Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011

1. Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011 Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry

2. KESKEISET TULOKSET 1(2) • Tärkeimpiä tulorahoituksen lähteitä ovat keräystileille tulevat kertalahjoitukset (45 %) sekä erilaiset tuki- ja kannatustukimaksut (35 %). Myös erilaisten kannatustuotteiden myynti (23 %) sekä kuukausittaiset suoraveloituslahjoitukset (22 %) ovat tärkeitä tulonlähteitä. • Tärkeimmät tulorahoituksen lähteet vaihtelevat eri järjestöryhmissä. Julkinen tuki korostuu nuoriso- ja kulttuurityötä tekevissä järjestöissä sekä liikunta- ja urheilujärjestöissä. Jälkimmäisessä järjestöryhmässä yritysyhteistyö on yhtä tärkeää kuin julkinen tuki. • Samat tulorahoituksen lähteet, jotka ovat olleet tärkeimpiä viimeisen vuoden aikana, pysyvät pääsääntöisesti tärkeimpinä myös seuraavan 12 kuukauden aikana. Julkisen tuen, kuten myös säätiöiltä tai rahastoilta saatavan rahoituksen tärkeys lisääntyy. • Järjestötyön moninaisuus korostuu varainhankinnan toteutuksessa. Useimmilla (52 %) varainhankinta kuuluu yhtenä osana jonkun henkilön toimenkuvaan. Joka kolmannella (33 %) on omat varainhankkijat. Näissä järjestöissä keskimääräinen varainhankkijoiden määrä on 5. Liikunta- ja urheilujärjestöillä on eniten omia varainhankkijoita. T-1245, KMI/mn

3. KESKEISET TULOKSET 2(2) • Se miten yksityisrahoitukseen perustuva varainhankinta on edennyt suhteessa suunnitelmiin, jakaa järjestöryhmiä. Enemmistöllä (45 %) se on edennyt suunnitelmien mukaan. Osa (35 %) on kuitenkin jäljessä suunnitelmasta. Joka kuudes on jopa edellä suunnitelmastaan. Arviot muiden järjestöjen yksityisrahoitukseen perustuvan varainhankinnan etenemisestä ovat samankaltaiset kuin oman järjestön kohdalla. • Suurimpana haasteena varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä pidetään järjestöjen henkilöresursseja. Moni kokee ongelmalliseksi myös uusien lahjoittajien löytymisen, taloudelliset resurssit sekä markkinoinnin ja viestinnän. • Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen olisi selvästi paras julkinen toimenpide varainhankinnan yksityisrahoituksen tehostamiseksi (42 %). Useat panostaisivat myös viestintään (25 %). Joka kuudes (16 %) kehittäisi rahankeräyslainsäädäntöä. • Kaksi vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen verrattuna enemmistöllä (56 %) yksityisrahoituksen osuus on pysynyt ennallaan. Monella (31 %) osuus on kasvanut. Selvä enemmistö (59 %) uskoo yksityisrahoituksen osuuden liikevaihdostaan kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Melko moni (33 %) arvioi osuuden pysyvän ennallaan. T-1245, KMI/mn

4. Tärkeimmät rahankeräys- ja lahjoitusmuodot 2(2) • Tärkeimpiä ovat kertalahjoitukset keräystileille (45 %) sekä erilaiset tuki- ja kannatustukimaksut (35 %). Myös erilaisten kannatustuotteiden myynti (23 %) sekä kuukausilahjoittajien suoraveloituslahjoitukset (22 %) kuuluvat monen järjestön tärkeimpiin tulonlähteisiin • Tärkeimmät rahankeräys- ja lahjoitusmuodot vaihtelevat eri järjestöryhmissä. Kehitysyhteistyön sekä nuoriso- ja kulttuurityön parissa työskentelevissä järjestöissä pidetään muita järjestöryhmiä useammin tärkeimpänä tulonlähteinä kertalahjoituksia keräystileille sekä erilaisia tuki- ja kannatustukimaksuja. • Nuoriso- ja kulttuurijärjestöissä julkinen tuki esim. valtiolta tai kunnalta sekä säätiöiltä tai rahastoilta saatava rahoitus ovat myös tärkeitä tukimuotoja. Myös liikunta- ja urheilujärjestöissä korostuu julkisen tuen merkitys, mutta yhtä tärkeä on yritysyhteistyö. • Sosiaali- ja terveysalan järjestöt saavat muita järjestöryhmiä useammin tuloja soitoista lahjoitusnumeroon. Ne keräävät tuloja kehitysyhteistyön tavoin myös suoramarkkinointikirjeillä. • Ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöillä kannatustuotteiden myynti sekä tuki- ja kannatustukimaksut ovat kaikkein merkittävimmät tukimuodot. He saavat myös muita järjestöjä useammin tuloja kuukausittaisista suoraveloituslahjoituksista sekä testamenttien kautta. T-1245, KMI/mn

5. VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi

6. VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi

7. Muutokset varainhankinnan yksityisrahoituksen osuudessa 2(2) • Suurimmalla osalla (56 %) yksityisrahoituksen osuus liikevaihdosta on pysynyt ennallaan. Melko monella (31 %) se kuitenkin on kasvanut. Harvalla (12 %) osuus on supistunut. • Järjestöryhmittäin tarkasteltuna yksityisosuus on kasvanut eniten ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöillä sekä nuoriso- ja kulttuurityöhön liittyvissä järjestöissä. • Arviot varainhankinnan yksityisrahoituksen osuuden kehityksestä seuraavan kahden vuoden aikana ovat erittäin optimistisia. Enemmistö (59 %) arvioi yksityisrahoituksen osuuden liikevaihdostaan kasvavan. Joka kolmas (33 %) uskoo sen pysyvän ennallaan. Erittäin harva (4 %) uskoo osuuden supistuvan. • Liikunta- ja urheilujärjestöjen varainhankkijat arvioivat järjestöjensä yksityisosuuden kasvavan keskimääräistä enemmän. T-1245, KMI/mn