Suomi muuttuvassa maailmassa

1. Suomi muuttuvassa maailmassa Suomalaisten suhtautuminen muihin maihin 24.2. 2009 Vesa Vares

2. Yleisi� n�k�kohtia Suomen puolelta: vivahteet (l�hinn� puolueet ja sivistyneist�): suomalaisten n�kemyksi� ulkomaisista kansallisuuksista stereotypiat, ennakkoluulot, osin my�s ideaalikuvat huom. niukasti tutkimusta � tarkastelu hyvin yleisluontoinen v. 1944 j�lkeisest� ajasta, ja sota-aika niin oma tapauksensa, ettei siihen puututa t�ss� lainkaan toisaalta stereotypiat yll�tt�v�n pysyvi�!

3. suhtautumisen �suuri konteksti�: turvallisuuspolitiikka itsetunto tai kompleksit l�hes aina pyrky l�nteen pitk�t linjat: sopu Ven�j�n kanssa (reaalipolitiikka) tai l�ntinen ajattelu ja puolustautuminen it�� vastaan (yksin tai yhdess�); muu alisteista t�lle, joko tietoisesti tai tiedostamatta

4. N�kemykset muista kansallisuuksista 1800-luvulla ulkopoliittinen harrastus v�h�ist� ja tietopohja myyttist� suuretkin tiedot kulkivat hitaasti (1815 1,5 kk, 1848 2 viikkoa) kansallisuusaate ei ollut viel� erist�v��; haettiin kehittyneempi� esikuvia kauppakontaktit vasta fennomania loi "yleist� mielipidett�"

5. Kuva Ruotsista kulttuurin ja kansalaistoiminnan esikuva etenkin ruotsinkielisille keskis��tyiset �hyv�n el�m�n� ja yhteiskunnan rakentamisen mallit tuki tervetullut � holhous ei fennomaaneille ambivalentti (edistyneit� esikuvia � tai Tukholma "irstain kaupunki maailmassa")

6. Kuva Ven�j�st� erilaisuus ja potentiaalinen vaara; fennomaaneillakin n�kemys �slaavimerest� keisarin "ei-ven�l�isyys" eliitille helpoin: muilla aluksi isovihatraditio, uskonto, it�maisuus � mutta totuttiin, ja keisaria ihailtiin kulttuurinen ylemmyydentunne joka s��dyss� ei juurikaan etnist� ryss�vihaa; sympaattisesti kehittym�tt�mi� ja lapsenomaisia

9. Kuva Ranskasta kulttuurille ja s��tyl�isajattelulle Pariisi erikoisasemassa, "toinen is�nmaa", itsest��n selv� matkakohde; taiteilijat poliittis-yhteiskunnallisesti vallankumousten ja ep�j�rjestyksen pes�paikka, dekadentti ja elinvoimaansa menett�nyt (etenkin 1870�71 sota ja v�est�nkasvun loppuminen todistivat) romaaniset kansat ep�ilytt�vi�; kapinat nuorsuomalaisille liberaaleille positiivinen

10. Kuva Englannista nouseva imperiumi ja talousvalta Krimin sodan aikana jopa vihaa, my�hemminkin pelkoja toisaalta suurostaja, taitavin ja aikaansaavin suurvalta pragmaattinen; ei teoretisoi, ei haihattele, ei kapinoi, pit�� huolen oikeuksistaan toisaalta ei tuota filosofeja ja taiteilijoita kieli ei viel� kovin tuttu

11. Kuva Saksasta kuva koski Pohjois-Saksaa; etel� vieras tuttu, mutta silti arvoituksellinen vaikutteet: saksalainen nationalismi, luterilainen uskonto, sosiaalireformismi, tiede, opiskelu � vanhuudessa kylpyl�t lukeneiston esikuva l�hes joka alalla esikuva my�s ty�v�enliikkeelle ehdottomasti dynaaminen ja nouseva

12. my�s kielteisi� piirteit�: yli-ideologisuus, militarismi, ��rimm�isyysratkaisut, ep�itsen�iset ja pikkuporvarilliset luonteet, liiallinen kansallinen itseriittoisuus (huom. Tanska, Puola, B��mi) � ja oli olemassa my�s saksalaisuudelle ylimalkaan kriittisi�, liberaaleja suuntauksia huom. Snellmanin kuvaukset silti Saksaa ei voinut kukaan sivuuttaa, ei edes kriittisesti suhtautuva

13. muista varsin yleisluontoisia stereotyyppej�: monitahoinen amerikkalaisuus ("keinotekoinen�, toisaalta siirtolaisuuden kohde), h�irikk�-Puola, puoliven�l�is-keskiaikainen pikkuveli-Viro, takaperoisuuden Turkki, sankarilliset serbit ja buurit� monet edell� mainitut stereotypiat ovat olleet yll�tt�v�nkin pysyvi�

14. N�kemyksi� muista kansallisuuksista 1918�1939 Kuva Englannista edelleen ulkopoliittisesti taitavin, demokratian kannalta turvallisin ja vakain l�hes kaikkien mielest� olisi hyv� suurvalta-liittolainen � jos vain huolisi realistinen kansa ilman pilvilinnoja, ei hairahdu radikalismiin brittil�inen viikko 1933 kieli etenem�ss� toisaalta mahtia jopa yliarvioitiin

15. Kuva Ranskasta poliittisesti vieroksuttu: Saksan kostonhimoinen ja pikkumainen alistaja dekadentti ja degeneroituva maa � v�est�nkasvukin pys�htynyt ei yhteisi� intressej�, kauppa v�h�ist� sis�isesti heikko, ep�vakaat hallitukset liberaaleille positiivinen Englannin kylki�isen�, samoin edelleen taiteilijoille

16. Kuva Ruotsista ruohonjuuritasolla enemm�n pikkuvelihenke� kuin johdossa, jolla vanhat sivistyskontaktit AKS:n aitosuomalaisuus, puolueista ML ja IKL suomalaisuus dynaamisempaa, Ruotsi on pehmentynyt helppoon osaansa oikeistossa pel�ttiin �marxilaista� yhteiskuntamallia silti viime k�dess� tunne l�heisyydest�

17. Kuva Virosta isoveliasenteen ja heimoromantiikan v�liss� heimoromantiikka, suomalaisten rooli Viron vapaussodassa, pikkuveli (toisaalta my�s �kanisterisilta�) AKS, opiskelijat romantisoivat v. 1934 asti ongelmallinen P�tsin hallitus: Viron 1930-luvun diktatuuri Suomessa keskustan mieleen, oikeisto ja etenkin opiskelijat pettyneit� ja kriittisi�

20. It�-Eurooppa kelvollinen viiteryhm�ksi vai ei? yleens� ei (reunavaltio- ja diagonaaliliittohankkeet poikkeuksia) l�hesk��n kaikilla ei mielipiteit� sosiaalis-yhteiskunnallisesti l�hell� � poliittisesti ja kulttuurisesti painotettiin eroa, "Suomi ei ole mik��n Albania" asetelma Unkari kontra muut

21. Unkari: heimohenki, vanha, rauhansopimuksen pirstoma ja sortama sivistysmaa Puola: arvaamaton, ep�vakaa, hullunrohkeasti sankarillinen Tshekkoslovakia: keinotekoinen, saksalaisia sortava � toisaalta demokraattinen ja kehittyv� It�valta: ei oikea valtio ollenkaan Jugoslavia, Romania, Bulgaria, Albania: balkanilaista sekasortoa

22. Yhdysvallat liberaali maine, kuva parempi vasemmalla kuin oikealla modernismin, koneistumisen, rikastumisen ym. imago � mutta materialismin hallinta vieroksutti onko "oikea kansallisuus" � ja miss� kulttuuri? yleisesti aliarvioitiin

23. Muut maanosat Latinalainen Amerikka: kaukaista banaanitasavaltaa (Euroopasta samassa kastissa Espanja, Portugali, Kreikka) Afrikka ja Aasia: eksotiikka, rotun�kemykset, Euroopan holhottava � tosin periaatteessa ei saa riist�� poikkeuksena ihannoitu Japani

24. juutalaisista yleens� kielteinen kuva kosmopoliittisia, valtiottomia, aatteettomia luoneet sek� kapitalismin ett� kommunismin, jotka molemmat sy�v�t kansallisuusaatetta 1909 kansalaisoikeuskeskusteluissa tietty� antisemitismi�kin: vaara pienelle ja k�yh�lle kansalle IKL:ll� my�s poliittinen antisemitismi toisaalta pieni m��r� � ei suuri kysymys

25. Ryss�viha yleisesti tunnettu: "vaikka voissa paistaisi"� projisoitiin my�s menneisyyteen: isoviha todellisuudessa etnist� vihaa ei 1800-luvulla, bolshevismin vastaisuus tuli oikeastaan ensin 1917 l�hes jokainen leiri k�ytti ven�l�isi� aatevelji� tukenaan vapaussotamyytti teki periviholliseksi � AKS loi opin is�nmaanrakkauden toisesta puolesta ja v�risokeasta ryss�vihasta

26. viel� 1919�1920 johtavat politiikot laskivat valkoisen Ven�j�n palaavan, ja siihen olisi sopeuduttava 1930-luvulla stalinismi teki tavallaan helpoksi pit�yty� ryss�nvihassa toisaalta uho kuitenkin selke�sti vaihtumassa huoleen, ja vasemmisto koko ajan immuuni elokuvien kuva ven�l�isest�: enemm�n s��litt�v� ja lapsenomainen, vailla itsekuria, kuin peto

27. Oliko 1930-luku ja saksalaismielisyyden aikaa? yleinen myytti etenkin Paasikiven-Kekkosen linjan vuosina � yh� mediassa tosiasiassa Suomi meni vasemmalle muun Euroopan menness� oikealle (1937 presidentin- ja hallituksenvaihdos, SDP:n vaalivoitot, IKL:n erist�minen jne.) ulkopolitiikkakin skandinavismiin, ei Saksaan � 1939 kielt�ydyttiin jopa hy�kk��m�tt�myyssopimuksesta

28. ennen Hitleri� Saksa tutuin suurvalta, ja vanhat ep�poliittiset kontaktit s�ilyiv�t; poliittisesti tietoinen et�isyydenotto, ja turvallisuusratkaisutkin olivat erilaiset Hitlerin valtaannousun j�lkeen SDP: "kulttuuria h�vitt�v� voima", "py�velipolitiikka", "barbaria", "pistimiin nojautuva fascistivalta" jne. Maalaisliitto: vastaan demokratian pohjalta

29. Edistyspuolue: periaatteellinen anglofiilisyys ja demokraattisuus RKP: natsismi loukkasi legalismia ja individualismia oikeistolle, etenkin Kokoomukselle, ongelmallisinta vuoden 1918 perinne, keisari-Saksan nostalgia, sivistyskontaktit Hitlerin meriittin� kommunismin murskaaminen nopeasti rasitteeksi ulko- ja sis�politiikassa v�kivaltaisena rauhanh�iritsij�n�

30. Paasikivi siivosi IKL-ainekset Kokoomuksesta juuri k�ytt�m�ll� Saksaa ja Italiaa varoittavina esimerkkein�: totalitarismi, v�kivalta, sosialismi pettymys: ei tullut wilhelmiaanista Saksaa IKL: hetkellinen euforia, sitten rasite; "todellisen puolueettomuuden" vaatimus, ideologinen malli mieluummin Italiasta, joissain asioissa aito kritiikki � ja lopulta suuri pettymys, Ribbentrop-sopimus 23.8.1939

31. ulkopolitiikka ei yht� ideologista, mutta: SDP ja Edistyspuolue t�ss�kin vastaan Maalaisliitto, Kokoomus, RKP kauhistelivat metodeja, mutta ymm�rsiv�t periaatteen (kansallisvaltio) � tynk�-Tshekkoslovakian miehitykseen asti (maaliskuu 1939) IKL puolusti kaikkea maaliskuuhun 1939 asti � sitten sekin ihmetteli yksik��n puolue ei katsonut, ett� Suomen ulkopolitiikan tulisi suuntautua Saksaan

32. kulttuuri- ja sivistyneist�piirit valtaosa hyvin oikeistohenkist� (Waltarin kaltaiset liberaalit ja eri polvien Tulenkantajat poikkeuksia) Saksa yh� tutuin, ja toive "vanhan Saksan" paluusta Saksa yh� johtava maa useimmilla aloilla; ep�poliittiset kontaktit s�ilytett�v� huoli natsien poliittisista elementeist� omilla aloilla

33. saksalaisten omista l�hteist� n�kyy k�sitys, ett� kontakteissa oli v�ltett�v� kaikenlaista politiikkaa, jotta edes vanhat asemat saadaan turvattua, ja ett� yleisesti oltiin per��ntymismarssilla l�hes kaikissa suhteissa esim. von Bl�cherin muistio 1938

34. Suomalaisten n�kemyksi� muista kansoista v. 1944 j�lkeen eritt�in v�h�n systemaattisesti tutkittu Neuvostoliitto ja ven�l�isyys 1950�60-luvuilla ei popul��ri 1970-luvulla neuvostoyst�vyyden ja liturgian ry�ps�hdys; kriittisetkin olettivat ikuiseksi ja saavuttavan USA:ta puoluesuhteet aluksi SKP:lla, sitten ML:lla, 1960-luvun lopulta v�hitellen SDP:ll�, 1970 � 80-luvulta Kokoomuksella; virallinen hymistely ja selv�sti valikoiva moralismi

35. politiikka vaati liturgian, jonka kuitenkin sis�ist�neet t�ysin luultavasti vain taistolaiset (n�ist�kin Matti Virtasen �Fennomanian perillisiss� poikkeava tulkinta) ruohonjuuritasolla kuitenkin koko ajan my�s v�h�ttely ja k�sitys, ett� NL on viel� paljon per�ss� kaikessa muussa kuin sotilasasioissa: "palkintona Lada-merkkinen henkil�auto tai 100 markkaa"; nyt jopa vallitseva n�kemys, mutta varsin v�h�n "Karjala takaisin"-henke�

36. amerikkalaisuus ambivalenttisuus, joka jatkuu yh� v. 1944 j�lkeen monille joko vapauden tai elintason toivemaa, tai ylimalkaan viimeinen vastapaino NL:lle valtiojohto ei koskaan laskenut USA:n varaan; Paasikiven amerikkalaisvastaiset purkaukset, Kekkosen k�sitys USA:n heikkolahjaisista presidenteist� ja typerist� suurl�hettil�ist� Kekkonen uskoi NL:n voittavan kylm�n sodan?

37. valtiojohdon analyysiss� NATO:n maltillisuus olisi Suomelle eduksi � NATO:ssa ja USA:ssa katsottiin toisin puolueista SKP / SKDL:lle ilman muuta vihollinen, muille puolueille positiivinen, mutta ei k�yt�nn�ss� kovin oleellinen � paitsi SDP:lle, jolle USA my�s rahanl�hde vanha sivistyneist� edelleen kitker� amerikkalaisuuden massaluonteesta ja �sivistym�tt�myydest� � nuoriso omaksui el�m�ntavan ja nuorisokulttuurin

38. 1970�80-luvuilla poliittisesti vieroksuttava, mieluiten esille nurja puoli, ja muotia h�mm�stell� materialismia etenkin Reagania leimaamassa kaikki �lyk�t toisaalta l�hes kaikessa kehityksen k�rjess�, niin tieteess� kuin nuorisokulttuurissa NL:n kadottua kriittisyys noussut, ja Irak ym. vauhdittavat ylimalkaan arvioissa eurooppalaiset linssit

39. Englanti: taantuvasta imperiumista thatcheristiseksi puoli-Amerikaksi ja "huonoksi eurooppalaiseksi" Ranska: hieno kulttuuri � poliittinen isottelija Saksa: Hitlerin stigma, YYA-sopimuksen mukainen turvallisuuspoliittinen vaara � yhdistymisen j�lkeen l�heinen yhteisty�kumppani EU:ssa Kekkonen my�s tunteenomaisesti vihamielinen saksalaisuudelle

42. DDR oma lukunsa: osa vieroksui kommunismin tiukkapipoina, osalle jopa suurin esikuva (esim. tiedemaailmassa) Ruotsi: monessa suhteessa esikuva, aina seurattu kateuden ja huvittuneisuuden tuntein, yleinen k�sitys ruotsalaisesta "pehmeydest�" � "man m�ste diskutera� puoluetason suhteet itsest��nselvyys, SDP:ll� hyvin tiiviit Viro: vuoteen 1964 asti ei olemassa (Kekkosen vierailun j�lkeen s��nn�lliset laivayhteydet) � v. 1991 j�lkeen: lopultakin pikkuveli!

43. it�blokki: DDR, ks. edell� Puola: aina vain sankarillinen h�irikk� Jugoslavia: Titon maasta sekasortoon Unkari: heimoaate ensin naftaliiniin, sitten nostettiin taas esille erityissuhteen perusteluksi Tshekkoslovakia: tehokas maa, vuoden 1968 marttyyri, hyv� j��kiekkojoukkue

44. Israel: aluksi sympatia toista "karhun naapuria" kohtaan � sittemmin muuttunut monien silmiss� itse karhuksi (huom. ennen v. 1948 juutalaissympatiat vasemmalla, nyt oikealla) Aasia ja Afrikka: holhouksesta valkoisen miehen huonoon omaantuntoon ("lapsesta sankariksi"?) � poliittinen korrektius ja asenteet?