1 / 25

ABSOLUTISMIN KAUDEN OIKEUS EUROOPASSA

ABSOLUTISMIN KAUDEN OIKEUS EUROOPASSA. Euroopan oikeushistoria 2012. Oikeudellisen muutoksen päälinjoja. Näkökulmana kontrollipolitiikan historia; Keskiajan perintö: feodalismi, vahvistuva absolutismi, vaihdannan vilkastuminen, kaupunkien merkityksen kasvu; Merkantilistinen sääntely;

lydia
Download Presentation

ABSOLUTISMIN KAUDEN OIKEUS EUROOPASSA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. ABSOLUTISMIN KAUDEN OIKEUS EUROOPASSA Euroopan oikeushistoria 2012

  2. Oikeudellisen muutoksen päälinjoja • Näkökulmana kontrollipolitiikan historia; • Keskiajan perintö: feodalismi, vahvistuva absolutismi, vaihdannan vilkastuminen, kaupunkien merkityksen kasvu; • Merkantilistinen sääntely; • Politiaoikeus; • Ankaran kontrollin kausi (1200-1800); • Hierarkkisen oikeuslaitoksen synty; • Muutokset paralleelisia kaikkialla Euroopassa (mukaan lukien common law-järjestelmä)

  3. Ankaran kontrollipolitiikan kausi • Kuoleman- ja ruumiinrangaistusten määrän lisääntyminen (samoin toimeenpantujen teloitusten); • Peruskysymys: miksi näin tapahtui? • Selityksiä: a) Rikollisuuden lisääntyminen; b) Mooseksen lain reseptio; c) Taloudellinen ahdinko (köyhtyminen); d) Hallinnon tehottomuus; • Kekkonen-Ylikangas (1982): yksinvaltaisen sääty-yhteiskunnan rakentuminen; yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpitoon tarvittiin kovaa kontrollia; • Ankaroitumisen huippupiste saavutetaan silloin, kun järjestelmää uhkaavat tekijät (kapinat) nujerrettiin; - E. Durkheim (1900)

  4. Ruotsi(-Suomi) esimerkkinä • Patentti törkeistä rikoksista (1563); törkeä rikos=synti, joka on sovitettava kuolemalla. Muutoin yhteiskuntaa uhkaa Jumalan kosto (teokraattinen sovitusoppi); • Pelotusperiaate; • 1608 Kaarle IX antama lisäys Kristoferin maanlakiin merkitsi ankaroitustrendin huippua: Mooseksen laista oikeuslähde; • Muu kontrolli: palveluspakko; työ- ja ojennuslaitokset, kuritushuoneet; • Lain lievennykset: armahdusvalta (1563), leuteraatio hovioikeuksissa; • Lain kirjaimen ja käytännön välinen kuilu

  5. Hyötyminen rikollisuudesta • Ankaran järjestelmän ”varaventtiili”; • Taustalla työvoimapolitiikka (merkantilistisessa – esikapitalistisessa valtiossa); • Kaleeriorjuus (1400-) • Laitosten ”saaristo”; pakkotyö (työ- ja ojennuslaitokset, kuritushuoneet 1550-); • Siirtomaakarkotukset (1600-) • Vrt. myös laillisen suojelun järjestelmä (palveluspakko), joka purettiin 1800-luvulla

  6. 1734 laki • Pitkä lainvalmistelu: taustalla 1680-luvun reduktio ja itsevaltiuden toteuttaminen; • Sekä oikeuskäytännön kirjaamista että uutta ainesta; • Legitimoivana perusteena luonnonoikeudellinen ajattelu; • Esimoderni laki; ankara rikosoikeus, perustaa myöhemmälle siviilioikeudelle; • Ei yhdenvertaisuuden periaatetta; • Laista jäivät pois ns. fundamentaalilait, säätyjen privilegiot ja politiaoikeus

  7. Jatkoa (1734..) • Rikosoikeus: konservatiivinen, ankara; • Pelotusperiaate, teokraattinen sovitusoppi; • Osallisuus aina rangaistavaksi; • Uusiminen yhä useammin raskauttava seikka; • Seuraamukset: kuolemanrangaistus, ruumiinrangaistukset, sakkorangaistus, vapausrangaistukset (pakkotyö ja ”puhdas” vankeus), kunniaan kohdistuvat rangaistukset, viraltapano; • Rangaistuskäytäntö alkaa lieventyä 1700-luvulla; • Leuteraatio hovioikeuksissa (--1888) • Kustaa III:n uudistukset; • Legaalinen todistusteoria

  8. Rationaalisesta luonnonoikeudesta valistukseen • Muutoksen suuri linja: ajattelun ”maallistuminen” ja yhteiskunnallisten muutosvaatimusten radikalisoituminen; • Luonnonoikeus: positiivisen oikeuden yläpuolella oleva normien ja periaatteiden järjestelmä; • Ajatus ”kahdesta” oikeudesta; • Tyypit: teologinen, naturalistinen ja rationaalinen; • Juuret antiikin Kreikassa; • Ei juurikaan vaikutusta Roomassa (eikä sittemmin Common law järjestelmän maissa)

  9. Peruskysymykset • Mikä on ylemmän oikeuden perusta? • Kuinka luonnonoikeuden voi tiedostaa? • Kuka (ketkä) saa tai voi määritellä sen? • Mitä tapahtuu, jos positiivinen oikeus on ristiriidassa luonnonoikeuden kanssa? • Luonnonoikeus on väistämättä luonteeltaan subjektiivista, sidoksissa tulkitsijaansa! • Luonnonoikeuden yhteiskunnallinen merkitys; • Peruskäsitteitä: alkutila, yhteiskuntasopimus; • Vallan legitimaatio: yksinvalta vs. vallan jako; • Yksilön ja yhteisön välinen suhde tarkastelujen keskiössä

  10. Hugo Grotius (1583-1645) • Huomaa konteksti: uskonsotien (30-v sota) repimä Eurooppa; Westfalenin rauha 1648; • Kehitteli yleisiä periaatteita, jotka olisivat kaikkien, tai mahdollisimman monien hyväksyttävissä; • Rationalistisen luonnonoikeuden perustaja tai ainakin ensimmäisiä teoreetikkoja; • Luonnonoikeus on niiden sääntöjen kokonaisuus, jotka ihmisjärki osoittaa yhteisölliselle elämälle välttämättömäksi; • Maallinen oikeus on saatettava sopusointuun luonnonoikeuden kanssa (vallankumouksellinen ajatus!)

  11. Grotius (2) • Alkutilassa vallitsi harmonia: ihminen on luonteeltaan sosiaalinen ja rationaalinen; • Yhteiskuntasopimus (joka perustui sopimuksen sitovuuden periaatteeseen) oli välttämätön rauhallisen yhteiskuntaelämän turvaamiseksi; • Kannatti yksinvaltiutta ja ”esikapitalistisia” ratkaisuja; • Oikeat eli luonnonoikeudelliset ratkaisut löytyvät paitsi rationaalisen ajattelun myös historiallisten vertailujen kautta; • Kansainvälisen oikeuden perustajia; • Sodan oikeussäännöt (1623), merten vapaus (1607), ”humanistinen interventio”, siviiliväestön kohtelu (ajankohtaisia teemoja!)

  12. Thomas Hobbes (1588-1679) • Poliittisen teoria isä, jonka vaikutuskausi osui sisällissodan repimään Englantiin; • Perusteli luonnonoikeuden avulla itsevaltiuden välttämättömyyden (Leviathan, 1651); • Alkutilassa ”kaikkien sota kaikkia vastaan”; life is ”nasty, brutish and short”; ihminen on antisosiaalinen ja passioidensa orja; • Ongelmien syynä on keskusvallan puuttuminen; • Järkevät ihmiset laativat oman turvallisuutensa nimissä yhteiskuntasopimuksen, jolla valta luovutetaan suvereenille hallitsisijalle;

  13. Hobbes (2) • Vallan luovutus on peruuttamaton ja hallitsijan valtaoikeudet ulottuvat kaikille elämän alueille; • Kuitenkin yksilön oikeus itsesäilytykseen oikeuttaa hänet jopa uhmaamaan hallitsijaa; • Valtio menettää oikeutuksensa, jos se ei kykene toteuttamaan perustehtäväänsä; • Teorian käyttö: yksivallan legitimaatio. Taustalla ajatus siitä, että ”järjestys on aina parempi kuin kaaos.”

  14. John Locke (1632-1704) • Kehitteli oppejaan Mainion vallankumouksen (1688) aikana; • Oikeusvaltion isä; • Doktriini vallanjaosta kuninkaan ja parlamentin kesken (King in Parliament periaate); • Vallankäytön lakisidonnaisuus; • Alkutilassa vallitsee vapaus ja harmonia, mutta rationaaliset ihmiset tajuavat silti yhteiskuntasopimuksen välttämättömyyden • Rajoitettu vallansiirto yhteiskuntasopimuksen kautta; • Valtion tehtävänä on suojata kansalaisten oikeuksia lakien avulla; • Omistusoikeus keskeisin näistä oikeuksista; • Moderni käsitys omistusoikeudesta; • Jälkivaikutus: USA:n ja Ranskan valtiosäännöt ym.

  15. Montesquieu (1689-1755) • Valtiovallan kolmijako oppi; • Ihmisillä on taipumus vallan väärinkäytöksiin, erityisesti yksinvalta on turmiollista; • Legaliteettiperiaatteen merkitys; • Pragmaattinen ja vertaileva tutkimusote; • Ilmasto-oppi: maantieteelliset/ilmastolliset olosuhteet vaikuttavat siihen, millainen regiimi syntyy; • Jälkivaikutus: valtiosäännöt (USA, Ranska ym.)

  16. J.J. Rousseau (1702-1778) • Järjestäytyneen yhteiskunnan perustana on yhteiskuntasopimus (1762); • Alkutila: harmonia, ”luonnollinen on hyvää” (suhtautui epäluuloisesti lakeihin); • Kansan suvereniteetti, demokratia, kansalaisten oikeudet (omaisuus tärkein); • ”Yleistahto”: kansalaisten yhteiset ja aidot intressit (ei siis kansalaisten enemmistön tahto); • Kansalaiset ovat samalla hallitsijoita ja hallittavia; yleistahtoa edustavat lait ovat automaattisesti oikeudenmukaisia; • Ketkä edustavat kansaa? • Jälkivaikutus: Ranskan vallankumous, suoran demokratian teoriat jne.

  17. Rousseau (2) • Porvariston toiveiden tulkki; • Ranskan vallankumouksen aatteellisia isiä (demokratia, kansansuvereniteetti); • Ristiriitainen jälkivaikutus ? Totalitarismi, ”etujoukkoajattelu”, suora demokratia, meritokratia

  18. Valistuksen aikakausi (1750-1800) • Suuri yhteiskunnallinen murrosvaihe; teollistumisen alku, sosiaalisen rakenteen muutos, koulutuksen lisääntyminen jne. • Absolutismista valistuneeseen itsevaltiuteen; • Yksinvallan kannatuspohjaan laajeneminen (keskikerrosten suuntaan); • Rationaalinen luonnonoikeus antoi muutosvaatimuksille legitimaation; • Roomalainen oikeus ”syrjäytyi” ja kansallisen oikeuden merkitys kasvoi; • Rikos- ja prosessioikeuden muutokset (kontrollipolitiikan lieventyminen) • Kodifikaatiot;

  19. Kontrollipolitiikan lieventyminen • Yleistrendi: käytäntö alkoi lieventyä ensin, sen jälkeen rikos- ja prosessioikeudellisia reformeja; • Kuoleman- ja ruumiinrangaistusten käyttöala kaventui. Tilalle vapausrangaistuksia; • Taustasyyt (1): valistuksen kauden aatteelliset muutokset: uusi yhteiskunta-ajattelu, uusi todellisuuskäsitys, ”uusi” rikosoikeudellinen ajattelu, uusi mentaliteetti tms. Näiden vuoksi kontrollipolitiikka lieveni; • Rikosoikeudessa kolme muutosvaatimusta: (1) sovitusopista hyötyajatteluun, (2) humaanimpaan järjestelmään ja (3) parannusperiaate; • Vanhempi (-1770) koulukunta: Beccaria, Voltaire; • Nuorempi (1770-) koulukunta: Filangieri

  20. Kontrollipolitiikan lieventyminen (2) • Taustasyyt (2): yhteiskunnan rakenteelliset muutokset • Valistuksen kaudet opit eivät olleet uusia, mutta saivat nyt runsaasti kannatusta (myös vastustusta!); • Yhteiskunnallisten erojen kaventuminen lieventää rangaistuksia, koska vakauden ylläpitämiseksi tarvittavan pelotteen tarve vähenee. Lisäksi tuomarien ja syytettyjen sosiaalisen etäisyyden kaventuminen johtaa lievempiin seuraamuksiin; • Demokratisoituminen – laajempien kansanosien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistuminen - lievensi kontrollipolitiikkaa

  21. Kustaa III:n reformit • Kidutus pois (1774); • Kuolemanrangaistuksen käyttöalaa supistettiin (1779), muttei niin paljoa kuin ehdotettiin; • Argumentit valistusajattelijoilta; • Käytäntö oli alkanut lieventyä ja aikaisemmin; • Huom. Muut reformit: talonpoikaisen maanomistuksen vahvistaminen; merkantilistisen sääntelyn osittainen purkaminen jne.

  22. Vaihtoehtoisia tulkintoja • Michel Foucault (-1985) • Valistuksen ”projektin” kritiikki; • Marginaalien historia; • Tarkkailla ja rangaista (1975; suom. 1980) • Vallan käsite: valta ei ole ominaisuus, vaan (koko ajan muuttuva) suhde; • Juridis-muodollisesta kontrollista kurinpitoyhteiskuntaan; • Rangaistuksen kohde muuttuu ruumiista sieluun;

  23. Foucault (2) • Kontrolli (vallan teknologia) laajenee ja muuttui hienovaraisemmaksi; • Vankila ei paranna tai poista rikollisuutta, vaan tuottaa vallanpitäjien näkökulmasta ”hyödyllistä” rikollisuutta; • Kritiikkiä: lähteiden käyttö, poliittiset toimijat sivuroolissa, teksti (rikkaalla tavalla) kertovaa (ei selittämiseen pyrkivää); • Inspiraation lähde länsimaiselle yhteiskunta- ja historiatieteelle

  24. Nils Christie • Teoria rangaistusten aiheuttaman kärsimysarvon muuttumattomuudesta (1968); • Olosuhteet ja kokemukset vaikuttavat siihen, miten rangaistukset vaikuttavat: emme voi puhua lievyydestä tai ankaruudesta; • Muutokset ovat pyrkimystä muuttumattomuuteen! • Jokaisella valtiolla (oikeuskulttuurilla) on sellainen rangaistusjärjestelmä, jonka se ”ansaitsee”! • Sovellutus: Suomen muita Pohjoismaita 2-4 kertaa korkeampi vankiluku 1900-luvulla oli seurausta erilaisista kärsimyksen mittapuista; • Vrt. vankiluvun lasku Suomessa länsieurooppalaiselle tasolla (-1990-luku)

  25. Prosessioikeuden muutokset • Samaan aikaan rikosoikeuden lieventymisen kanssa; • Julkisuus, suullinen käsittely; • Legaliteetti; • Tuomioistuinten riippumattomuus; • Aineellisen totuuden tavoittelu; vapaaharkintainen todistelu; • Akkusatorinen menettely (vrt. inkvisitio); • Jury, maallikot oikeudenkäytössä

More Related