1 / 56

Case Talvivaara

Case Talvivaara. ENERGIASEMINAARI KAJAANISSA 19.3.2011 Lasse Flöjt Kansalaisen näkökulma. Uraanin etsinnän historiaa 1955. Useat puunjalostusyhtiöt perustivat 1955 Atomienergia Oy:n tutkimaan ja hyödyntämään uraaniesiintymiä. Myös Imatran Voima Oy aloitti uraaninetsinnän.

huyen
Download Presentation

Case Talvivaara

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Case Talvivaara ENERGIASEMINAARI KAJAANISSA 19.3.2011 Lasse Flöjt Kansalaisen näkökulma

  2. Uraanin etsinnän historiaa 1955 • Useat puunjalostusyhtiöt perustivat 1955 Atomienergia Oy:n tutkimaan ja hyödyntämään uraaniesiintymiä. • Myös Imatran Voima Oy aloitti uraaninetsinnän. • Ajalle tyypilliseen tapaan yhtiöt veivät löytämänsä esiintymät tuotantokokeilujen asteelle, Atomienergia Enon Paukkajanvaarassa ja Imatran Voima Askolan Lakeakalliolla. lf

  3. Uraanin etsinnän historiaa 1962 • Atomienergia Oy:n aineistot siirtyivät Outokumpu Oy:n Malminetsinnälle, joka jatkoi uraanitutkimuksia vuoteen 1975. • Rautaruukki Oy ja pienessä määrin Kemi Oy osallistuivat myös uraaninetsintään. lf

  4. KTM ottaa ohjat 1968 • KTM:n voimataloustoimisto lähettää kaivosyhtiöille tiedoksi OECD/ENEA:n selostuksen uraanin tuotannosta (Pariisin suurlähettilään kirjelmä ydinenergian pitkän tähtäimen merkityksestä Länsi-Euroopassa tutkivan ryhmän asiakirjasta SEN/NELT(67)2(4th Rev.) • Lisäksi KTM pyytää kaivosyhtiöiltä raportit tähänastisista panostuksista ja tuloksista uraanin etsinnän suhteen lf

  5. KTM uraanin etsinnänrahoittajana 1970 -luvulla • Uraaninetsintää ohjasi 1970-luvulla KTM:n alaisen Atomienergia-neuvottelukunnan uraanijaosto. • KTM rahoitti 50 % yhtiöiden ja GTK:n uraanihankkeista sekä joitakin yliopistoissa ja korkeakouluissa toimineita tutkimusprojekteja. lf

  6. KTM rahoitus uraanin etsintään 1971 • Rautaruukin Soklin alueen radioaktiiviset malminetsinnät 40 000 mk. (Perusteluna on, että vastaavanlaisiin karbonaattiesiintymiin liittyy niobi-, tantaali- ja fosfori-mineraalisioilta, mutta myös uraani-mineralisioita. Nämä viimemainitut liittyvät juuri sellaisiin karbonaatteja reunustaviin feniiteihin, jollaisia Soklissakin on tavattu.) • Outokumpu Oy:n uraanietsinnät 450 000mk lf

  7. KTM rahoitus uraanin etsintään 1972 • KTM maksaa puolet Rautaruukki Oy:n suorittamista Uraani- ja Toriummalmien etsintätöistä Sallan – Kuusamon ja Savukosken Soklin massiivin alueilla • KTM maksaa puolet Outokumpu Oy:n uraanitutkimuksista (kokonaiskustannukset 1.189.000 mk) lf

  8. Atomienergianeuvottelukunta 1972 • KTM:n alainen Atomienergianeuvottelukunnan uraanijaosto pitää kokouksen GTK:n tiloissa 13.11.1972. -- uraaninetsintää suorittavien geologien ja geofyysikoiden mahdollinen jatkokoulutus Kanadassa. -- alustavat arviot vuoden 1973 uraanitutkimusrahojen tarpeesta -- selostukset vuosien 1971-72 uraanitutkimusmäärärahojen käytöstä -- valtakunnallisen uraaninetsinnän kehittäminen lf

  9. Atomienergianeuvottelukunta 1973 • Vuoden alussa 13.2.1973 Atomienergianeuvottelukunnan uraanijaosto pitää kokouksen Outokumpu Oy:n tiloissa. • Asiana mm: -tutkijoiden koulutus Kanadassa -Outokumpu Oy:n selvitys Prakla-Seismon lentomittauksista -valtakunnallinen uraaniohjelma lf

  10. Uraani -fosforiprojektin hakemus 1973 • Viikkoa myöhemmin Outokumpu Oy anoo KTM:ltä 450 000 mk uraaninetsinnän kustannuksiin vuodelle 73. • Lisäksi Outokumpu Oy anoo rahoitusta geologin palkkaukseen uraaninetsintään 1973-76, yht. 212 000 mk. - Tunnetaan uraani-fosforiesiintymiä Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Pohjanmaalla. Paltamon Nuottijärven aihe on varsin merkittävä. Pienempiä tai puutteellisesti tutkittuja esiintymiä on mm. Sotkamossa, Muuruvedellä, Polvijärvellä, Liperissä, Piippolassa ja Vetelissä. Kaikki aiheet on tavattu liuskeista, jotka ovat syntyneet lähelle muinaisia rantoja. Tyypillisiä komponentteja ovat kvartsiitit ja sen välikerroksina kalkkirikkaita horisontteja, kiisuja sisältäviä fylliittihorisontteja ja kiilleliuskeita, joskus myös mustaliuskeita. lf

  11. KTM hyväksyy uraani–fosforiprojektin 1973 • KTM päättää, että vuoden 1973 menoarviossa momentilta 32.44.21.4 (Atomienergian rauhanomainen käyttö, eräät tutkimus ja valvontatoiminnan menot) osoitetusta määrärahasta saadaan suorittaa Outokumpu Oy:lle laskuja ja selvityksiä vastaan enintään 11 000 mk uraani- ja fosforiittiesiintymien geologisista ja mineralogisista tutkimuksesta aiheutuvia kustannuksia varten. • (periaatteessa vuoteen 1977 saakka, mutta rahapäätökset tehdään vuosittain) lf

  12. Uraanifosforiprojektin tuloksia 1973 • Outokumpu Oy kairaa vuoden -73 aikana Sotkamossa neljä reikää. Positiivinen tulos saatiin ja paikannettiin kriitillinen horisontti. Uraanipitoisuus lävistyksessä oli luokkaa 0.04%U ja U:P2O5= 1:100. Kairausta Sotkamossa jatketaan v, 74 aikana • (Lisäksi Outokumpu Oy:n muut uraanietsintä-kustannukset ovat 923 000 mk, joista kustannuksista KTM maksaa 50%) lf

  13. Outokumpu esittää KTM:lleUraaninetsintä geologia 1974 • Tunnettujen uraani-fosforiittiesiintymien geologinen ja mineraloginen tutkimus on laaja perustutkimusluonteinen tehtävä • Tähän tehtävään ehdotetaan Luk Olli Äikästä, joka tekee pro gradu –työtä Sotkamon Losonvaaran uraanifosforiittiesiintymästä • Uraani-fosforiittiprojektin kustannukset, joihin luetaan Olli Äikkään palkka ja matkakulut sekä hänen tehtävissään mahdollisesti tarvitsema ulkopuolinen apuvoima. Kustannukset laskutetaan kokonaisuudessaan KTM:ltä. lf

  14. Uraanifosforiprojekti 1975 • KTM maksaa uraanifosforiprojektin malmien etsimisestä ja tutkimisesta aiheutuvien välittömien kustannusten korvaamisesta 75 000 mk Outokumpu Oy:lle. • Vuonna 1973 toimintansa aloittanut uraani-fosforiprojekti siirrettiin 1.10.1975 Geologiseen tutkimuslaitokseen (nykyisin GTK) • Uraaniprojektin mukana Olli Äikäs siirtyy GTK:n palvelukseen, johon perustetaan uraaniryhmä. • Outokummun uraaniaineistot siirtyvät GTK:lle lf

  15. Uraanifosforiprojekti 1976 • GTK suoritti Geofysikaalisia matalalentomittauksia 1976-78 ja niiden tarkistuksia maastokäynnein Sotkamon, Vieremän ja Kuhmon alueilla. • Esim: Aeroradiometriset gamma-anomaliat ja orgaanisten purosedimenttinäytteiden kartoitus paljastivat tutkimusalueelta uraanin ja sen tytäraineiden rikastumia lähteissä ja soissa. Rikastumat ovat peräisin pääasiassa pohjavedestä, johon radionuklidit liukenevat kalliosta ja mineraaleista. • Tämä osoittaa alueen kallioperän uraanikriittiseksi: uraaniesiintymiä voi olla löydettävissä niin kallioperästä kuin nykyisistä orgaanisista sedimenteistäkin.” lf

  16. GTK tekee valtaukset 1977-1978 • Kuusilampi 1 esiintymän valtaus 1977 • Kolmisoppi 1 esiintymän valtaus 1978 • 1978 GTK teettää SF –filmillä mainosfilmin Talvivaaran malmiosta ja GTK:n osuudesta sen tutkimisesta. • Metallipitoisuudet määriteltiin mustaliuskeista atomiabsorptio –menetelmällä 1978 • GTK:hon muodostettiin Pentti Ervamaan johdolla toiminut uraaniyksikkö 1978 lf

  17. Uraanipitoisuudet Kainuun mustaliusketutkimuksissa 1980 (1/2) • Kainuun mustaliuskemuodostumiin liittyy uraanimineralisioita Paltamossa (Nuottijärvi), Sotkamossa (Losonvaaran alue), Rautavaaralla (Moisio) ja Nilsiässä (Temo). • Geokemiallisia näytteitä toimitettiin uraanianalyysiin 837 näytettä • Suurimmat pitoisuudet, 35 – 53 ppm U, havaittiin Sotkamon Kokkomäen uraani-fosforiesiintymän lounaiselle jatkeelle sijoittuvista mustaliuskepaljastumista. lf

  18. Uraanipitoisuudet Kainuun mustaliusketutkimuksissa 1980 (2/2) • Mustaliuskeiden ja grafiittipitoisten liuskeiden suurin merkitys uraaninetsinnän kannalta on niiden kyky sitoa itseensä uraania syngeneettisesti. Geologisissa prosesseissa näistä muodostamista mobiloitunut voi rikastua varsinaisiksi malmeiksi. • Toisaalta, jos muita metalleja sisältävään liuskeeseen liittyy anomaalinen uraanipitoisuus, voidaan uraania saada sivutuotteena edellyttäen, että rikastustekniset ja metallurgiset ongelmat hallitaan. GTK:n tutkimusraportti M 19/3432/-80/2/60 Olli Äikäs 5.12.1980 lf

  19. Talvivaaran uraanivaranto kirjataan Punaiseen Kirjaan 1981 • Talvivaaran esiintymään laskennallisesti sisältyvä uraani mahdollisina varoina kansainvälisen uraanivarojen arviointiprojektin (IUREP) liitettiin Suomea koskeneeseen raporttiin vuonna 1981. • Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tilastoissa tämä arvio (3000–9000 tU) on ollut siitä asti Suomen mahdollisina sivutuotevaroina kategoriassa ”muut kuin tavanomaiset varat” (Unconventional Resources). lf

  20. Punainen Kirja RED BOOK • Suomi on osallistunut Punaisen kirjan toimittamiseen vuoden 1973 laitoksesta lähtien. GTK ja KTM:n Energiaosasto ovat koonneet Suomea koskevat tiedot. • Punaisen kirjan työryhmässä (nykyisin Joint NEA/IAEA Uranium Group) ovat Suomea edustaneet Kalevi Kauranne, Jouko Talvitie, Kauko Puustinen ja vuodesta 2003 Olli Äikäs. • OECD/NEA:n kehityskomiteassa Suomea edustaa Jorma Aurela (KTM/TEM). lf

  21. URAANIKAIVOSTOIMINTAAN SEKÄ URAANIMALMIJÄTTEESEENJA SEN SIJOITTAMISEEN LIITTYVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN (1/3) GTK TIEDONANTO 35 G – 1.5.2 1983: • Ydinenergialakitoimikunta: • varsinaisen kaivostoiminnan että siihen läheisesti liittyvän rikastustoiminnan sääntely. • kattaa sekä malmin louhinnan että uraanin tai toriumin erottamisen malmista rikastuslaitoksessa. • säteily ja radioaktiiviset kaivamisjätteet asettavat luonnonsuojelun toteutumiselle uraanikaivostoiminnassa suuremmat vaatimukset kuin muun kaivostoiminnan yhteydessä. lf

  22. URAANIKAIVOSTOIMINTAAN SEKÄ URAANIMALMIJÄTTEESEENJA SEN SIJOITTAMISEEN LIITTYVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN (2/3) GTK TIEDONANTO 35 G – 1.5.2 1983: • Uraanikaivostoiminta on osa ydinpolttoainehuoltoa. Kaivostoiminnan osalta ydinenergialain soveltaminen alkaisi siinä vaiheessa, jota kaivoslaissa kutsutaan esiintymän hyväksikäytöksi. Käytännön tulkintavaikeuksia saattaa syntyä silloin, kun malmia hyödynnetään muiden kuin uraanin mineraalien vuoksi, mutta malmi silti sisältää myös uraanimineraaleja. • Koska kaivos- ja rikastustoiminta on ydinenergian käyttöä, niin ydinjätteen määritelmä laajenee kattamaan myös kaivos- ja rikastustoiminnan jätteet. • Ehdotuksessa uudeksi ydinenergialaiksi sanotaan, että luvanhaltijan, jonka toiminnan seurauksena ydinjätettä syntyy, olisi huolehdittava kaikista tuottamiensa jätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja vastattava niiden kustannuksista. lf

  23. URAANIKAIVOSTOIMINTAAN SEKÄ URAANIMALMIJÄTTEESEENJA SEN SIJOITTAMISEEN LIITTYVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN (3/3) GTK TIEDONANTO 35 G – 1.5.2 URAANIKAIVOSTOIMINNAN ERITYISHAITTOJA, Radon • Merkittävin haitta radon lyhytikäisine tytäraineineen. • Lyhytaikaisesti radonpitoisuus nousee louhinnan edellyttämän malmin porauksen, räjäytyksen ja kuljetuksen aikana pölyhiukkasiin tarttuneiden uraanisarjan aineiden vuoksi. • Radon voi hajota ilmassaoloaikanaan, jolloin hajoamistuotteet kiinnittyvät pöly- ym. hiukkasiin. Ilman mukana kulkeviin hiukkasiin tarttuneet radionuklidit joutuvat hengitysilman välityksellä keuhkoihin. lf

  24. 1986 TSERNOBYL lf

  25. GTK:n ja Suomen Akatemian yhteisprojekti IGCP 254 ”Metallipitoiset mustaliuskeet” lf

  26. Uraanipitoisuudet Kainuun mustaliusketutkimuksissa 1991 GTK ICP- massaspektometrillä määritetyt uraani- ja toriumpitoisuudet Jormualla ja Talvivaarasssa lf

  27. Bioliuotuksen talteenottokokeitaOMG Kokkola • Me ajettiin näitä bioliuotuksen talteenottokokeita Kokkolassa silloisen OMG:n tiloissa. Silloin katsottiin hyvin tarkkaan, että mihinkä uraani menee näissä sakoissa. Ja kaikissa niissä kokeissa, joita koeliuotuksen aikana tehtiin, niin uraani meni kipsisakkaan, ja todettiin että sille ei ollut mitään tehtävissä. (Marja Riekkola-Vanhanen Sotkamossa 1.2.2011) lf

  28. Uraanin talteenottokokeita 2006 • Vuonna 2006 me selvitettiin Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kanssa tätä uraanin talteenottoa tästä liuoksesta, ja silloin TEKES oli sitä osaltaan kustantamassa. Katsottiin vuoden verran talteenotto läpi. Silloin todettiin, että ei löydy semmoista tapaa, jolla uraani saataisiin sieltä talteen taloudellisesti. Ja se jäi sitten siihen. Se tutkimusraportti on varmaan vielä olemassa. (Marja Riekkola Vanhanen 1.2.2011 Sotkamossa) lf

  29. 2007 Talvivaaralle myönnetään ympäristölupa, jossa ei mainintaa uraanista lf

  30. Ensimmäiset nikkelitoimitukset Harjavaltaan 2009 • Kaksi vuotta sitten, niin Outotechissä kehitettiin uusi uuttosysteemi, jolla saadaan näinkin pienet uraaniprosentit talteen. Ja sitähän me on nyt pilotoitu ja ajettu ja todettu, että se todella onnistuu. • Ja siksihän me on lähdetty oikein hakeen lupaa uraanin talteenottoon. Koska minun mielestäni ainakin olis erittäin paljon parempi, ettei menis sinne kipsisakka-altaalle, vaan se menis Sotkamosta pois ja koko Suomen maastakin pois. Marja Riekkola Vanhanen 1.2.2011 Sotkamossa lf

  31. Uraanin talteenottolupa Harjavaltaan 2010 • ESAVI Päätös Nro 39/2010/1, • Dnro ESAVI/205/04.08/2010 • Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010 • Ympäristönsuojelulain 61 §:n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän uraanin poistamiseksi uuttamalla ja saostamiseksi Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtailla, Harjavalta • Säteilyturvakeskus on päätöksellään nro 7/Y42214/2009 (31.12.2009) myöntänyt Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle ydinenergialain 21 §:n ja ydin-energia-asetuksen 41 §:n mukaisen luvan tuottaa ja pitää hallussa sekä varastoida nikkelin jalostusprosessin yhteydessä syntyviä ydinaineita. lf

  32. Hämminkiä Kuopion uraaniseminaarissa 19.10.2010(ESAVI Päätös Nro 39/2010/1,Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010) • LUPAVIRANOMAINEN Erkki Kantola, PSAVI: • Onkos täällä STUKin edustajia? Tiedetään, että Talvivaarassa tosiaankin suunnitellaan rikastamisen aloittamista, Harjavalta on joutunut siihen, on saanut STUKilta luvan 10 tonniin, jossa ei käsittääkseni ole otettu kantaa olisiko YVA –menettely pitänyt käydä, niin käsittääkseni STUK ei ole vaatinut ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskien tähän Harjavallan 10 tonniin? • Miliza Malmelin, ympäristöministeriö: - Niin, toi Harjavallan YVAn olla montaa mieltä. Mutta YVA-asetuksessahan lukee, että kyllähän siitä toiminnasta olis pitänyt pyytää YVA,… siinä vaiheessa kun se tuli STUKista tuli meille siinä lupamenettelyn yhteydessä lausuntopyyntö, niin mekään ei havahduttu siihen, että näin pienessä tilanteessa pitäis YVA-asetuksen mukaan vaatia YVAa. Tässä on siinä mielessä käynyt siis tavallaan, että Harjavalta on saanut sen luvansa ennen kuin me havahduttiin siihen, että tässä on niinku toimittu väärin. Että se on sellainen asia ja tämä asia on tietysti sen koommin niinku stukin kanssa keskusteltu että se yva-asetus on sen mukainen, että riippumatta siitä, että se toiminta hyvin pienimuotoista, kuten täällä hetkellä Harjavallallakin, niin siitä huolimatta yva-asetus on yksiselitteinen ja sen kaltainen, että yva pitäisi tehdä. lf

  33. Hämminkiä Kuopion uraaniseminaarissa 19.10.2010(ESAVI Päätös Nro 39/2010/1,Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010) • Antero Kuusi, STUK: Olen jonkin verran ollut tämän kanssa tekemisissä. Stukillahan on se myöntövaltuus 10 tonnin määrään saakka. Meillä tosiaan kävi….me olemme tottuneet katsomaan näitä asioita ydinenergialain kannalta. Niin tässä lupaprosessissa kävi että kävi tosiaan näin, että meillä sattui lipsahtamaan tämä YVA tai lupa meni meidän käsittelyssä läpi ilman että meillä tuli mieleen että tällaista YVAaa tarvitaan, kun me ei yleensä näitä asioita käsitellä. lf

  34. Hämminkiä Kuopion uraaniseminaarissa 19.10.2010(ESAVI Päätös Nro 39/2010/1,Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010) • lupaviranomainen Erkki Kantola: Tiedän, että tämä tulee meille silmille koska Talvivaara jättää meille hakemuksen, ja siellä koetoimintailmoituksessa on päätetty, että deadline on 2011, ja sitä kautta varmasti Talvivaara odottaa että pärähtää meiltä lupa että tosta vaan, ja tiedetään, että maaliskuun loppuun mennessä koko Talvivaaran kaivosalue pitää uudelleen luvittaa….. ..,niin onko se tosiaan tuota niin kategorista toi, että YVA tarvitaan Harjavalta -tyyliseen toimintaan? • Mehän ollaan monesti asioita nimitetty vähän erilailla, jos ei oo ollut todellista….. että on pystytty tekemään se tietyllä prosessilla nopeasti , ja siinä ei ole kysymys mistään niinku ympäristöriskin kasvattamisesta …  lf

  35. STUK uudisti KOKKOLAN OMG:n uraanin talteenottoluvan joulukuussa 2009 • Uusimisen yhteydessä ei YVA –menettelyä uraanin osalta. • AVI uudisti YMPÄRISTÖLUVAN, ei mainintaa uraanista lf

  36. UUSITEOLLINENSUOMISITRANJULKAISU 1371994Ydin-Suomi -visio Raaka-aine reservaatti Ja Vapaa-ajanalueet Perusteollisuus energiantuotanto lf

  37. Ydin-Suomi –visio 1994 • Euroopan perusteollisuus Suomeen • Massanvalmistus saadaan pysymään Suomessa sen ympäristöhaittojen takia • Euroopassa ei haluta uusia laitoksia päästöjen takia • Vanhoista laitoksista joudutaan luopumaan tiheästi asutuissa maissa ympäristövaatimusten vuoksi • Puunjalostusta pahempia ympäristöriskejä aiheuttavat kemian- ja petrokemianteollisuus. Luonnollista on, että tämä teollisuus pyritään sijoittamaan reuna-alueille . Suomi on tässä mielessä ihanteellinen maa, myös sen takia, että tuulet useimmiten kuljettavat päästöt yhä kauemmaksi Keski-Euroopasta lf

  38. Ydin-Suomi –visio 1994 • Energiaa etelärannikolta • Esimerkiksi ympäristönäkökohdat puoltavat ydinvoimalaitosten rakentamista. Uusien laitosten kapasiteetti riittää myös huomattavaan vientiin Keski-Eurooppaan, jossa energiantuotanto on joutumassa sekä ympäristöaktivistien että viranomaisten silmätikuksi. • Ydinjätteemme sijoituskustannuksia voimme peittää ottamalla vastaan muualta tullutta ydinjätettä… • Länsi-Euroopan jätteet Suomeen • Elintarviketuotanto loppuu lf

  39. YDINSUOMI lf SUOMEN KUVALEHTI 17.3.2011

  40. Talvivaaran uraanihankkeen kuulemistilaisuus Sotkamossa 26.1.2011 • pj Eriika Melkas TEM, sihteeri Jorma Aurela TEM • Eriika Melkas, TEM, ydinenergialaki • Sari Myllyoja, ELY –keskus, ympäristövaikutusten arviointi • Dina Solatie, STUK, säteilyturvallisuus • Pekka Suomela, TEM, kaivoslaki lf

  41. Sari Myllyoja, ELY –keskus, ympäristövaikutusten arviointi, 26.1.2011 • ”Ja ajatellaan minkä takia tarvittiin tämä YVA –menettely, niin YVA –asetuksen 6§ on, että semmoinen luonnonvarojen otto ja käsittely, ja nimenomaan uraanin louhinta, -rikastaminen ja –käsittely, niin se vaatii tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. • Ja sen takia tässä Talvivaaran uraanihankkeessa tehtiin tämä ympäristövaikutusten arviointi.” lf

  42. Sari Myllyoja, ELY –keskus, ympäristövaikutusten arviointi, 26.1.2011 • Kun puhuttiin tästä lainmukaisuudesta ja YVA –menettelystä , kun se varsinainen YVA –menettely oli silloin aikaisemmin, että oliko se uraani se siellä mukana vai eikö ollut vai kenties oli. • Sitä ei silloin sitä uraania ajateltu talteen otettavaksi, ja YVA –menettely kulki sen mukaisesti. • Nyt kun yhtiö ilmoittanut hakevansa sitä talteen, niin YVA –asetuksessa on sanottu, että tämä uraanin talteenotto vaatii YVA –menettelyn. • ”Siinä ensimmäisessä YVAssa kysyttiin mitä Talvivaarassa otettiin talteen ja ne on siinä arvioitu. Ja nyt kun tämä uraani tuli tähän uutena, niin sehän nyt YVAtaan asianmukaisesti ja lain mukaisesti näin”. lf

  43. Kansalainen ja ympäristövaikutusten arviointi • ”Sitä ei silloin sitä uraania ajateltu talteen otettavaksi, ja YVA –menettely kulki sen mukaisesti.” • Kansalaisena uskon, että ympäristövaikutusten arviointi tulee tehdä niille kaikille aineille, jotka jäävät ympäristöön. Arvioinnissa selvitetään voiko niistä aiheutua haittaa. • Nyt kun yhtiö ilmoittanut hakevansa sitä talteen, niin YVA –asetuksessa on sanottu, että tämä uraanin talteenotto vaatii YVA –menettelyn. • Kansalaisena uskon, että erityisille haitallisille aineille, kuten uraani, on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi vaikka ko. aine otettaisiinkin talteen lf

  44. Kansalaisten kuuleminen, esimerkki Kainuun ELY –keskus, yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä lf

  45. STUKIN PUOLUEETTOMUUS?arviointiselostuksen kuuleminen, 26.1.2011 • Olen Dina Soletie ja työskentelen STUKin aluelaboratorion johtajana Rovaniemellä. Puhun teille Talvivaarasta ja säteilyturvallisuudesta. • STUK kuuluu STMn alaisuuteen ja on riippumaton viranomais- ja tutkimuslaitos. • Toimintaperiaate on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKin tehtävä Talvivaaran uraanihankkeessa on valvonta, tiedon jakaminen, neuvon antaminen, sekä me olemme myös antaneet lausunnot YVA –ohjelmasta ja YVA –selostuksesta. Ja tulemme antamaan sitten lausunnon tästä lupakäsittelystä maaliskuun loppuun mennessä. lf

  46. STUKIN PUOLUEETTOMUUS?arviointiselostuksen kuuleminen, 26.1.2011 Hei, Välitän tämän tiedustelun Talvivaaralle. Koska kyseessä on Talvivaaran teettämä selvitys, he vastaavat itse kysymyksiin. Sotkamon kunta järjestää 21.3.2011 klo 18 alkaen tiedotustilaisuuden Talvivaaran ympäristön radiologisesta perustilaselvityksestä kunnanvirastossa. Tilaisuuteen on kutsuttu Säteilyturvakeskuksesta kolme asiantuntijaa kertomaan selvityksen väliraportin mittauksista ja tuloksista sekä yleisesti säteilystä. Terveisin Dina Solatie lf

  47. STUKIN PUOLUEETTOMUUS?Säteilyturvakeskuksen neuvottelukunnan kokous: 29.11.2010 • 1. STUK palvelujen myyjänä ja valvovana viranomaisena Todettiin myös, että esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa on kiinnitetty huomiota STUKin kaksoisroooleihin. STUKin on syytä juristien johdolla miettiä ja kirjoittaa oma linjansa siitä, kuinka samaan toimintaan kohdistuvat maksulliset palvelut ja viranomaistyö selkeästi eriytetään toisistaan. • 3. Muut ajankohtaiset asiat Talvivaaran nikkelikaivoksen uraaninerotushanke on poikinut vilkkaan kansalaiskeskustelun. Osa keskusteluun syötetyistä tiedoista on harhaan johtavia, ja tämä on ruokkinut aiheetonta huolta uraanin erotukseen liittyvistä riskeistä. STUKilta kaivattiin Talvivaaran uraaniasioista keskusteluun aktiivisempaa panosta ja selkeämpää kieltä. Mietittiin, miten STUK voisi auttaa Talvivaaraa kertomaan asian oikean laidan. Mietittiin myös poliittisten toimijoiden, esimerkiksi ministerien vastuuta, velvollisuutta ja mahdollisuutta korjata julkisuudessa olevia vääriä tietoja. Nykyinen ympäristöministeri on hankalassa tilanteessa kertomaan Talvivaarasta mitään, joten lähinnä työ- ja elinkeinoministeri voisi halutessaan rauhoitella keskustelua. lf

  48. STUKIN PUOLUEETTOMUUS? • Säteilyturvakeskuksen neuvottelukunnan kokous Aika: Maanantai 29.11.2010 kello 15.00 – 17.50 Kohta 3. Muut asiat • Mietittiin, miten STUK voisi auttaa Talvivaaraa kertomaan asian oikean laidan. Mietittiin myös poliittisten toimijoiden, esimerkiksi ministerien vastuuta, velvollisuutta ja mahdollisuutta korjata julkisuudessa olevia vääriä tietoja. Nykyinen ympäristöministeri on hankalassa tilanteessa kertomaan Talvivaarasta mitään, joten lähinnä työ- ja elinkeinoministeri voisi halutessaan rauhoitella keskustelua. lf

  49. STUKIN riippumattomuus? • 18.3.2011 SUOMEN KUVALEHTI • Volanen väittää, että armeija ja poliisi ovat karanneet Suomessa hallituksen valvonnasta. Erityisesti sotilaat ovat vieneet poliitikoilta valtaa ja alkaneet johtaa itse itseään. • Kansalaisena kysyn, entäpä STUK? • STUK on riippuvainen ydinvoimaa tuottavien tahojen lakisääteisestä pakosta ostaa STUKilta ’palveluja’ lf

  50. Ympäristörikosten käsittely Suomessa? • Yle uutiset ”Ruotsin valtiollisen kaivosjätin LKAB:n kaivosluvan kaatuminen Ruotsin ympäristöylioikeudessa on sytyttänyt kovan kiistan. Oikeus hylkäsi viime viikolla LKAB:n Svappavaaran uuden kaivoksen luvan. Kaivosyhtiö jatkaa louhintaa ilman lupaa. Norrbottenin lääninhallitus ja Ruotsin ympäristövirasto Naturvårdsverket ovat yhtiön menettelyn laillisuudesta eri mieltä.” • Talvivaara on laitettava toimintakieltoon, ja luvat uusittava kokonaisuudessaan uraani huomioiden. lf

More Related