1 / 8

LEIKIN MERKITYS LAPSELLE JA LEIKIN OHJAAMINEN Päivi Koivisto, KT, päiväkodin johtaja 19.1.2010

LEIKIN MERKITYS LAPSELLE JA LEIKIN OHJAAMINEN Päivi Koivisto, KT, päiväkodin johtaja 19.1.2010. Leikit, jotka ovat nyt suosittuja: - - - - - - - Uusia leikki-ideoita: - - - - - - -. Mitä leikki on?.

idania
Download Presentation

LEIKIN MERKITYS LAPSELLE JA LEIKIN OHJAAMINEN Päivi Koivisto, KT, päiväkodin johtaja 19.1.2010

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. LEIKIN MERKITYS LAPSELLE JA LEIKIN OHJAAMINEN Päivi Koivisto, KT, päiväkodin johtaja 19.1.2010

  2. Leikit, jotka ovat nyt suosittuja: - - - - - - - Uusia leikki-ideoita: - - - - - - -

  3. Mitä leikki on? • Leikin määritteleminen on vaikeaa; ei ole olemassa vain yhtä kaiken kattavaa leikkiteoriaa • Leikkkiteorioiden kehittäjiä: Fröbel (1826), Spencer (1855),Groos (1901, 1922), Bühler (1928), Hall (1904), Piaget (1947,1968,1972), Erikson (1974), Elkon (1980), Sutton-Smith (1978), Huizinga (1967, 1984), Freud (1932), Vygotsky (1978) • Leikki voidaan nähdä sekä itseohjautuvana lapsen luonnollisena toimintana että aikuisen järjestäminä oppimista edistävinä tilanteina. Kummallakin on oma merkityksensä lapsen kehityksessä sekä uusien asioiden kokemisessa ja oppimisessa. • Leikkiä on tarkasteltu teorioissa eri näkökulmista: psykologisesta, pedagogisesta, sosiologisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta Vygotsky: • Lapsen siirtyminen kehitystasolta toiselle liittyy motivaation muutokseen • Leikki on johtava toiminta lapsuudessa, jossa muutos näkyy • Leikissä toiminnan merkitys on erilainen kuin tosi elämässä • Erilaisen motivaation kannustin on toinen kyvykkäämpi ihminen (aikuinen, toinen lapsi) • Erilainen motivaatio kannustaa lasta toimimaan kehityksensä ylärajalla • Leikki synnyttää lähikehityksen vyöhykkeen lapselle > lapsi siirtyy eteenpäin leikin kautta

  4. Leikin merkitys lapselle • Leikin kautta lapsi luo merkityksiä; leikki on lapsen tapa ajatella - merkitys erityisesti abstraktille ajattelulle - mielikuvituksen ja luovuuden perusta on leikissä • Leikki on prosessi; siinä ei tärkeää ole lopputulos • Leikki on lähtökohtana kielen kehitykselle • Leikissä lapsi oppii elämisen säännöt; leikissä lapsi on päätään pidempi (Vygotsky ) • Tietojen, taitojen ja ominaisuuksien kehittäminen leikin avulla "Ihminen on todella ihminen vain leikkiessään.” (Friedrich Schiller,1792)

  5. Mitä leikissä opitaan? • Sosiaalisia taitoja, emotionaalista säätelyä - minäkeskeisyyden ylittäminen; itsesäätelytaidot - lapset käyttävät leikkiä jännityksen lievittämiseen, aggression säätelyyn, ristiriitojen ilmentämiseen ja hallinnantunteen saavuttamiseen. Leikissä ilmaistaan myös tunteita iloa, riemua, surua, vihaa jne. - sosiaaliset säännöt - empatian kehittyminen • Kognitiivisia taitoja - asioiden ja ilmiöiden mielekkyys vs. faktojen ja tosiasioiden oppiminen - ajattelua ja reflektiota - mielikuvitusta ja luovuutta - motivaatio, haluaminen, tahtominen ja aito tunnekokemus • Fyysisiä taitoja - karkea motoriikkaa - hieno motoriikka • Moraalia ja arvoja - oikean ja väärän ymmärtäminen - oikeudenmukaisuus - sääntöjen noudattaminen

  6. Kouluikäisen leikille ominaista (7-10 -vuotiaat) • leikki tärkeää ainakin 10. ikävuoteen saakka • motorisesti elävä ja raju leikki ja toiminta tapahtuu ryhmissä; ryhmä suunnittelee ja järjestää toimintansa itse • kaverisuhteet ovat tärkeitä • leikkiä myös sekaryhmissä • lasten itsenäiset juonelliset roolileikit (symboli- eli kuvitteluleikit), draama-, näytelmä- ja ilmaisuleikit sekä sääntö- ja kilpailuleikit (mm. liikuntaleikit ja pelit), rakenteluleikit, laitteiden purkaminen ja kokoaminen, keräily ja lajittelu • didaktiset leikit (leikin motivoivien ominaisuuksien hyväksi käyttö) • kilpailua esiintyy ryhmien välillä ja niiden sisällä (kuka on paras) • ”naisellisissa” ja ”miehekkäissä” leikeissä esiintyy mm. eri sarjakuvasankareita • Leikki tarvitsee aikaa ja leikkirauhaa • Leikkiympäristö - leikkimateriaalit ja -välineet - sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu - emotionaalinen viritys - juonellisuus ja mielikuvitus

  7. Leikin ohjaaminen • Aikuisen ja lapsen näkökulmien ero – Kenen mielenkiinnon kohteita leikissä toteutetaan? Ymmärtääkö aikuinen lapsen näkökulmaa, leikin juonta ja kehittelyä? Lasten näkökulman hahmottaminen; lapsen tapa nähdä ja kokea. Lasten toiminnan huolellinen ja tarkka havainnoiminen; lasten tekemät kysymykset, oletukset, havainnot • Onko ohjaaminen leikkiin osallistuvaa ohjaamista vai ulkoista suoraa ohjaamista? Aikuinen vaikuttaa leikkiteemoihin; mitä suositaan? (esim. tytöt vrt. pojat; liikkuvat leikit vrt. paikallaan pysyvät) • Aikuisen rooli epäsuora, aikuinen tuo leikkiin sisältöjä • Aikuisen unohdettava aikuisen rooli, siirryttävä leikkijäksi • Aikuisen rooli leikin tukemisessa on erityisesti mielikuvituksen kehittäminen • Jos lapset eivät hyväksy leikkeihinsä aikuisten antamia teemoja ja toimintoja, teemoissa ei ole kehittävää vaikutusta. • Aikuisen on pystyttävä “kirjoittamaan” suunnitelmaa toiminnan edetessä avautuvien mahdollisuuksien mukaan ➠ Roolien jakaminen, juonen kehittely, miten lapset jaetaan leikkeihin?

  8. Leikkivälineet ja erilaisia materiaaleja lasten saatavilla ja niiden monipuolisen käytön mahdollistaminen ( turhat rajoitukset pois) • Leikin innoittajina ja rikastuttajina voivat mm. toimia: sadut, tarinat, retket • Jos leikissä ei tapahdu kehitystä tai jos leikit ovat väkivaltaisia tai eettisesti arveluttavia, leikin ohjaus on tarpeen • SEN SIJAAN, että leikin avulla pyrittäisiin tehokkaampaan tavoitteiden saavuttamiseen (esim. kognitiiviset taidot, motoriset taidot), tulisi miettiä: - Miten leikki vaikuttaa eri-ikäisiin lapsiin? - Miten leikkiä tulisi kehittää pedagogisesti? (Millaisia leikkejä minkin ikäisille? Miten leikkejä organisoidaan ja ohjataan?) • Huom! Aikuiset huomaavat leikistä helpommin käytetyt esineet ja materiaalit kuin leikin ideat, merkityksen ja mielekkyyden

More Related