Avioliitto-oikeus

1. Avioliitto-oikeus Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 9/2010 Tapani Lohi

2. Avioliitto-oikeuden pääongelmia • Avioliiton solmiminen ja parisuhteen rekisteröinti • Puolisoiden ja parisuhdekumppanien sukunimi • Elatus • Yhteiselämän lopettaminen • Avioero ja parisuhde-ero • Avioliiton varallisuusoikeudelliset kysymykset

3. Avioliiton varallisuusoikeudellisia ongelmia • Omistuskysymykset • Velkasuhteet • Vallinnanrajoitukset • Avio-oikeuskysymykset • Ositus

4. AL:n aviovarallisuusjärjestelmän peruselementit 1) Erillisomistus 2) Yksilöllinen velkavastuu 3) Erillisvallinta 4) Puolisoiden keskinäinen sopimusvapaus

5. Vallinnanrajoitukset • Puolison oikeutta määrätä koko perheen etujen kannalta tärkeästä omaisuudesta rajoitettu. • Vallinnanrajoitukset koskevat: a) Puolisoiden yhteisenä kotina käytettävää asuntoa ja siihen kuuluvaa asuinirtaimistoa. b) Sellaista irtainta omaisuutta, joka on toisen puolison käytössä hänen työvälineenään taikka hänen tai lasten henkilökohtaisia tarpeita varten.

6. Vallinnanrajoitusten alaisia määräämistoimia • Omistusoikeuden luovutus • Muut oikeustoimet, joiden johdosta omaisuuden hallinta siirtyy pois puolisoilta • Vuokralle antaminen • Irtaimen esineen käteispanttaus. • Vallinnanrajoitukset eivät estä • Kiinteistön tai asunto-osakkeiden käyttämistä velan vakuutena • Omaisuuden ulosmittaamista omistajan velasta.

7. Vallinnanrajoitukset ja avioliiton purkaantuminen Puolison kuolema AL 86 §: Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon, niin kuin perintökaaressa säädetään. Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus.

8. Vallinnanrajoitukset ja avioliiton purkaantuminen Avioero AL 86.3 §: Milloin avioliitto on tuomiolla purettu, olkoon, kunnes ositus on toimitettu, puolisolla avioliiton purkautuessa ollut omaisuus edelleen hänen vallittavanaan, niinkuin avioliitto vielä jatkuisi. Ilmaisun ”ositus on toimitettu” tulkinta? • Ositus saatettu loppuun, b) ositus tullut lainvoimaiseksi vai c) tasinkosuoritus tehty? - Luennoitsijankanta: vaihtoehto c perustelluin.

9. Vallinnanrajoitusten loukkauksiin reagointi • Puolison (tai perillisten) nostettava kanne luovutuksensaajaa vastaan - vapaamuotoinen vaatimus ei riitä. • Kanteen määräaika 3 kk siitä, kun puoliso sai tietää häntä loukkaavasta oikeustoimesta. • Luovutuksensaajan mala fide ei vaikuta. • Luovutuksensaajalla lisäksi mahdollisuus vilpittömän mielen suojaan. Kannemahdollisuus katkeaa tällöin välittömästi luovutuksen tapahtuessa.

10. Vallinnanrajoitukset - AL 58 § • Vallinnanrajoitukset (AL 38 ja 39 §): kohdistuvat yksinomaan puolison omaan omaisuuteen (tai omaan omistusosuuteen). • AL 58 § on puolestaan sivullisomistajan suojaa koskeva erityinen ”avioliitto-esineoikeudellinen” säännös. - Koskee myös puolisoiden yhdessä omistamaa omaisuutta.

11. AL 58 § • Jos puoliso luovuttaa tai panttaa toisen puolison suostumuksetta tälle kuuluvaa tai yhteistä irtainta omaisuutta, olkoon toisella puolisolla oikeus lunastaa se takaisin. • Jos saaja ei ollut vilpittömässä mielessä tai jos vastiketta ei oltu annettu, saakoon puoliso omaisuuden takaisin lunastuksetta.

12. KKO 1995:67 Puolisot A ja B omistivat yhdessä erään huoneiston hallintaan oikeuttavat asunto-osakkeet, jotka olivat pankin hallussa panttina. A panttasi yksin osakkeet muistakin pankin saatavista. Panttaus oli pätevä A:n osakkeista omistaman murto-osan osalta.

13. Puolisoiden velkavastuu Suhde velkojaan AL 52 §: Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana. Velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin puolisot kumpikin omasta ja toistensa puolesta. Mitä 2 momentissa sanotaan, älköön sovellettako rahalainaan, jonka toinen puoliso on ottanut, älköönkä myöskään, milloin velkoja on tietänyt, että puolisot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään.

14. Puolisoiden velkavastuu Keskinäinen vastuunjako AL 88.2 §. Yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, katsotaan puolisoiden vastaavan siinä suhteessa, kuin heidän olisi ollut annettava varoja elatukseen.

15. KKO:2008:66 Avioliitto - Puolison elatus - Takautumisoikeus Huoneenvuokra Aviopuolisot A ja B olivat yhdessä vuokranneet määräajaksi asuinhuoneiston. B:n muutettua pois asunnosta A oli maksanut yksin koko vuokran vuokrasuhteen päättymiseen saakka. A:n oikeutta saada B:ltä tämän osalta muuton jälkeen maksamiensa vuokrien osuus oli arvioitava puolisoiden elatusvelvollisuutta koskevien säännösten perusteella. Lainkohdat: AL 46.1, 47 ja 49.1 §

16. Omistuskysymykset • Ratkaisevaa, kummalla puolisoista on ns. saanto (vai onko kummallakin). • Kauppa tai vaihto: kumman omistuksiin kohde tarkoitettu hankkia. • Saanto päätellään yleensä nimikirjauksesta • Kauppakirja, rekisterimerkintä yms. Ns. nimiperiaate = Nimikirjauksen todistusvaikutusta koskeva sääntö. Sillä, joka väittää, että on tarkoitettu muuta, on todistustaakka.

17. Puolisoiden ns. salainen omistus • Kauppa tehdään A:n nimiin, mutta puolison B lukuun tai A:n ja B:n yhteiseen lukuun. • Inter partes: B voi toteuttaa oikeutensa, jos pystyy näyttämään toteen yhteishankinnan tarkoituksen. • Indisiota yhteishankintatarkoituksesta: esim. yhteinen käyttötarkoitus, yhteinen rahoitus, rakennustyöt tehty yhdessä.

18. Huomaa! • Rahoitukseen osallistuminen tai muu taloudellinen panostaminen eivät tee kenestäkään yhteisomistajaa, jos yhteishankinnan tarkoitusta ei ole alun perin ollut!

19. Kiinteistön salainen omistus ja sivullissuhteet • Salainen omistaja ei saa suojaa julkiomistajan ulosmittaus- ja konkurssivelkojia vastaan - KKO 1992:168 ja KKO 2003:82. • Vallitseva kanta: ei suojaa myöskään kiinteistön luovutuksensaajaa vastaan.

20. Rakennuksen omistuskysymys • Onko rakennus tullut kiinteistön ainesosaksi vai ei? • A:n omistamalla maapohjalla oleva rakennus ei välttämättä kuulu kiinteistöön. Se voi kuulua puolisolle B tai puolisoille A ja B yhdessä. • Ratkaisevaa: A:n ja B:n tarkoitus rakennuksen pystytyshetkellä. • Rakennuksen sivullisomistaja nauttii suojaa myös maapohjan omistajan velkojia kohtaan.

21. Yhteisomistusesineen ulosmittaus - Ulosottokaaren 4 luvun 73 § (siis UK 4:73) Määräosin omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, vaikkei se vastaa hakijan saatavasta, jos: 1) sen myynti todennäköisesti tuottaa velallisen osalle huomattavasti korkeamman kertymän kuin velallisen osuuden myynti; 2) hakijan saatava ei todennäköisesti kerry velallisen osuuden myynnistä; ja

22. 3) ulosmittauksen merkitys ei ole selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yhteisesti omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, jos kaikki yhteisomistajat siihen suostuvat. Yhteisesti omistettua kiinteistöä ei saa ulosmitata, jos sopimus hallinnan jakamisesta on kirjattu.

23. Ulosmitatun yhteisomistusesineen myynti - UK 5:83 § Vakituinen asunto. Jos toinen yhteisomistaja käyttää yhteisesti omistettuja tiloja vakituisena asuntonaan, ulosottomies ei saa myydä omaisuutta ilman kyseisen yhteisomistajan suostumusta. Tarvittaessa ulosottomies saa käynnistää eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 9 §:ssä tarkoitetun menettelyn yhteisomistussuhteen purkamiseksi.

24. Tehtävä 3 A B asunto 50t rahaa 50t osakkeet 100 t auto 30t koti-irtaimisto 20t velat - 50t AO-säästöt 200t 0 Avio-osat 100t Tasinko: A:n maksettava tasinkoa 100 000 €. A:n ehdotus = 130 0000 €.

25. 30 000 euroa elatussuorituksena • Onko liikaa vai liian vähän? – Arvioidaan kahden esimerkkitapauksen valossa. A) Puolisoilla kaksi lasta (5 ja 7 v) ja elatusapu lasta kohden 200 € / kk. - Elatussuoritusten yhteismäärä = 24 x 12 x 200 = 57 600 €. B) Puolisoilla yksi lapsi 10 v, elatusapu 230 € /kk. - Elatussuoritusten yhteismäärä 8 x 12 x 230 = 22 080 €.

26. Avio-oikeus • Puolisolla A pääsääntöisesti avio-oikeus puolison B omaisuuteen. • Se omaisuus, johon puolisolla on avio-oikeus (AO-omaisuus), tulee osituksessa puolitettavaksi. • Puolisoilla voi olla myös avio-oikeudesta vapaata omaisuutta (VO-omaisuus); sellainen jää puolittamisen ulkopuolelle. Omaisuuden vapaaomaisuusluonne voi perustua 1) Avioehtosopimukseen 2) Lahjakirja- tai testamenttimääräykseen 3) Omaisuuden erityispiirteisiin (ns. henkilökohtaiset oikeudet)

27. Avioehtosopimus = Sopimus tietyn omaisuuden AO/VO-luonteesta - ankarat muoto-, rekisteröimis- ja sisältömääräykset - vaikuttaa myös velkojan asemaan

28. Osituksen esisopimus (tai ns. ositussopimus) = Sopimus avioeron nojalla toimitettavan osituksen lopputuloksesta. • Sisältö- ja muotovapaa • Tehoton velkojiin nähden

29. Perusasioita osituksesta 1) Ositus on yhteenlaskettujen AO-omaisuuden säästöjen laskennallista puolittamista. - ”Rikkaampi” maksaa köyhemmälle ”tasinkoa” • Kysymys ei ole ”yhteisen pesän jaosta”. 2) Puolittamisen kohteena avio-oikeuden alainen omaisuus - Myös VO-omaisuuden määrä saattaa poikkeustapauksissa vaikuttaa avio-osan suuruuteen 3) Pääsääntönä kaiken omaisuuden puolittaminen.

30. 4) Puolitettavaksi tulee normaalisti vain ennen ositusperusteen syntyhetkeä puolisolle tullut omaisuus + sen surrogaatti ja tuotto. Myöhemmin saatu omaisuus on avio-oikeudesta vapaata (sitä ei siis voi jättää kokonaan osituslaskelman ulkopuolelle). 5) Arvonmääritys: Ositushetken arvo 6) Ositusperusteen syntyhetken jälkeen menetetty omaisuus - Ei yleensä oteta huomioon laskelmassa. - Poikkeuksena ns. restituutioperiaate

31. Velat osituksessa 7) Bruttovaroista vähennettävä velat • Vähennys tehdään pääsääntöisesti velallispuolison AO-omaisuudesta. • Huomaa kuitenkin myös velan kattamista koskevat poikkeussäännökset. 8) Huomioon otetaan vain ennen ositusperusteen syntyhetkeä tehdyt velat

32. 9) Myös ositusperusteen syntyhetken jälkeiset velan maksut jätetään pääsääntöisesti huomiotta. • Jos velan maksulla vähennetty ositettavaa omaisuutta, sovelletaan restituutioperiaatetta. 10) Velkojen vähentämistä koskee ns. nollasääntö.

33. Tasingon yksilöinti 103.1 §: Osituksessa, jonka eloonjäänyt puoliso ja ensiksi kuolleen puolison perilliset tai puolisot toimittavat, saa se puoli, jonka tulee luovuttaa omaisuutta, itse päättää, mitä se haluaa luovuttaa. • Koskee sellaisenaan vain sopimusositusta. • Käytännössä soveltamiskelvoton säännös: jos tasingosta ei päästä yksimielisyyteen, ei sopimusositusta synny.

34. Tasingon yksilöinti, jatkoa Sopimusositus: sopimuksenvarainen asia Toimitusositus: pesänjakaja määrää. Pesänjakajan määräämisvallan rajat: • Varallisuudensiirtoja vain ”yhteen suuntaan” – ei lunastusta, elleivät molemmat osituspuolet suostu. • Tasingoksi AO-omaisuutta. – VO-omaisuuden määrääminen sallittua vain poikkeustapauksissa. • Jos tasingon antaja tarjoaa rahasuoritusta, se on lähes aina hyväksyttävä. • Muutenkin: tasingon antajan tahtoa kunnioitetaan.

35. Lesken tasinkoprivilegi (AL 103.2 §) = Lesken ei tarvitse antaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille (ei myöskään testamentinsaajille). Tasinkoprivilegi on voimassa: ”Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen” - Se, että puolisot olivat ennättäneet erota ennen kuolemantapausta, ei estä AL 103.2 §:n soveltamista. - Osituksen käynnistäminen ennen ensin kuolleen puolison kuolemaa estää. - Tasinkoprivilegi lesken, ei lesken perillisten oikeus Jotta AL 103.2 § hyödyttäisi lesken perillisiä, lesken elinaikana käynnistetty ositus täytyy saada valmiiksi ennen lesken kuolemaa.

36. Tasinkoprivilegi konkurssipesää kohtaan • Puoliso tai perillistaho voi kieltäytyä tasingon antamisesta, jos toinen osituspuoli (= puoliso tai kuolinpesä) on asetettu konkurssiin. • Ylivelkaisuus tai velkajärjestelyssä oleminen ei vielä riitä. • Huomaa AL 35.4 §: konkurssitilanteissa puoliso voi yksipuolisella ilmoituksella poistaa avio-oikeuden. Ilmoituksella pysyvä vaikutus (avio-oikeus voidaan palauttaa vain avioehtosopimuksella).

37. AL 35.4 § • Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso voi poistaa kummankin puolison avio-oikeuden ilmoittamalla siitä maistraatille vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta siten kuin maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (57/2005) säädetään.

38. Tehtävä 4 a • A B varat 20 t 40 t velat - - AO-säästöt 20t 40 t Vastike (AL 94 §) - 40 t AO-säästöt yht. 20 t A:n avio-osa =(20 000 € : 2) + 40 000 = 50 000 € B:n avio-osa = 20 000 € : 2 = 10 000 € B:n annettava A:lle tasinkoa 30 000 €.

39. Tehtävä 4b A B AO-varat 20 t 40 t velat 0 t 0 t Säästöt 20 40 Vastike (AL 95§) - 40 t AO-säästöt yht. 20 t A:n avio-osa = 10 000 € B:n avio-osa = 10 000 € + 40 000 € = 50 000 € A:n annettava B:lle tasinkoa 10 000 €.

40. Tehtävä 4c • A B AO-varat 80 t 80 t vastike (AL92 §) -40t velat -20 t -20 t Säästöt 20t 60t AO-säästöt yht 80 t A:n avio-osa = 40 000 € B:n avio-osa = 40 000 € B:n annettava A:lle tasinkoa 20 000 €.

41. Tehtävä 4 d • A B “alkuvarat” 20 t 40 t autovelka/saatava - 15 t 15 t Säästöt 5 t 55 t Vastike (AL 94 § + AL 93 §) - 30 t AO-säästöt yht. 30 t A:n avio-osa = 15 000 € B:n avio-osa = 15 000 € + 30 000 € = 45 000 €. B:n annettava A:lle tasinkoa 10 000 €. Tulos: B antaa A:lle 10 000 €:n osuuden saatavastaan, velkaa jää vielä jäljelle 5 000 €.

42. Osituksen sovitteluharkinnan kulku 1) Johtaako AL:n puolittamissäännösten ja mahdollisen avioehtosopimuksen mukaan toimitettu ositus kohtuuttomaan lopputulokseen? Harkinnassa otettava huomioon mm. avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja puolison mahdollinen taloudellisen tuen tarve. 2) Onnistuuko sovittelu avioliittolain tarjoamilla sovittelukeinoilla?

43. AL 103b §:n mukaiset sovittelukeinot • Tasinko-oikeuden rajoittaminen • Ns. sivuomaisuuden käsittely VO-omaisuutena • Avioehtosopimuksen sovittelu • Avioehdolla vapaaomaisuudeksi määrätty omaisuus palautetaan AO-omaisuudeksi 3) Jos sovitellaan, miten / kuinka paljon sovitellaan.