Eritetahradesinfektiot, riskijätteet ja pyykkihuolto

1. Eritetahradesinfektiot, riskijätteet ja pyykkihuolto Jaana Helenius Huoltopalvelupäällikkö Huoltopalvelut

2. Eritetahradesinfektiot • Puhdistettavat eritteet vaihtelevat, niitä ovat: oksennus, lima, sylki, märkä, uloste, virtsa ja veri • Eritteissä on paljon mikrobeja (eritteet ovat hyvä kasvualusta mikrobeille) • Eritetahra on mikrobikontaminaation lähde • Eritetahradesinfektiota pidetään hoitotoimenpiteenä Jaana Helenius

3. Eritetahradesinfektiot • Vastuu eritetahradesinfektiosta on kaikilla henkilökuntaan kuuluvalla  aiheuttaja tai havaitsija poistaa tahran välittömästi, eikä odota jonkun muun tekevän sitä puolestaan • Suuret eritetahrat laitos-/ sairaalahuoltajat tekevät sen pyydettäessä • Eritetahradesinfektiot jaetaan kahteen toteutustapaan toimipaikkakohtaisesti • Yksivaiheinen eritetahradesinfektio • Kaksivaiheinen eritetahradesinfektio Jaana Helenius

4. Yksivaiheinen eritetahradesinfektio • Desinfioi kädet ja laita suojakäsineet käteen • Desinfektioainetta suoraan tahran päälle • Pyyhitään pois kertakäyttösiivousliinalla tai paperilla, joka laitetaan suoraan jätepussiin • Eritetahran ollessa suuri tai nestettä on paljon, imeytä neste ensin kertakäyttöiseen siivousliinaan tai paperiin, laita ne jätepussiin, riisu suojakäsineet ja desinfioi kädet. Laita uudet suojakäsineet ja pyyhi tahra-alue desinfektioaineella. Laita käyttämäsi siivousliina tai paperi jätepussiin. • Riisu suojakäsineet jätepussiin • Desinfioi kädet Jaana Helenius

5. Kaksivaiheinen eritetahradesinfektio • Desinfioi kädet ja laita suojakäsineet • Toista kättä käyttäen imeytä erite kertakäyttöliinaan ja laita se jätepussiin • Käytä toista, puhdasta kättä ja annostele desinfektioaine (Klorilli 500 ppm) laajasti tahrakohdalle. Anna vaikuttaa hetki • Kuivaa pinta kuivaksi kertakäyttöliinalla • Laita kertakäyttöliina ja käsineet roskiin • Desinfioi kädet Jos desinfektioaine kaadetaan suoraan eritetahran päälle ilman edeltävää tahran poistoa aktiiviklooripitoisuus on 5000 ppm Jotkut suosittelevat kaksivaiheiseen desinfektioon 1000 ppm Jaana Helenius

6. Norovirusepäily tai todettu infektio • Eritteiden poisto Klorilli 1000 ppm tai Oxivir Spray 3 %, kun erite on imeytetty • Pintojen puhdistus- ja desinfiointi Klorilli 1000 ppm tai Oxivir Spray 3 % desinfioivalla liuoksella. Menetelmänä kosteapyyhintä Oxivir Spray 3 % EI käytetä sumutteena. Tuotteessa tulee olla tippakorkki! Jaana Helenius

7. Clostridium Difficile-epäily tai todettu infektio • Eritteiden poisto Klorilli 1000 ppm tai Oxivir 15 %, kun erite on imeytetty • Pintojen puhdistus- ja desinfiointi Klorilli 1000 ppm tai Oxivir 15 %. Menetelmänä kosteapyyhintä. Jaana Helenius

8. Vatsatautieristykset Eritetahradesinfioinnin lisäksi on tärkeää huolehtia tehostetusti kosketuskohtien ja WC-tilojen desinfioinnista Jaana Helenius

9. Klorillin käyttöliuos • Desinfektioaineen käyttöliuos tehdään puhtain välinein puhtaaseen korkilliseen pulloon ohjeita tarkasti noudattaen • Käyttöliuos säilytetään korkilla suljetussa pullossa aineen vahvuus merkittynä • Lisäksi merkitään säilyvyysaika ja sitä tulee noudattaa 1000 ppm = 9,5 dl vettä ja 50 ml = 0,5 dl desinfektioainetta 5000 ppm = 7,5 dl vettä ja 2,5 dl desinfektioainetta Jaana Helenius

10. Eritetahradesinfektiopakki • Eritetahrapakki on aina valmiiksi varusteltu • Se sisältää desinfektioainetta (Klorilli 1000 tai 5000 ppm), käsihuuhteen, kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä/ -liinoja, suojakäsineitä sekä jätepusseja Jaana Helenius

11. Riskijätteet • Riskijäte pakataan keltaiseen säkkiin ja kuljetetaan Riihimäelle • Riskijätteitä ovat: • Tartuntavaarallinen jäte • Pistävä ja viiltävä jäte • Tunnistettava biologinen tai eettinen jäte • Ongelmajätteet • Lääkejäte • Rokotejäte Jaana Helenius

12. Tartuntavaaralliset jätteet Tartuntavaarallisia jätteitä ovat: • Elinvoimaiset mikro-organismit tai niiden toksiinit, joiden tiedetään tai oletetaan aiheuttavan sairauksia ihmisille tai muille eläville organismeille • Näitä ovat mikrobiologiset viljelmät tai anestesiakoneen rakeet • Jäte on hävitettävä polttamalla • Tartuntavaaralliset jätteet ovat 1 – 2 % terveydenhuollon jätteistä Jaana Helenius

13. Pistävä ja viiltävä jäte • Näitä ovat: • Neulat • Veitset • Ampullit • Ne pakataan suljettaviin keltaisiin teollisesti (turvallisuusstandardin BS 7320 mukaisesti) valmistettuihin säiliöihin Jaana Helenius

14. Tunnistettava biologinen tai eettinen jäte • Näitä ovat: • Kudosjätteet, jotka ovat periaatteessa biologista jätettä • Vaativat erityiskäsittelyt • Terveydenhuollon jätteistä näitä on 2 – 4 % Jaana Helenius

15. Ongelmajätteet • Näitä ovat: • Kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi aiheuttavat erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle • Röntgen- ja radioaktiiviset jätteet • Ominaisuudet, joiden perusteella haitallisuus tai vaarallisuus määritellään, on lueteltu jäteasetuksessa 1390/1993 • Jätteen määrittelemistä ongelmajätteeksi täsmentää ympäristöministeriön asetus 1129/2001 yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta Jaana Helenius

16. Lääkejätteet • Näitä ovat: • Ylijääneet tai vanhentuneet kiinteät tai nestemäiset lääkkeet sekä aerosolit • Sytotoksinen jäte Jaana Helenius

17. Pyykkihuolto • Terveydenhuollon tekstiilien tulee olla: • paloturvallisia • helppohoitoisia • koekäytettyjä ja -pestyjä • korkeita lämpötiloja kestäviä (70°C) • asiakkaalle merkattuja Jaana Helenius

18. Likapyykki • Likapyykit kerätään suoraan pyykkisäkkeihin laskematta pyykkejä välillä lattialle • Likapyykkipussien ja –vaunujen on hyvä olla lähellä työpistettä • Likapyykkivaunujen olisi hyvä olla kannellisia ja jalkapainikkeella avattavia • Likapyykkisäkkejä ei saa laittaa liian täyteen ja ne on suljettava huolella • Likapyykkejä ei siirrellä tai yhdistellä pyykkisäkistä toiseen • Pyykkiä ei esikäsitellä tai huuhdella osastolla Jaana Helenius

19. Infektiopyykki • Infektiopyykkinä käsitellään ne pyykit, jotka tulevat tarttuvaa infektiota sairastavalta potilaalta, joilla on mikrobikantajuus tai tartuntalain mukainen tartuntatauti • Infektiopyykki kerätään kunkin oman pesulan ohjeen mukaan • Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto toimii Päijät-Hämeessä julkisen tekstiilihuollon asiantuntijana • www.phth.fi Jaana Helenius