90 likes | 262 Views
20.11.2008 Mirjam Kalland. Lapsen oikeus väkivallattomaan kasvuympäristöön. Viranomaisten velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta, vahingoittamiselta, laiminlyönniltä ja hyväksikäytöltä. lapsen oikeuksien yleissopimuksen 19 artikla:
E N D
20.11.2008 Mirjam Kalland Lapsen oikeus väkivallattomaan kasvuympäristöön
Viranomaisten velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta, vahingoittamiselta, laiminlyönniltä ja hyväksikäytöltä lapsen oikeuksien yleissopimuksen 19 artikla: Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin • suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö, • silloin kuin hän vanhempansa, muun laillisen huoltajansa tai kehen tahansa muun hoidossa. Tällaisten suojelutoimen tulisi tarvittaessa sisältää tehokkaita menetelmiä sosiaalisten ohjelmien perustamiseksi, joiden avulla • lasta ja hänestä huolehtivia henkilöitä tuettaisiin, samoin kuin • menetelmiä edellä kuvattujen lasten pahoinpitelytapausten ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi, raportoimiseksi, käsiteltäväksi saattamiseksi, tutkimiseksi, hoitamiseksi ja jatkoseurannaksi sekä tarvittaessa oikeuslaitoksen asiaan puuttumiseksi.
Miksi tämä on niin tärkeää? • Kaikki tutkimukset yksimielisiä siitä, että väkivallan kokeminen ja näkeminen vahingoittaa lapsen kehitystä, ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä lapsuudessa, nuoruudessa että aikuisuudessa
Lapsella oikeus turvalliseen ja rauhalliseen kasvuympäristöön • Koti kasvuympäristönä • Päiväkoti, koulu ja muu lähiympäristö • Mediaympäristö
Lasten kokemukset väkivallasta Tutkimusten mukaan (Ellonen, Kääriäinen, Salmi & Sariola 2008) väkivalta tapahtuu tavallisimmin kotona ja koulussa • Tekijänä useimmiten ikätoveri – 29% kokenut ikätoverin/sisaruksen fyysistä väkivaltaa • Perheen aikuiset noin joka kymmenennessä tapauksessa
Kotona koettu ja nähty väkivalta • Fyysinen kuritus puolittunut 20 vuodessa (joka kolmas 9. luokkalainen ja joka viides 6. luokkalainen kokenut fyysistä kuritusta) • Vakavan väkivallan määrä pysynyt samana (parin prosentin luokkaa) • Kuritusväkivaltaa kokevat lapset myös näkevät todennäköisemmin kotonaan muuta väkivaltaa (15%)
Väkivalta sähköisissä viestimissä • 9. luokkalaisista työtöistä 32 % ja pojista 16% on kokenut seksuaalista häirintää ja ehdottelua internetissä • Saman ikäisistä 4% kokenut uhkailua tekstiviestillä • Kiusaamista tekstiviestillä 22% 6. luokkalaisista tytöistä ja 14% pojista
Mediaympäristö • Lapsi kohtaa väkivaltaa eri muodossa myös virtuaalimaailmassa • Lapsi on väkivallan tekijä peleissä • Viihdeväkivallan vaikutukset lasten ja nuorten mielenterveyteen • Lasten ja nuorten moraalinen ja eettinen kasvatus kaupallisten intressien käsissä?
Lopuksi • Aikuisten tehtävä on huolehtia lapsen oikeudesta fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen • Yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuuta tarvitaan paitsi reaalimaailmassa, myös virtuaalimaailmassa