220 likes | 359 Views
Infinitiivi, kertaus. τίς δύναται ἀφιέναι ἁμαρτίας εἰ μὴ εἷς ὁ θεός ; (Mark. 2:7) ἐξουσίαν ἔχει ὁ υἱός τοῦ ἀνθρώπου ἀφιέναι ἁμαρτίας ἐπὶ τῆς γῆς (Mark. 2:10) voi…antaa anteeksi, on valta…antaa anteeksi ἀφιέναι akt . inf. prees. ἀφίημι jättää, antaa anteeksi.
E N D
Infinitiivi, kertaus • τίς δύναται ἀφιέναι ἁμαρτίας εἰ μὴ εἷς ὁ θεός; (Mark. 2:7) • ἐξουσίαν ἔχει ὁ υἱός τοῦ ἀνθρώπου ἀφιέναι ἁμαρτίας ἐπὶ τῆς γῆς (Mark. 2:10) • voi…antaa anteeksi, on valta…antaa anteeksi • ἀφιέναιakt. inf. prees. ἀφίημιjättää, antaa anteeksi
τίς δύναται ἁμαρτίας ἀφεῖναι εἰ μὴ μόνος ὁ θεός (Luuk 5:21) kappa-aoristi s. 193
Etsi, käännä ja määrittele imperatiivit • βλέπετε γὰρ τὴν κλῆσιν ὑμῶν, ἀδελφοί, … (1 Kor. 1:26) • ὁ καυχώμενος ἐν κυρίῳ καυχάσθω. (1Kor. 1:30) • μετανοεῖτε καὶ πιστεύετε ἐν τῷ εὐαγγελίῳ. (Mark. 1:15) • ἔγειρε ἆρον τὸν κράββατόν σου καὶ ὕπαγε εἰς τὸν οἶκόν σου. (Mark. 2:9) • (καυχάομαι=kerskata,μετανοέω=kääntyä,katua)
Imperatiivi, kertaus • βλέπετε γὰρ τὴν κλῆσιν ὑμῶν, ἀδελφοί, … (1 Kor. 1:26) • κλῆσιν fem. yks. akk. (3 dekl) ἡ κλῆσις kutsuminen • Katsokaa siis kutsumistanne, veljet, … • βλέπετεakt. imperat. prees. mon. 2 βλέπω katsoa
Imperatiivi, kertaus • ὁ καυχώμενος ἐν κυρίῳ καυχάσθω. (1 Kor. 1:30) • καυχώμενοςmed. dep. part. prees. mask. yks. nom. καυχάομαι kerskata • Se, joka kerskaa, kerskatkoon Herrasta. • καυχάσθωmed. dep. imperat. prees. yks. 3 καυχάομαι kerskata
Imperatiivi, kertaus • μετανοεῖτε καὶ πιστεύετε ἐν τῷ εὐαγγελίῳ. (Mark. 1:15) • Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma! • μετανοεῖτεakt. imperat. prees. mon. 2 μετανοέω kääntyä, katua • πιστεύετεakt. imperat. prees. mon. 2 πιστεύω uskoa
Imperatiivi, kertaus • ἔγειρε ἆρον τὸν κράββατόν σου καὶ ὕπαγε εἰς τὸν οἶκόν σου. (Mark. 2:9) • ἆρονakt. imperat. 1 aor. αἴρωnostaa, kantaa (”nosta/kanna”) • Nouse, nosta/kanna sänkysi ja mene kotiisi. • ἔγειρεakt. imperat. yks. 2 ἐγείρωnousta, herätä • ὕπαγεakt. imperat. yks. 2 ὑπάγωpoistua, lähteä, mennä
3. deklinaatio t- ja υ -vartalot
Deklinaatiot Kreikansubstantiivittaipuvatkolmendeklinaationmukaan: • 1. eli a-deklinaatio: α- ja η-päätteisiä feminiinejä sekä ας- ja ης-päätteisiä maskuliineja esim. ἡ γραφή, ἡ θάλασσα, ὁ μαθητής • 2. eli o-deklinaatio: ος-päätteisiä maskuliineja, ον-päätteisiä neutreja, ος-päätteisiä feminiinejä esim.ὁ διδάσκαλος,τὸ μυστήριον, ἡ ἔρημος • 3. deklinaatio: kaikensukuisiajamonentyyppisiäsanoja
Työ, τὸ ἔργον (neutr. 2 dekl.) Nominatiivi: τὸ ἔργον (työ) Genetiivi: τοῦ ἔργου (työn) Datiivi: τῷ ἔργῳ (työlle) Akkusatiivi: τὸ ἔργον (työtä, työn) Nominatiivi: τὰ ἔργα (työt) Genetiivi: τῶν ἔργων (töiden) Datiivi: τοῖς ἔργοις (töille) Akkusatiivi: τὰ ἔργα (töitä, työt)
Kirjoitus, ἡ γραφή (fem. 1 dekl.) • N ἡ γραφή • G τῆς γραφῆς • D τῇ γραφῇ • A τὴν γραφήν • N αἱ γραφαί • G τῶν γραφῶν • D ταῖς γραφαῖς • A τὰς γραφάς
3. deklinaatio Perusmuodoterinäköisiä: 3. deklinaationsanoillaeiyhteistä, tietynkaavanmukaistaperusmuotoa, jokapaljastaisisanansuvunjatoimisitaivutuksenlähtökohtana ὁ μήν ἡ ἐλπίς ὁ ἰχθύς τὸ σῶμα ὁ ἀνήρjne…
Taivutuksenlähtökohtanatoimiitaivutusvartalo (=tv), jokasaadaanko. sananyksiköngenetiivistäerottamallagenetiivistäsen ος –pääte • Siksi3. deklinaationsanoistatuleeopetellasekäyksikönnominatiiviettägenetiivi (löytyvätsanakirjoista) • Perusmuotovoi olla samakuintv, muttayleensä se eroaatv:sta
Eri luokat • 3. dekl. sanat jaetaan eri tyyppeihin sen mukaan, mihin kirjaimeen taivutusvartalo päättyy • t- ja υ –vartalot • k- ja ρ –vartalot • ν- ja ντ –vartalot • ι-/j- ja ευ-/ε- vartalot • σ–vartalot
t-vartalo, μα-loppuiset neutrit • N τὸ σῶμα (ruumis) • G τοῦ σώματος • D τῷ σώματι • A τὸ σῶμα • taivutusvartalo σώματ • neutreilla nom. ja akk. tutusti saman näköiset • N τὰ σώματα • G τῶν σωμάτων • D τοῖς σώμασιν • A τὰ σώματα • mon. dat. t-kirjain häviää päätteen sigman edeltä
t-vartalo, ις-loppuiset feminiinit • ἡ ἐλπίς (toivo) • τῆς ἐλπίδος • τῇ ἐλπίδι • τὴν ἐλπίδα • taivutusvartalo ἐλπίδ • jos sanan korko ei viim. tavulla, yks. akk. pääte on ν • αἱ ἐλπίδες • τῶν ἐλπίδων • ταῖς ἐλπίσιν • τὰς ἐλπίδας • mon. dat. t-äänne häviää päätteen sigman edeltä
t-vartalot, της-loppuiset abstraktifeminiinit • ἡ ἁγιότης (pyhyys) • τῆς ἁγιότητος • τῇ ἁγιότητι • τὴν ἁγιότητα • taivutusvartalo ἁγιότητ • αἱ ἁγιότητες • τῶν ἁγιοτήτων • ταῖς ἁγιότησιν • τὰς ἁγιότητας • mon. dat. t-äänne häviää päätteen sigman edeltä
υ-päätteiset vartalot • ὁἰχθύς (kala) • τοῦἰχθύος • τῷἰχθύι • τὸνἰχθύν • taivutusvartalo ἰχθύ • helppo! vartalo ei reagoi päätteiden kanssa • οἱ ἰχθύες • τῶν ἰχθύων • τοῖς ἰχθύσιν • τοὺςἰχθύας
Anna taivutusvartalo ja pyydetty sijamuoto • τὸ ὄνομα, nimi, ntri. mon. akk. • ἡ χάρις, armo, fem. mon. dat. • ἡ χρηστότης, hyvyys, fem. yks. gen. • ἡ ἰσχύς, voima, fem. yks. dat.
τὸ ὄνομα, tv: ὀνοματ, ὀνόματα • ἡ χάρις, tv: χαριτ, χάρισιν • ἡ χρηστότης, tv: χρηστοτητ, χρηστότητος • ἡ ἰσχύς, tv: ἰσχυ, ἰσχύι
Mark. 6:38 ὁ δὲ λέγει αὐτοῖς·πόσους ἄρτους ἔχετε; ὑπάγετε ἴδετε. καὶ … λέγουσιν·πέντε, καὶ δύο ἰχθύας. • πόσος, πόση, πόσον kuinka paljon? • ὁ ἄρτος leipä • πέντε 5 • δύο 2