Kuolleisuus <1000 g painoisena syntyneillä /TYKS

1. Miten pikkukeskoset selviytyvät? Dosentti Liisa Lehtonen, Osastonylilääkäri, TYKS lastenklinikka TY, yliopistopäivä 12.2.2005

6. Kuolleisuus <1000 g painoisena syntyneillä /TYKS %

7. raskausikä syntymänjälkeinen ikä sukupuoli sikiöaikainen kasvu raskaudenaikainen hoito keskoshoidon erot Keskosen eloonjäämisennusteeseen vaikuttavat

8. Kuolleisuusriski elävänä syntyneillä % rvk STAKES Tilastotiedote 26/2004

9. Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n) rvk STAKES Tilastotiedote 26/2004

10. Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n) rvk STAKES Tilastotiedote 26/2004

11. Alle 1500 g kuolemat v. 2001-04 /TYKS

12. Tytöillä ja hyvin kasvaneilla parempi ennuste • 25 rvk 800 g tyttö: kuolleisuus 18% • 25 rvk 800 g poika: kuolleisuus 30% • 25 rvk 600 g tyttö: kuolleisuus 38%

13. Raskauden aikaisen kortisonihoidon vaikutus, meta-analyysi • 18 tutkimusta • yli 3700 keskosta • Vähentää • kuolleisuutta (OR 0.60, 95% CI 0.48-0.75) • aivoverenvuotoja(OR 0.48, 95% CI 0.32-0.72) Crowley P. Prophylactic corticosteroids for preterm birth. Cochrane Database 2000

15. Keskoshoidon tavoite: normaalisti kehittyvä lapsi, joka selviytyy elämässä.Aivojen suojaaminen hoidon punainen lanka.

17. PIPARI–tutkimus Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään Päätutkijat : Liisa Lehtonen, Helena Lapinleimu ja Leena Haataja

18. raskausikä riskit sitä suuremmat mitä pienemmät raskausviikot kaikilla raskausviikoilla mahdollisuus normaaliin kehitykseen! Keskosen kehitysennuste

19. sikiön kasvu lääkeaine- ja päihdealtistukset LL Jonna Maunu: väitöskirjatyö tulehdus istukan tulehdus lisää vammautumisen riskiä sikiön IL-6 genotyyppi -174 CC lisää vammautumisen riskiä (31% vs 13%) Harding DR, et al. Pediatrics 2004;114:941-947 LK Milla Reiman: väitöskirjatyö Kehitysennusteeseen vaikuttavat raskaudenaikaiset tekijät

20. Milla Reiman, LK

21. Sikiökalvot: normaali ja tulehdus

22. Kehitysennusteeseen vaikuttavat tehohoidon aikaiset tekijät

23. Aivovaurion syitä • Hypoksia/ylihapetus • Hypoventilaatio/hyperventilaatio • Hypotensio/inotrooppihoito? • Puutteellinen ravitsemus (hypoglykemia, katabolia) • Infektiot, kipu/kipulääkkeet • Lääkehoidot • Unideprivaatio? • Hoidon organisointi

24. Kehitysennusteeseen vaikuttavat kasvuympäristötekijät • Varhaiset kiintymyssuhteet ja niiden merkitys lapsen sosioemotionaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle • PsM Riikka Pennanen: väitöskirjatyö

25. Vanhempien rooli keskolassa • Osallistuvat lapsen hoitoon • Oppivat tuntemaan ja hoitamaan lastaan • Luonnollinen vuorovaikutussuhde • Varhainen kotiutus

26. Bayley II Mental Developmental Index 2 v iässä PsM Petriina Takila

27. Bayley II Psychomotor Developmental Index 2 v iässä PsM Petriina Takila

28. Bayley II Mental Developmental Index at 2 years of age in <1000 g Infants

29. Bayley II Psychomotor Developmental Index at 2 years of age in <1000 g Infants

30. PIPARI-tutkimusryhmä Muu tutkimusryhmä Satu Ekblad, tutkimushoitaja Eeva Ekholm, dosentti, obstetrikko Pentti Kero, dosentti, neonatologi Jarkko Kirjavainen, LL, lastenneurologi Harry Kujari, LL, patologian erikoislääkäri Hanna Manninen, LL, lastenpsykiatri Pertti Palo, LKT, obstetrikko Riitta Parkkola, dosentti, radiologi Jorma Piha, lastenpsykiatrian professori Päivi Rautava, dosentti, lastenlääkäri Hellevi Rikalainen, LL (väit), radiologi Katriina Saarinen, fysioterapeutti Elina Savonlahti, LL, lastenpsykiatri Taija Saanisto, tilastotieteilijä Matti Sillanpää, professori Päivi Tuomikoski-Koiranen, sh Tuula Äärimaa, dosentti, lastenneurologi Projektista vastaavat tutkijat Liisa Lehtonen, dosentti, neonatologi Helena Lapinleimu, dosentti, neonatologi Leena Haataja, dosentti, lastenneurologi Väitöskirjatyöntekijät Jonna Maunu, LL Riikka Pennanen, PsM, psykologi Annika Pihlgren, psykologi Milla Reima, LK Suvi Stolt, FL, puheterapeutti Petriina Takila, PsM, psykologi Syventävien opintojen tekijä: Liisi Rautava, LK Yliopiston ohjaajat ja yhteistyökumppanit Minna Hannula, KL, TY kasvatustieteen laitos Anu Klippi, professori, HY fonetiikan laitos Marit Korkman, professori, Åbo Academi Kaisa Launonen, FT, HY fonetiikan laitos Pekka Niemi, professori TY psykologian laitos Stina Ojala, FL, fonetiikan laitos

32. Dubowitz Vauvan päiväkirja Infant Scale, Unipäiväkirja Bayley II, SSQ, EPDS WPPSI-R, Nepsy, Du Paul lapsen tarkkaavaisuus Infant scale, Bayley II, matematiikka Syömiskysely, kielenkehitys, SSQ, EPDS 1 kkDubowitz WISC-III, Nepsy OTUK, Du Paul, lapsen tarkkaavaisuus 6 vk Vauvan päiväkirja Child Behavior Check List Child Behavior Check List 2 kkDubowitz 4 kk lääkäri 6 kk Social Support (SSQ) Depression Scale (EPDS) 5 kk Vauvan päiväkirja 7 v 36 rvkDubowitz 24 kk 12 kk Varhainen vuorovaikutus - Early Relational Assessment Scale videointi 6, 12,24 kk - WMCI haastattelu 12 kk Varhainen kielenkehitys - Ääntelyn kehityksen seuranta - MCDI 9, 12, 15, 18, 24 kk - Videointi 6, 12, 18, 24 kk - Reynell 24 kk kuulontestaus AIVOJENMRI VASTASYNTYNYT AIVOJENUÄ Doppler,istukkanäyte, napaverinäyte, mekonium sikiö ANTE- JA PERINATAALINEN AIKA 4 v 5 v 3 v Itkun laadun tutkimus LASKETTU AIKA 1 kk 1 vk 3 vrk

33. Pilottilasten keruu alkaa Viimeinen PIPARI-vauva syntyy Viimeinen 5 v tutkimus Viimeinen 2 v tutkimus Tutkimuslasten keruu alkaa Viimeinen 7 v tutkimus 5 v tutkimukset alkavat 2 v tutkimukset alkavat 7 v tutkimukset alkavat Suunnittelu * 2000 - 2001 - 2002 - 2003 - 2004 - 2005 - 2006 – 2007 - 2008 - 2009 - 2010 – 2011 - 2012 - 2013 – 2014 - 15 PIPARI-vauvoja syntyy Potilaiden seuranta * ID 192