ylläpitämä potilasyhteenveto toimii hoitoketjun läpi, ja yhdistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja avo- ja kotihoidon yhdeksi kokonaisuudeksi. • Kliininen päätöksentukijärjestelmä tukee hoitosuositusten, tulosten varianssin ja määräysten kokonaisuutta saumattomasti. Järjestelmä mahdollistaa sairaalaympäristössä suljetun lääkejakeluloopin (Closed Loop Medication)

10. Tavoiteltavat hyödyt • kolmeen joukkoon luokiteltuna; alkaen pienistä hyödyistä päättyen laajan toiminnanmuutoksen mahdollistaviin tekijöihin • Kliininen tehokkuus • Tiedon jakaminen • Laaja toiminnanmuutos terveydenhuoltojärjestelmässä

11. Tavoiteltavat hyödyt • kolmeen joukkoon luokiteltuna; alkaen pienistä hyödyistä päättyen laajan toiminnanmuutoksen mahdollistaviin tekijöihin • 1) Kliininen tehokkuus • hallinnon automatisointi ja hallintokustannusten leikkaaminen, tarpeettomien diagnostisten tuplatestien vähentäminen, potilasturvallisuuden parantaminen 24/7 saatavilla olevien, kokonaisten ja luettavissa olevien potilaskertomusten avulla. Potilaskertomusten ja keskeisten yhteenvetotietojen käytettävyyden parantaminen kliinisen päätöksenteon tukena.

12. Tavoiteltavat hyödyt • kolmeen joukkoon luokiteltuna; alkaen pienistä hyödyistä päättyen laajan toiminnanmuutoksen mahdollistaviin tekijöihin • 2) Tiedon jakaminen • Sujuva integroituminen kaikkien hoitoketjuun osallistuvien toimijoiden kanssa parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta; lääkeinteraktiovaroitukset ja toimintaan kytketyt hoitosuositukset tukevat ja sujuvoittavat päätöksentekoa hoitotilanteessa ja avaavat mahdollisuuksia väestötason ennaltaehkäisevälle potilastyölle sekä tukevat potilaan omaehtoista toimintaa erityisesti kroonisten tautien hoidossa.

13. Tavoiteltavat hyödyt • kolmeen joukkoon luokiteltuna; alkaen pienistä hyödyistä päättyen laajan toiminnanmuutoksen mahdollistaviin tekijöihin • 3)Laaja toiminnanmuutos terveydenhuoltojärjestelmässä • Luotettava toimintatieto yhdistettynä korkeatasoiseen, moderniin analytiikkaan tukee kliinistä päätöksentekoa, populaatiotason terveyden edistämistä ja uusien hoidon järjestämistapojen luomista, kuten potilaiden aktivoimista oman hoitonsa aktiivisiksi toimijoiksi ja sujuvampaa yhteistoimintaa organisaatiorajapintojen yli ulottuvissa hoitoketjuissa.

14. ”Paljonko on paljon” tai pistemäisiä näkymiä terveystaloustieteeseen

15. Mikä on Apotti-hanke? • Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas- ja POTilasTIetojärjestelmä • Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluiden ja toiminnan kehittämishanke • Yhtenä osana hanketta on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. • Apotti on yhteistyöhanke. Hankintarenkaassa ovat mukana Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen sekä HUS. Muut HUS-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta.

16. Mikä on asiakas- ja potilastietojärjestelmä? • Asiakas- ja potilastietojen talletuspaikka • Laaja asiakas- ja hoitoprosessien toiminnanohjausjärjestelmä • Päätöksenteon, työnkulkujen sekä hoitoketjujen tuki ja ohjaus • Resurssien ohjaus • Toiminnan seuranta • Raportoinnin ja laatutiedon hyödyntäminen (laatumittarit) • Monipuolinen asiakas- ja potilasportaali sähköistä asiointia ja palveluja varten

17. Case: Diabetes • Suurimpia ja nopeimmin kasvavia terveysuhkia länsimaissa! • Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista (300 000 diagnosoitua). Ennusteen mukaan sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana (Diabeteksen Käypä hoito suositus) • Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista ja vähintään kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta. Kustannukset ovat kasvamassa nopeasti. (Diabeteksen Käypä hoito suositus)

18. Diabeteksen taloudellinen vaikutus Apottialueella • Terveydenhuollon menot 17,1 miljardia v. 2011 (THL-tilastot) • Diabeteksen osuus n. 15% = 2,5 miljardia • Hankintarenkaan väestö n. 15,8% koko Suomen väestöstä (VRK) • Hankintarenkaan kuntien laskennallinen terveydenhuollon vuosikustannus = 395 miljoonaa • Mikäli hoitoa ja hoitotuloksia voitaisiin parantaa 5 % •  säästöä n. 20 milj/vuosi = 10 vuoden aikana 200 milj.

19. Mitä voidaan tehdä? • Ennaltaehkäisy • Löydetään korkean riskin potilaat (genomitieto?) • Elämäntapamuutoksissa tukeminen (painonhallinta keskeisintä) • Komplikaatioiden ehkäisy • Löydetään diagnosoimattomat potilaat (n. 200 000) • Mahdollisimman hyvä hoitotasapaino ja hoitomyöntyvyys • Oma vastuunotto hoidostaan • Matala kynnys terveyspalveluihin • Vertaistuki • Sosio-ekonomisiin tekijöihin vaikuttaminen • Oheissairauksien hyvä hoito

20. Miten Apotti voi tukea diabeetikon hoitoa? 1/3 • Potilas • Tallettaa mittaustietonsa langattomasti potilaan portaaliin (mm. verensokeri, paino, verenpaine) • Kuittaa portaaliin lääkehoitonsa toteumatiedot (muistutteita haluttaessa ”lukujärjestykseen” pohjautuen) •  Saa automaattiseen päätöksentukeen perustuvaa palautetta ja ohjeita (insuliinin annostelu, ruokavalio jne.) • Riskiarviot • Tarvittaessa ohjaus suoraan portaalin ajanvarausosioon • Tai ohjaus e-vastaanotolle, viestintäyhteyteen • Löytää portaalista linkkejä virtuualiyhteisöihin ja luotettavaan sairauspohjaiseen terveystietoon • Saa hoito-ohjeita myös multimediana (esim. insuliinin pistosohjeet, haavanhoito-ohjeet)

21. Miten Apotti voi tukea diabeetikon hoitoa? 2/3 • Ammattihenkilö • Oman väestön diabeetikkojen reaaliaikainen seuranta (esim. sokeritasapaino, paino, riski) •  tarvittaessa (massa)kutsut vastaanotolle automaattisesti • Diabeetikon yhteenvetonäkymä käytettävissä (=ei tiedonhaku viivettä) • Diagnosoimattomien potilaiden seulonta väestöstä • Potilaan tallettamien omien tietojen perusteella on mahdollista saada herätteitä hoitaville tahoille • Potilaskutsujärjestelmä (muistutteet vastaanotoista, automaattinen ajanvaraus) • Hoitoprotokollien käyttö, automatisaatio (ei unohduksia kummassakaan päässä esim. laboratoriotutkimuksissa)

22. Miten Apotti voi tukea diabeetikon hoitoa? 3/3 • Johto/yhteiskunta • Koko väestön voinnin seuranta ja laajat virtuaaliseulonnat • Terveystiedon yhdistäminen paikkatietoon ja sosio-ekonomisiin muuttujiin (ympäristö, asuminen, palvelut, työttömyys jne) • Hoidon vaikuttavuuden mittaaminen ja siihen reagointi (ammattihenkilö, hoivayksikkö, organisaatio) • Tutkimustoiminta

23. Käytettävyys ja sen monet kasvot

24. Käyttäjäystävällisyyden haaste terveydenhuollossa • IT:n merkitys terveydenhuollon kehittämisen yhteydessä kasvussa • Terveydenhuollon sähköisten järjestelmien alueella käynnissä kansallisesti useita hankkeita; maailmanlaajuisesti vastaava trendi. • Kliinikoiden käyttäjätyytyväisyys heikkoa – oman erikoisalan suppeisiin järjestelmiin ollaan usein keskimääräistä tyytyväisempiä • Järjestelmien käytettävyyden ja sen myötä käyttäjätyytyväisyyden merkitys on keskeistä sekä hoitoprosessin tehokkuuden että potilasturvallisuuden näkökulmista. Asia vaikuttaa myös henkilökunnan työviihtyvyyteen -> on myös HR kysymys

25. Käytettävyyden vaatimuksia terveydenhuollon IT- järjestelmille: • työkalujen tulee organisoida, ja esittää potilasdataa asianmukaisessa kontekstissa, liittää sen olemassaolevaan lääketieteelliseen tietoon, tukee kliinikon päätöksentekoprosessia ja vähentää inhimillisen virheen mahdollisuutta • Lääketieteellinen hoito on erityisen keskeytysintensiivistä toimintaa jossa kliinikot työskentelevät erikoisala- ja organisaatiotasolla varsin erilaisten ja monihaaraisten prosessien kanssa sääntöpohjaisessa ympäristössä • Käyttäliittymän tulisi olla erittäin nopea, minimoida ohjaustoimet ja tarjota kulloinkin relevantti tieto visuaalisesti ja intuitiivisesti käyttöön. • Tiedon kirjaamisen automatisointiin liittyvät odotukset ja niiden tasapainottaminen ammattikuntien vaatimusten ja tiedon keruuseen liittyvien vaatimusten välillä asettavat keskenään ristiriitaisia vaatimuksia käyttöliittymälle

26. Prosessin uudelleensuunnitteluun liittyvät kysymykset • nopeatempoisessa toimintaympäristössä paperiprosessin siirtäminen tietokoneelle on usein toistettu erehdys – vältettävä kaikin keinoin • hoitoprosessin suunnittelu on tehtävä johon tulee varata sekä aikaa että resursseja – laajapohjainen valmistelu usein tärkeä hyväksyttävyyden tae • SUOSITUS: sähköisten välineiden käyttö uuden prosessin suunnittelussa tuo joustavuutta, tehoa ja riippumattomuutta ajasta ja paikasta • “Do not computerize a broken process.” (kollega Norjasta)

27. Kumpi palvelee kumpaa – ihminen konetta vai kone ihmistä • sähköistä prosessia suunnitellessa tulee huomioida myös mahdollinen kirjaamiseen liittyvä työ (“administrative cost”) • on hyödyllistä huomioida erikseen onko jonkin tiedon kerääminen tarpeen (“käyttääkö näitä tietoja kukaan?” • samoin on hyödyllistä tarkastella erikseen kirjaustarvetta joka syntyy esim. ulkoisesta vaatimuksesta (esim. viranomaisvaatimus) ja kirjaustehtävää joka syntyy tietojärjestelmän käytöstä prosessissa.Käyttäjän on vaikea tehdä eroa näiden kahden välille. • Tarkastelun vastinparien löytäminen on hyödyllistä: esim. kirjaamiseen käytetty aika vs. tallennetun tiedon hyötykäyttö • huom: jos hyötysyksi on epäsymmetrinen (hyödyt näkyvät muualla kuin kirjaavalla taholla on välttämätöntä tuoda hyödyt näkyviin. Muuten tietotuotannon taso kärsii. Ns. “musta aukko” motivaatiokato)

28. Terveydenhuollon järjestelmän käyttöliittymäsuunnittelun ”10 käskyä” • 1) yksinkertaisuus • 2) luonnollisuus • 3) konsistenssi • 4) minimoidaan käyttäjän muistin ja päättelyn tarve • 5) taloudellinen ohjaus • 6) anteeksiantava ja palautetta antava • 7) selkeä ja johdonmukainen sanasto • 8) oikeanlainen värien käyttö • 9) luettavuus, asettelu • 10) kontekstin säilyttäminen

29. Yksinkertaisuus • Näytetään oikea määrä relevanttia informaatiota suoritettavaan tehtävään • Minimalistinen suunnittelufilosofia • Ei visuaalista sälää

30. Luonnollisuus • Käytettävät termit ja informaation sijoittelu (kulku) ruudulla vastaa käyttäjän aiempaa kokemusta • syntynyttä vaikutelmaa kuvataan ”luonnollisena” ja helppokäyttöisenä

31. Konsistenssi • toiminta ja käyttö vastaavat muiden, yleiskäyttöisten ohjelmien logiikkaa • ohjelman sisäinen logiikka säilyy ehjänä eri käyttötapauksissa

32. Minimoidaan käyttäjän muistin ja päättelyn tarve • annetaan käyttöön kaikki tehtävään tarvittava tieto – käyttäjän ei tarvitse muistella, laskea tai päätellä

33. taloudellinen ohjauslogiikka • minimoidaan klikkausten määrä, tarjotaan usein käytettyjä valintoja, tarjotaan shortcutteja, valintaikkunoihin pyritään tarjoamaan riittävästi tietoa ilman scrollailua, ei vaihdella turhaan hiiren ja näppäimistön välillä

34. Anteeksiantava ja palautetta antava • järjestelmää voi käyttää ilman riskiä tuhoisista seurauksista • merkittävien valintojen yhteydessä kerrotaan etukäteen valinnan seurauksista

35. Selkeä ja johdonmukainen sanasto • käytetyn sanaston tulee olla ytimekästä, yksiselitteistä ja tuttua käyttäjälle. • Järjestelmässä käytetään (ja järjestelmä tunnistaa) keskeiset lyhenteet

36. Oikeanlainen värien käyttö • silmää miellyttävä design • värien käyttö informaation välittämisessä: huomioitava käyttäjän muistin ja päättelykyvyn kuormitus värien käytön tuloksena

37. Luettavuus, asettelu • fonttikoot, kontrastit tekstin ja taustan välillä, fonttien valinta

38. Kontekstin säilyttäminen • minimoidaan ruutujen välillä hyppiminen tehtävän aikana ja visuaaliset keskeytykset • dialogiboksi on klassinen keskeyttäjä (sijoittelu)

39. Ajatuksia Arkkitehtuurista, toimittajista ja ketteryydestä

40. Terveydenhuollon kansallinen arkkitehtuurikuva

41. Erään ison järjestelmän tietojärjestelmäpalveluiden kuva

43. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän keskeisiä toiminnallisuuksia

44. Ketteryys vs. ”Säännönmukaisuus”

45. Lähteitä, jatkoluettavaa